Kapatuosian luontopolku

Viimeksi päivitetty: 04.10.2023


”Istutaaj ja annetaam kiiriem mennä ohi” 
Hollolan kirkonkylällä sukellat satoja vuosia ajassa taaksepäin, mutta pääset samalla nauttimaan nykyaikaisista palveluista. Pienen alueen miljöö tarjoaa suuria hienouksia ja yksittäisiä erikoisuuksia. Vesijärven maisemissa aika pysähtyy. Lähde liikkumaan ja kiipeä Kapatuosian mäelle nauttimaan maisemista. Kulkua Kapatuosian luontopolulla ohjaa näkötornin kuvalla varustetut puutolpat.  
Hollolan kirkonseutu kuuluu Kastari-Hatsina-Kutajoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Maisemaa jäsentävät Salpausselästä erkaneva harju sekä Vesijärven näkymät. Kylää kehystää tasapainoinen viljelymaisema, jonka avonaisuus on sen tärkeimpiä piirteitä. Aikanaan kirkon itäpuolella avautui laaja Pyhäniemen kartanoon ulottuva viljelymaisema.  
 
2,4 km  
Keskivaativa reitti 
Näkötorni 
Portti luontoon 
Salpausselkä Geopark 
Kauniit maisemat 
Historiallinen kulttuurimaisema 
Muinasjäännöksiä 
 
Saapumisohjeet 
Reitille pääsee jalan, kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä sekä autolla.  

Lähtöpaikka:  
Rantatie 918 / Lukkarintie 16710 Hollola kk 

Linkki lähtöpaikalle 

Kartta


Salpausselkä Geopark-kohde  


Kapatuosian linnavuori on mannerjäätikön sulamisvesivirtaan noin 12 000 vuotta sitten muodostunut jyrkkärinteinen harju Hollolan kirkonkylässä. Kapatuosian historia on pitkä ja mielenkiintoinen.  
Kapatuosia on ilmeisesti toiminut linnavuorena viikinkiajalta keskiajan loppuun. Monien muiden kiinnostavien löytöjen ohella alueen arkeologissa tutkimuksissa on löytynyt merkkejä puisista varustuksista. 
 
Käytössä Kapatuosia oli jo kauan ennen viikinkiaikaa ja vanhimmat jäljet ihmistoiminnasta tällä linnavuorella ovat kivikaudelta, 8000 vuoden takaa. Kivikaudella Itämeren silloisen edeltäjän pinta oli nykyistä korkeammalla ja Kapatuosian linnavuori oli saari. Suurin osa maamme linnavuorista on kallioisia mäkiä, mutta veden muovaamassa maisemamme sopiva paikka linnavuorelle on löytynyt jäätikköjokien kerrostamalta harjulta 

Linkki Salpausselkä Geopark kohde


Hollolan kirkonkylä


Kaikokaipuu- bloggaaja Hollolan kirkonkylällä  
”Idylliset maalaismaisemat kutsuivat pysähtelemään vähän väliä, kun kultaisena hohtavat pellot kahisivat hiljaa lämpimässä kesätuulessa” – Marinella Himari 

Linkki Salpa-Suppa Pirunpesä Kutajärvi


Vesijärvisäätiö 


Vesijärvi sijoittuu ensimmäisen ja toisen Salpausselän väliin. Se on muodoltaan epäsäännöllinen ja jakautuu useaan salmien ja matalikkojen erottamaan altaaseen, joista suurimmat ovat Enonselkä, Kajaanselkä, Komonselkä ja Laitialanselkä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta.   
Vesijärvisäätiö toimii Lahden kaupungin, Hollolan ja Asikkalan kuntien alueella. Tällä järvirikkaalla seudulla on yli 200 järveä, joista suurin on Vesijärvi. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö on suunnannäyttäjä vesienhoidossa ja vahva esimerkki yhteistyön voimasta luonnon monimuotoisuuden hyväksi toimimisessa.

Linkki Vesijärvi


Historiallinen Hollolan Kirkonkylä 


Hollolan keskiaikaista kirkkoa ympäröivä kylä on pienen päiväretken arvoinen. Kuvauksellisen kirkon lisäksi pikkuisesta kylästä löytyy taidetta, ostospaikkoja ja mukavia lounasravintoloita. 

Linkki Hollolan historiallinen kirkonkylä


Muinaisjäännöksiä Kapatuosilla 


Kapatuosian arkeologisia löydöksiä voit tutkia Kulttuuriympäristön palveluikkunassa:  

Linkki Kapatuosian muinaisjäännökset


Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 


Hollolassa sijaitseva Kastari-Hatsina-Kutajoki on omaleimainen, I Salpausselän pohjoispuolelle muodostunut kulttuurimaisema. Sen maisemakuvaa hallitsevat Salpausselkä ja siihen liittyvät harjut sekä kumpuilevat pellot. Alueen kulttuuriperinnöltään ainutlaatuinen kiintopiste on Hollolan kirkonkylä keskiaikaisine harmaakivikirkkoineen. Kirkon vieressä kohoavalta harjulta, Kapatuosian linnavuorelta, avautuu kaunis näköala Vesijärvelle. Alueella on myös luontoarvoiltaan merkittäviä järviä ja järvenselkiä, kuten Natura 2000- ja Ramsar -verkostoihin kuuluvat Kutajärvi ja Vesijärven Kirkonselkä. Kutajärvi, Kirkonselkä ja Sairakkalanjärvi kuuluvat myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. 

Linkki  reitteihin karttapalvelussa