Varautuminen ja turvallisuus

Arjen turvallisuustaidot

Arjen turvallisuustaidot ovat pieniä, mutta tärkeitä tapoja vahvistaa omaa ja läheisten turvallisuutta jokapäiväisessä elämässä. Turvallisuus on käsitteenä laaja ja se ulottuu lähes jokaiseen osa-alueeseen elämässämme. Turvallisuustaitoihin kuuluu esimerkiksi luotettavan tiedon seuraaminen häiriötilanteissa, kotivaran ylläpitäminen, oman toimintakyvyn ylläpito sekä esimerkiksi alkusammutus- ja ensiaputaitojen kertaus.

Tärkeitä arjen taitoja ovat:

• Seuraa luotettavaa tietoa: käytä 112 Suomi-sovellusta, seuraa Yleisradion uutisia ja pelastustoimen sivua.
• Pidä yllä kotivaraa: kotona on hyvä olla ruokaa, vettä ja tarvikkeita vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.
• Tiedä, mitä teet sähkökatkon aikana: käytä taskulamppua, pidä koti lämpimänä ja sammuta sähkölaitteet tarvittaessa.
• Vesikatkoon varautuminen: tiedät, mistä saat vettä tarvittaessa ja miten käytät sitä säästeliäästi häiriötilanteen aikana.
• Myrskyyn tai tulvaan varautuminen: siirrä irtotavarat suojaan, seuraa säätä, sulje ovet ja ikkunat. Tarvittaessa pysy poissa vaarallisilta alueilta ja seuraa viranomaisten tiedotteita.
• Tunnista yleinen vaaramerkki: siirry sisälle, sulje ovet ja ikkunat, seuraa viranomaisten tiedotteita
• Maksuhäiriöt: pidä mukana käteistä tai vaihtoehtoista maksutapaa, jos pankkikortit tai verkkopalvelut eivät toimi
• Pidä huolta jaksamisesta: käytä keinoja, jotka auttavat sinua pysymään rauhallisena ja toimimaan häiriötilanteissa
• Auta läheisiä ja naapureita: tarkista erityisesti niiden tilanne, jotka tarvitsevat apua
• Tunne kotisi perusasiat: tiedät mistä löytyy sulakkeet, ensiaputarvikkeet tai alkusammutusvälineet

Missä voin harjoitella arjen turvallisuustaitoja?

Arjen turvallisuustaitoja voi oppia kursseilla, harrastuksissa ja omaan tahtiin kotona. Näistä taidoista on hyötyä esimerkiksi sähkökatkoissa, myrskyissä ja muissa häiriötilanteissa. Kursseja ja koulutuksia järjestetään kattavasti ympäri Suomen. Esimerkiksi Suomen Punainen Risti, Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja muut järjestöt järjestävät aktiivisesti koulutuksia. Erilaiset harrastusmahdollisuudet ylläpitävät taitoja. Myös kotona harjoitteleminen on osa arjen turvallisuutta – lue vaikka sopivalla hetkellä ajatuksen kanssa varautumisoppaan sisältöä.

Kotivara

Kotivara tarkoittaa varastoja ja tarvikkeita, joiden avulla kotitalous pärjää vähintään 72 tuntia erilaisissa häiriötilanteissa. Häiriö voi olla esimerkiksi pitkä sähkökatko, vesikatko, maksamisen häiriö tai myrsky, joka estää liikkumisen. Kun kotivara on kunnossa, arki jatkuu turvallisemmin ja rauhallisemmin, vaikka palveluissa olisi tilapäisiä katkoksia.

Kotivaraan kuuluu riittävästi ruokaa, juomaa, lääkkeitä, hygieniatarvikkeita ja muita arjen perustarpeita. Sen tarkoitus ei ole hamstraaminen, vaan järkevä varautuminen, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. Suomi.fi:n valtakunnallinen varautumisopas suosittelee, että jokainen suomalainen varautuu omassa kodissaan yleisimpiin häiriöihin etukäteen.

Kotivara helpottaa selviytymistä silloin, kun:

• kaupat ja pankkipalvelut eivät toimi
• vesi- tai sähkökatko kestää pitkään
• liikkuminen on vaikeaa myrskyn tai muun häiriön vuoksi
• digitaaliset palvelut eivät ole käytettävissä

Hyvin suunniteltu kotivara antaa turvaa ja mielenrauhaa. Se on yksi helpoimmista tavoista vahvistaa omaa ja perheen arjen turvallisuutta.

Alla on kooste asioista, joiden avulla pärjäät kotona vähintään 72 tuntia häiriötilanteessa.

Ruoka ja juoma

• Juomavesi useammaksi päiväksi
• Helposti säilyvät elintarvikkeet (esim. säilykkeet, kuivatut ruoat, näkkileipä)
• Valmiita aterioita, jotka eivät vaadi kypsennystä
• Tarvittaessa lemmikkieläinten ruoka

Lääkkeet ja terveydenhoito

• Kotona tarvittavat resepti- ja särkylääkkeet
• Perusensiaputarvikkeet (laastarit, sideharso, desinfiointiaine)
• Henkilökohtaiset hoitotarvikkeet

Valaistus ja turvallisuus

• Taskulamppu ja varaparistot
• Kynttilät ja tulitikut
• Paristokäyttöinen tai käsin veivattava radio
• Sammutuspeite ja vaahtosammutin

Hygienia ja arjen tarvikkeet

• WC‑paperi ja talouspaperi
• Käsidesi ja peseytymistarvikkeet
• Roskapussit ja muovipussit
• Kosteuspyyhkeet hygienian ylläpitoon

Viestintä ja tiedonsaanti

• Varavirtalähde puhelimelle tai tietokoneelle
• Tärkeitä numeroita paperille kirjoitettuna
• 112 Suomi ‑sovellus puhelimessa

Muut hyödylliset välineet

• Käteistä rahaa, jos maksaminen ei toimi
• Monitoimityökalu, teippiä ja narua
• Lämpimiä vaatteita ja peittoja
• Juomaveden säilytysastioita, kuten kannellisia ämpäreitä

 

Vaaratiedote

Vaaratiedote on viranomaisten tärkein keino varoittaa asukkaita. Vaaratiedote annetaan aina väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi. Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote julkaistaan myös muun muassa 112 Suomi -sovelluksessa, YLE:n uutisvahtisovelluksessa sekä sivustoilla pelastustoimi.fi ja 112.fi.

Vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote. Kuullessasi yleisen vaaramerkin siirry sisätiloihin ja seuraa uutisointia ja viranomaistiedotteita. Varmista uutisten ja tiedotteiden alkuperä.

Seuraa tietoa virallisista, luotettavista lähteistä

Häiriötilanteissa on tärkeää seurata tietoja virallisista ja luotettavista lähteistä, koska ne tarjoavat ajantasaista, tarkistettua ja oikeaa tietoa tilanteesta sekä toimintaohjeista. Esimerkiksi vaaratiedotteet julkaistaan viranomaisten omissa kanavissa, kuten 112 Suomi -sovelluksessa, radiossa ja pelastustoimen verkkosivuilla, jolloin ne tavoittavat ihmiset nopeasti ja turvallisesti. Myös valtakunnallinen Suomi.fi‑opas korostaa, että luotettava tieto on keskeinen osa häiriötilanteisiin varautumista ja turvallista toimintaa. Hollolan kunnan omat viestintäkanavat – verkkosivut, sosiaalinen media ja mahdolliset tiedotteet – täydentävät viranomaistietoa paikallisilla ohjeilla ja tilannetiedoilla. Siksi on tärkeää seurata myös kunnan omia kanavia, jotta saat nopeasti tiedon mahdollisista paikallisista vaikutuksista ja ohjeista.

Talven aikana Suomessa voi olla pulaa sähköstä. Mahdollista sähköpulaa yritetään hallita sähkökatkoilla. Suurin riski sähköpulalle on aamuisin ja alkuillasta, erityisesti kylminä talvipäivinä. Myös Hollolan kunta varautuu sähkökatkoihin.

Sähkökatkoja voi tulla ennakoidusti lyhyelläkin varoitusajalla tai yllättäen.

Mihin kunnan palveluihin ennakoitu sähkökatko vaikuttaa ja miten Hollolan kunnan palvelut toimivat lyhyissä sähkökatkotilanteissa:

1. Harrastustoiminta kunnan tiloissa 
   Harrastustoiminta keskeytyy sähkökatkon aikana.
2. Koulut
   Ennakoidut sähkönjakelun mahdolliset rajoitukset koskevat Herralan, Nostavan, Paimelan ja Pyhäniemen kouluja.
   Sähköyhtiöt ovat ilmoittaneet ennakoitujen katkojen ajoittuvan klo 7–10 ja 15–18. Myös muut kouluyksiköt ovat varautuneet sähkönjakelun keskeytyksiin.Kouluissa huolehditaan opetuksesta ja turvallisuudesta myös sähkökatkoksen aikana. Opetus järjestetään perusopetuksessa lähiopetuksena. Koulupäivän kesto on lukujärjestyksen mukainen, mutta päivän sisällä voi tulla oppiainekohtaisia muutoksia.
   • Ruokailu
     Jos sähkökatko estää ruoan valmistuksen, lapsille ja nuorille tarjotaan kylmä lounas ja välipala. Allergiat ja erityisruokavaliot on huomioitu.
   • Iltapäivätoiminta
     Koululaisten iltapäivätoiminta sekä erityisryhmien koululaisten aamu- ja iltapäivähoito järjestetään normaalisti. Koululaiset voivat halutessaan ottaa mukaan vesipullon.
   • Koulukuljetukset
     Koulukuljetukset toimivat normaalisti. Koulumatkoja varten suositellaan heijastimen käyttöä ja varustautumista esim. otsa- tai käsivalaisimin. Muutenkin kannattaa huomioida lämmin pukeutuminen, koska kiinteistöjen lämpötila voi laskea, jos sähkönjakelun keskeytys pitkittyy.
   • Yhteyshenkilö kouluilla
     Kouluilla yhteyshenkilöinä poikkeustilanteissa toimivat koulujen rehtorit ja apulaisrehtorit, jotka tiedottavat tarvittaessa oppilaita ja huoltajia tilanteesta sekä vastaavat tiedusteluihin.
3. Päiväkodit 
   Ennakoidut sähkönjakelun mahdolliset rajoitukset koskevat seuraavia päiväkoteja:
   Herralan, Kukkilan, Nostavan, Paimelan (+ 2 x pph) ja Pyhäniemen päiväkoti (+ 1 x pph).
   Sähköyhtiöt ovat ilmoittaneet ennakoitujen katkojen ajoittuvan klo 7–10 ja 15–18. Myös muut yksiköt ovat varautuneet sähkönjakelun keskeytyksiin.
   Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään normaalisti myös lyhyehkön sähkökatkon aikana. Henkilökunta suunnittelee valmiiksi toiminnan näihin tilanteisiin.
   • Ruokailu 
     Jos sähkökatko estää ruoan valmistuksen, lapsille tarjotaan kylmä aamupala, lounas ja välipala. Allergiat ja erityisruokavaliot on huomioitu.
   • Valaistus ja pukeutuminen
     Riittävään ja turvalliseen valaistukseen on varauduttu, mutta koska tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen, normaalin valaistuksen puuttuessa on mahdollisista sähkökatkoksista hyvä keskustella lasten kanssa päiväkodeissa ikätason mukaisesti. Asiasta on hyvä puhua myös kotona.Lämmin pukeutuminen kannattaa huomioida niin sisä- kuin ulkovaatteissa, koska kiinteistöjen lämpötila voi laskea, jos sähkönjakelun keskeytys pitkittyy.
   • Yhteyshenkilöt päiväkodeissa ja esiopetuksessa
     Päiväkodeilla ja esiopetuksessa yhteyshenkilöinä toimivat yksiköiden lähiesimiehet, jotka tiedottavat tarvittaessa huoltajia tilanteesta sekä vastaavat tiedusteluihin.

Miten ennakoitu sähkökatko vaikuttaa?

Sähkökatkon aikana moni asia poikkeaa normaalista, esimerkiksi:

• Valot eivät pala, ja kodinkoneet eivät toimi.
• Televisio ja radio eivät toimi.
• Vedentulo voi häiriintyä. WC:n vetämistä suositellaan välttämään sähkökatkon aikana.
• Rakennusten sähköllä toimiva lämmitys ei toimi.
• Hissi ei toimi.
• Korteilla ei voi maksaa. Kaupat ja pankit voivat sulkea ovensa.
• Huoltoasemilta ei saa polttoainetta.
• Linja-autot voivat myöhästellä.
• Sähköisiä välineitä, kuten tietokoneita tai puhelimia, ei voi ladata.
• Internet ja puhelimet toimivat jonkin aikaa.
• Matkapuhelimien puhelut ja tekstiviestit toimivat normaalisti.
• Matkapuhelimien datan ja mobiilidatan osalta yhteys heikkenee tai katkeaa kokonaan (4G, 5G yms).

Voit itse varautua mahdollisiin sähkökatkoihin esimerkiksi varaamalla juomavettä ja ruokaa.

Vesi, vessa ja viemäri

Veden tulo lakkaa sähkökatkon aikana joko saman tien tai lähituntien aikana. Vesi on juomakelpoista niin kauan kuin sitä tulee hanasta. Paineen vaihtelut voivat kuitenkin irrottaa putkista sakkaa, joka sameuttaa veden.

Jos vettä tulee, käytä sitä vain välttämättömään. Jos katko kestää yli tunnin, varaa juomavettä puhtaaseen kannelliseen astiaan. Jos katko pitkittyy, viranomaiset aloittavat veden jakelun. Pidä kotonasi varalla pullovettä tai juotavaksi valmista mehua.

Vessan voi vetää vain kerran, jos veden tulo on lakannut. Ylipäätänsä viemäriin laskettavan veden käyttöä tulisi välttää, jotta voidaan ehkäistä viemäreiden ylivuotoja ympäristöön sekä viemäritulvia kiinteistöillä.

Ulosteita ei saa laittaa biojätteisiin edes biojätepussissa. Pidä varalla kosteuspyyhkeitä sekä desinfiointigeeliä.

Katso myös: Varautuminen ja häiriötilanteet vesihuollossa.

Kaupat ja huoltoasemat

Suurin osa kaupoista menee kiinni sähkökatkon alettua. Myös rahaliikenne vaikeutuu heti.

Pankki- ja luottokorteilla ei voi pääsääntöisesti maksaa, sillä niiden maksupäätteet toimivat verkkovirralla. Jos liikkeessä on varavoimaa, korttimaksu onnistuu. Sähkökatkon aikana voi maksaa käteisellä. Käteistä ei kuitenkaan voi nostaa mistään.

Huoltoasemilta ei voi ostaa polttoainetta katkon aikana, sillä muun muassa bensamittarit ja -pumput sekä maksupäätteet käyttävät sähköä. Pidä tankissa polttoainetta vähintään neljäsosa sen tilavuudesta, jotta pääset liikkeelle pakon edessä.

Liikenne

Liikennevalot, katuvalot ja risteysvalot lakkaavat toimimasta katkon aikana. Varsinkin taajamissa liikenne ruuhkautuu, kun liikennevalot eivät toimi ja liikkeellä on tavallista enemmän autoja.

Joukkoliikenne häiriintyy nopeasti etenkin pääkaupunkiseudulla, jos sähköt katkeavat. Junat, metrot ja raitiovaunut kulkevat sähköllä, ja ne pysähtyvät saman tien katkon tultua.

Myös suurin osa matkustajaliikenteen kaukojunista kulkee sähköradoilla. Katkot hidastuttavat junia ja voivat lopulta seisauttaa liikenteen myös sähkökatkoalueen ulkopuolella.

Puhelin

Matkapuhelinliikenne toimii pääsääntöisesti, mutta katkoksia voi tulla, kun puhelimien tukiasemiin ei enää riitä virtaa. Maaseudulla tukiasemia on harvemmassa, ja tukiaseman mykistyminen katkaisee yhteydet sitä käyttäviltä soittajilta.

Hanki matkapuhelimeen vara-akku, ja lataa se säännöllisesti. Hanki autolaturi, paristolaturi, polttokennolaturi tai aurinkokennolaturi. Niillä voi ladata matkapuhelimen akun ilman sähköä.

Vältä katkoksen aikana turhia puheluita. Niin verkot pysyvät ruuhkattomina ja esimerkiksi hätäpuhelut pääsevät nopeasti läpi.

Lämmitys

Mieti jo talon rakentamisvaiheessa, miten turvaat lämmityksen sähkökatkon aikana. Takka ja muut tulisijat ovat hyviä varalämmön lähteitä. Markkinoilla on myös kaasulämmittimiä. Öljykattila toimii myös sähkökatkon aikana, jos varmistat sähkön syötön aggregaatilla.

Katkon aikana sulje ikkunat ja pidä ulko-ovi kiinni. Estä ilmanvaihto. Tuki raitisilmaventtiilit. Niitä ovat seinän pyöreät venttiilit ja ikkunan karmien venttiilit. Lämmitä takka. Ainakin osa asunnosta pysyy näin lämpimänä.

Jos kodin lämpötila laskee alle viiteentoista asteeseen, yritä pitää yksi tila asunnosta lämpimänä. Sulje ulompien huoneiden ja kulmahuoneiden ovet ja tuki kylmän ilman pääsy matoilla tai pyyhkeillä. Peitä ikkunat verhoilla tai vilteillä. Tuo lattialle lisää mattoja. Pue päälle lämpimät, hengittävät ja mielellään villaiset vaatteet.

Kanna sängyt asunnon lämpimimpään tilaan. Hyvässä makuupussissa tarkenet hyvin. Nuku vierekkäin perheenjäsenten kanssa yhteisten peittojen alla. Pysyt lämpimänä paremmin, jos teet vilteistä teltan pöydän ympärille ja nukut siellä.

Ruoanlaitto

Pidä kotona pieni varasto hyvin säilyviä ruokia. Niitä ovat esimerkiksi säilykkeet, lastenruoat, näkkileivät, keksit ja mehut. Iskukuumennettu maito (UHT) säilyy huoneenlämmössä kuukausia.

Voit laittaa ruokaa ilman sähköä kaasuhellalla tai puuliedellä. Voit käyttää myös retkikeitintä palamattomalla alustalla. Jos käytössäsi on piha grilleineen, voit valmistaa lämpimän aterian siellä.

Ole huolellinen, kun grillaat tai käytät retkikeitintä. Käytä mahdollisimman vähän syttyvää nestettä äläkä jätä kuumaa grilliä tai keitintä vartioimatta. Pidä sammutuspeite lähellä.

Jos sähkökatko pitkittyy, on hyvä syödä ensimmäiseksi jääkaapissa säilytettävät ruoat ja juomat. Aloita kalasta ja äyriäisistä, jotka vaativat kylmimmän säilytyslämmön. Jatka sitten lihoihin, makkaroihin, valmisruokiin ja maitotuotteisiin.

Talvella ruoka säilyy paremmin ulkona kylmälaukussa tai sanomalehdillä vuoratussa laatikossa. Paras lämpötila on nollan ja kuuden asteen välillä. Jos ruoka jäätyy ulkona, se pitää käyttää heti sulamisen jälkeen.

Tietoa ja apua

Radio pystyy välittämään tietoa ja viranomaisten ohjeita myös sähkökatkoksen aikana. Voit kuunnella lähetystä patteriradiosta, autoradiosta. Radio kuuluu myös monista matkapuhelimissa ja kannettavissa musiikkilaitteissa.

Yleisradiolla on velvollisuus lähettää ohjelmaa kaikissa oloissa. Se välittää viranomaisten tiedotteita ja uutisoi asiasta. Myös paikallisradiot antavat tietoa katkoista.

Jos pääset internetiin, katso löytyykö katkosta tietoa sähköyhtiön nettisivuilta. Soita hätäkeskukseen vain, jos tarvitset kiireellistä apua. Turhat puhelut hidastavat tai jopa estävät oikeita hätäpuheluita pääsemästä läpi.

Jos olet ikäihminen tai vammainen, sinun ei ole turvallista lähteä yksin liikkeelle. Pyydä naapurilta apua.

Jos odotat sosiaalipalvelun käyntiä, varaudu viivästykseen. Avun tarvitsijoiden määrä on voinut kasvaa ja kotipalvelun toiminta vaikeutua.

Jos kuulut johonkin vapaaehtoisjärjestöön, apuasi voidaan nyt tarvita.

Väestönsuojia on eniten kaupunkien keskustoissa, joihin asuinrakennukset ja työpaikkarakennukset, sekä muut julkiset rakennukset, kuten kauppakeskukset, koulu-, päiväkoti- ja monitoimirakennukset keskittyvät.

Väestönsuojat suojaavat mm. räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta sekä säteilyltä ja terveydelle vaarallisilta aineilta. Vanhimmissa rakennuksissa sijaitsevissa nk. sirpalesuojissa ei ole välttämättä toimivia ilmanvaihtolaitteistoja, mutta suojat soveltuvat lyhytaikaiseen suojautumiseen.

Väestönsuojan kunnossapidosta vastaa aina rakennuksen omistaja

Rakennuksen omistajan tulee huolehtia, että väestönsuojalle tehdään tiiveyskoe 10 vuoden välein ja väestönsuoja tarkastetaan vuosittain. Vuositarkastuksessa varmistetaan, että koneet, laitteet ja varusteet ovat käyttökunnossa ja huollettu valmistajan ohjeen mukaisesti.

Väestönsuojien käyttäminen

Väestönsuojien käyttöönotto tapahtuu kansallisella ohjauksella ja käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä, jonka jälkeen väestönsuojan käyttökuntoon laittamiselle on 72 tuntia aikaa. Pelastusviranomainen ohjeistaa aina suojautumis- ja evakuointitilanteissa alueen asukkaita. Väestönsuojat on tarkoitettu ensisijaisesti tilapäiseen ja lyhytaikaiseen suojautumiseen aseellisilta vaikutuksilta.

Rakennuksen omistajan tulee huolehtia siitä, että väestönsuoja osataan laittaa käyttökuntoon tarvittaessa. Yleensä tästä huolehtii rakennuksessa asuva tai työskentelevä henkilö, jonka rakennuksen omistaja on nimennyt ja kouluttanut väestönsuojanhoitajaksi. Väestönsuojan käyttökuntoon laittamisesta on väestönsuojassa ohjeet.

Kaupunkialueella väestönsuojapaikkoja on riittävästi. Pientaloalueille ja maaseudulle väestönsuojia on rakennettu vähemmän. Poikkeusoloissa viranomaisten lisävaltuudet mahdollistavat rakennuksien väestönsuojien osoittamisen lähialueiden niille ihmisille, joiden talossa ei ole omaa väestönsuojaa. Tilanteesta riippuen on mahdollista osoittaa suojatiloiksi myös muitakin kuin varsinaisia väestönsuojia. Lahdessa ovat Päijät-Hämeen alueen yleiset väestönsuojat, joissa ei ole ennalta määriteltyjä paikkoja. Nämä suojat ovat kaikkien käytettävissä tilojen kapasiteetin puitteissa ja tarkoitettu mm. liikkuvalle väestölle.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) ylläpitää kattavaa tietosivustoa väestönsuojelusta:

Väestönsuojelu – SPEK

Säteilyvaaratilanne

Säteilyvaaratilanteessa ei tarvitse siirtyä väestönsuojiin, vaan normaalit sisätilat antavat riittävän suojan. Viranomaiset ohjeistavat kansalaisia: seuraa luotettavia medioita radiosta, televisiosta ja internetistä.

Vakava säteilyvaara

Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys on Suomessa pieni. Koska onnettomuuden riski on kuitenkin olemassa, on siihen varauduttu. Säteilytilannetta tarkkaillaan jatkuvasti koko maassa ja pienistäkin muutoksista saadaan tieto välittömästi.

Säteilyvaaratilanteesta ja toimintaohjeista tiedotetaan ihmisille viipymättä television ja radion välityksellä.

Noudata Säteilyturvakeskuksen ohjeita