Kutajärven luontopolku

Viimeksi päivitetty: 04.10.2023


Kutajärvi sijaitsee Hollolan kirkonkylän ja kuntakeskuksen välissä. Järvi on osa isompaa, Kutajärven alue- nimistä Natura 2000-aluetta. Alueeseen kuuluu Kutajärven lisäksi neljä erillistä lahtea Vesijärvellä. Kutajärven alue on kansainvälisesti arvokas lintuvesialue. Vesijärvi on laaja pohjavesivaikutteinen, vesikasvistoltaan arvokas järvi ja lintulahdet ovat myös poikkeuksellisen monipuolisia vesikasvilajistoltaan.  
Kutajärven alue on suojeltu luonnonsuojelu-, rakennus- ja vesilailla. Linnustoon vaikuttavat toimet ovat kiellettyjä, näitä ovat esimerkiksi ruoppaus ja kuivatus.  
Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 
Kastari-Hatsina-Kutajoen maisema-alue on yksi Suomen valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellystä maisema-alueesta. Maisema-alueen arvo perustuu viljelymaiseman ohella perinteiseen rakennuskantaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Lisäksi arvoon vaikuttaa monimuotoinen ja kulttuurivaikutteinen luonto. 
Kastari-Hatsina-Kutajoen maisema-alueella (Uskila, Hatsina, Sairakkala, Kastari, Pyhäniemi, kirkonkylä) avautuvat kauniit hämäläiset viljelysaukeat. Kulttuurihistorialliset kohteet arvokkaine rakennuksineen ja muinaisjäännöksineen ovat keskittyneet lähinnä kirkonkylän tienoille. Luonnonpiirteistä hallitsevat Salpausselän metsäiset harjumuodostelmat sekä Vesijärvi. Muita merkittäviä vesistöjä ovat mm. linnustollisesti arvokkaat Kutajärvi ja Sairakkalanjärvi sekä Kiikunlähde. 
 
1,5 km 
Lintutorni 
Tulipaikka 
Salpausselkä Geopark 
Retkeily 
Lintujen tarkkailu 
Suojelualue 

Kartta


 
Saapumisohjeet 
Reitille pääsee jalan, kävellen, pyörällä, joukkoliikenteellä tai autolla.  
 

Lähtöpaikka:  
Rantatie, 16730 Hollola 

Linkki lähtöpaikalle
 
Ohjeet: 
Jokamiehenoikeudet: 
Kutajärven pinta-ala on noin 1,5 km2. Järven rannat ovat osittain hyvin umpeenkasvaneet ja soistuneet.  Järvi on merkittävää lintujen tarkkailualuetta. Liikuthan alueella rauhallisesti ja hiljaisesti muita ja luonto kunnioittaen.  
Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen kansalaisen oikeuksia käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Poikkeuksena kuitenkin esimerkiksi puolustusvoimien alueet.  
Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä niiden käyttämisestä tarvitse maksaa mitään. Jokamiehenoikeuksiin sisältyy kuitenkin aina vaatimus harmittomuudesta. Oikeutta ei saa käyttää haittaa tai häiriötä tuottavalla tavalla. Nämä oikeudet ja rajoitukset koskevat kaikkia.  
 
Kutajärven alueella jokamies 
Välttää liikkumista järvellä lintujen pesimisaikaan tai ainakin pyrkii liikkumaan häiritsemättä pesiviä lintuja ja poikasia 
Liikkuu vain pitkospuureiteillä 
Käyttää vesillä liikkuessaan soutuvenettä, sillä moottoriveneily Kutajärvellä on kielletty 
Harrastaa vain mato-ongintaa tai pilkkimistä, koska muu kalastus on luvanvaraista 
Ei roskaa ympäristöä 
Ei taittele oksia, ei katko pieniä puita eikä kerää kasveja polun   varrelta 
Ei metelöi 
 
Lintutornin käyttäjän 10 kultaista sääntöä 
1. Olet vieraana lintujen levähdys- ja pesimäalueella. Kunnioita lintujen kotirauhaa! 
2. Olemalla mahdollisimman hiljaa ja huomaamattomasti voit nähdä enemmän. Silloin otat huomioon lintujärven asukkaat ja muut tornin käyttäjät. 
3. Linnut huomaavat tulosi ja tottuvat Sinuun vähitellen. Jos odotat ainakin puoli tuntia, useimmat tornin ympäristön linnut ovat tulleet taas esille. 
4. Paljain silmin lintutornista näkee yleensä vähän. Ota kiikari tai kaukoputki mukaan aina kun mahdollista. 
5. Lintutorneilla on kuvaukset tavallisimmin nähtävistä ja kuultavista lajeista. Lintukirja kannattaa kuitenkin varata retkelle mukaan. 
6. Liiku tornissa mahdollisimman vähän ja varovaisesti muiden katsoessa lintuja. Liikkuminen tärisyttää tornia ja tekee kiikarilla tai kaukoputkella  
    katsomisen lähes mahdottomaksi.  
7. Kertomalla muille huomaamistasi linnuista tai eläimistä jaat havaintosi ilon. 
8. Tornilla kannattaa käydä vaihtelevissa oloissa. Voit yllättyä, miten paljon näkymät vaihtelevat eri vuosina samaan aikaan, eri vuodenaikoina ja eri   
    päivinä tai vuorokauden eri aikoina. Joskus parhaat elämykset koetaan yöllä tai jopa sadesäällä. 
9. Vie kaikki tuomasi roskat mukanasi. Luonnossa ne näkyvät rumasti vielä vuosienkin päästä. Huomaavainen ei myöskään tupakoi tornissa. 
10. Kirjaa käyntisi havaintovihkoon muidenkin iloksi! Merkintä kertoo tornin käytöstä ja edistää lintujen suojelua. 
 
Alueen harvinaisia lintuja:  
kalatiira 
kaulushaikara 
kurki 
liro 
luhtahuitti 
mehiläishaukka 
mustakurkku-uikku 
mustatiira 
ruskosuohaukka  


216 lintulajia ja eteläisiä harvinaisuuksia 
Pesimälinnustoon kuuluu lokkilintuja, vesilintuja, kahlaajia ja varpuslintuja. Kosteikkolinnustoon kuuluvat myös kaulushaikara, kurki, luhtakana ja ruskosuohaukka. Runsaimmat lajit ovat ruokokerttunen ja pajusirkku, jotka viihtyvät ruoko- ja pensaikkoluhdissa, mutta myös naurulokki elää muutamassa pienessä yhdyskunnassa kortteikkoalueilla ja osmankäämisaarekkeissa. 

Linkki Kutajärvien luontoon 

Salpausselkä Geopark- kohde 


Niin Kutajärvi kuin viereiset Vesijärven lahdetkin kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000-verkostoon. Järvi muodostaa Vesijärven lahtien kanssa myös maailmanlaajuiseen kosteikkoja suojelevaan sopimukseen kuuluvan Ramsar-alueen. 

Linkki Kutajärven lintutorni

Monni Himari Kutajärvellä 


”Kutajärvi on pieni mutta upea luontokohde, jossa kannattaa ehdottomasti piipahtaa.” 

Linkki Salpausselkä Geopark helmet: Salpasuppa,Pirunpesä, Kutajärvi

Linkki  reitteihin karttapalvelussa