Salpakierto: Biojätteen lajitteluvelvoite laajenee kesällä koskemaan isojen taajamien pienkiinteistöjä


Jätelain ja Lahden seudun jätehuoltomääräysten mukainen biojätteen (ruokajäte) keräysvelvoite laajenee koskemaan yli 10 000 asukkaan taajamissa sijaitsevia 1-4 huoneiston kiinteistöjä 1.7.2024 alkaen. Toimialueella tämän keräysvelvoitteen piiriin kuuluvat Lahden, Heinolan ja Hollolan keskustaajamat sekä Nastolan kirkonkylä. Velvoitteen laajeneminen koskettaa toimialueella reilua 22 000 kotitaloutta. Biojätteen kuljetuksista vastaa Salpakierto Oy.

Salpakierto on lähettänyt marraskuun alussa kaikille keräysvelvoitteen piiriin kuuluville pienkiinteistöille kirjeen, jossa pyydetään ilmoittamaan valittu biojätteen keräystapa 31.12.2023 mennessä kyselylomakkeella osoitteessa bit.ly/biojatekerays. Kirjettä ei ole lähetetty niille kiinteistöille, joiden kompostoinnista tai biojätteen erilliskeräyksestä Salpakierrolla on jo tieto olemassa.

Velvoitteen piiriin kuuluvien taajamien karttarajaus on nähtävillä osoitteessa salpakierto.fi/jatelakiuudistus olevasta karttaupotuksesta. Lahden seudun jätelautakunta päättää tyhjennyshinnoista kokouksessaan 7.12.2023.
– Biojätteen lajittelulle ja keräykselle kiinteistöllä on olemassa vaihtoehtoja, kertoo Salpakierto Oy:n palvelupäällikkö Toni Kranttila.
Hyvä vaihtoehto on kompostoida syntyvät ruokajätteet.
– Moni kokee kuitenkin hankalaksi ympärivuotisen kompostoinnin, kun komposti saattaa talvella jäätyä. Silloin voi harkita kompostoimista kesäkaudella ja ruokajätteen keräystä tyhjennettävään biojäteastiaan talvikaudella.
– Suosituin vaihtoehto keräykselle saattaa olla biojätteen keräys normaaliin biojäteastiaan, jonka me käymme tyhjentämässä säännöllisesti.
Jos biojätettä syntyy vähän eikä kompostointi kiinnosta, voi naapurikiinteistöjä pyytää liittymään kanssaan biojätekimppaan.
– Biojätekimpassa jäteastian tyhjennyskulut jakautuvat kimpan osakkaiden kesken ja siksi se on kustannustehokas vaihtoehto biojätteen keräykselle, sanoo Kranttila.
Kaikki nämä vaihtoehdot esittellään kyselyssä, mihin Salpakierto pyytää keräysvelvoitteen piiriin lukeutuvien kiinteistöjen haltijoita vastaamaan 31.12.2023 mennessä.
– Biojätekuljetusten alettua voivat kaikki muutkin toimialueemme kiinteistöt, näiden niin sanottujen isojen taajamien ulkopuolella, liittyä vapaaehtoisesti biojätteen keräykseen ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme.

Energiajätteen keräys päättyy 1-4 huoneiston kiinteistöiltä biojätteen keräyksen alkaessa

Biojätteen keräyksen alkaessa pienkiinteistöillä, päättyy energiajätteen keräysvelvoite kaikilta 1-4 huoneiston kiinteistöiltä koko toimialueella.
– Energiajätteen keräysastian voi vaihtaa biojätteen keräysastiaksi ilmoittamalla meille siitä tässä samaisessa biojätettä koskevassa kyselyssä. Tietysti astian tulee silloin olla oma eikä kuljetusliikkeeltä vuokrattu. Tällöin tarroitamme astian uusilla tarroilla keräyksen alkaessa, sanoo Toni Kranttila.
– Jos ei ole omaa astiaa mitä vaihtaa, voi valita tuulettuvan biojäteastian, minkä me toimitamme kiinteistölle ennen keräyksen alkamista. Astian hinta sisältyy tyhjennysmaksuun.

Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella kiinteistönhaltijan tulee itse irtisanoa sopimus energiajätteen tyhjennyksestä ja mahdollisesta vuokra-astiasta nykyiseltä kuljetusliikkeeltään. Salpakierron järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla Kärkölässä, Heinolan haja-asutusalueella ja Orimattilan Artjärvellä energiajätteen keräys päättyy automaattisesti 30.6.2024.

Lisätiedot:
palvelupäällikkö Toni Kranttila, puh. 041 731 7433

Salpakierto Oy on 9 kunnan omistama osakeyhtiö, joka huolehtii jätelain mukaisista yhdyskuntajätehuollon palvelutehtävistä omistajakuntiensa alueella. Tehtäviin kuuluvat kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden vastaanotto, käsittely, jäteneuvonta, jätehuollon suunnittelu ja kehittäminen sekä jätteenkuljetus kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta. Yhtiö on osa Lahden kaupunkikonsernia.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Aluehallitus käsittelee sote-keskuspalveluiden hankintasopimuksen optioita

Tarjous sisältää kaksi viiden vuoden optiota hankintasopimuksen pidentämisestä. Palvelusopimus on solmittu Harjun terveys Oy:n kanssa. 
Aluehallitus käsittelee sote-keskushankinnan palvelusopimuksen optioiden käyttöä kokouksessaan maanantaina 13.11. Päätösesityksenä on palvelusopimuksen jatkaminen Harjun terveyden kanssa varsinaisen sopimuskauden jälkeen kahdella viiden vuoden optiokaudella.   
Voimassa olevan sopimuksen mukaan tilaajan tulee ilmoittaa optioiden käytöstä viimeistään kolmen vuoden kuluttua palvelusopimuksen voimaantulosta. Sopimuskirjaus perustuu hankintalakiin. 

– Pitkän sopimuksen optioiden käyttöä on vaikea arvioida, koska sopimuskautta on jäljellä vielä vuoteen 2030 saakka. Tämän vuoksi hankintaa tehdessä sopimukseen sisällytettiin mahdollisuus sopia niistä perustelluista syistä, joilla molemmilla osapuolilla on mahdollisuus peruuttaa optiokauden käyttöä koskeva ilmoitus. Tämä vähentää optioiden käyttöön liittyviä molempien sopimusosapuolien riskejä, järjestämisen tuen johtaja Ismo Rautiainen taustoittaa.

Perustellut syyt päätetyistä optioista vetäytymiseen tulisivat olemaan esimerkiksi oleellinen muutos tilaajan tai palvelutuottajan resursseissa, oleelliset lainsäädännölliset muutokset, palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseen liittyvät syyt tai palveluverkon olennaiset muutostarpeet. Perustelluksi syyksi käyvät myös palveluntuottajan tai tilaajan toteutuneet tai ennakoidut taloudelliset, toiminnalliset tai muut haasteet voimassa olevalla kaudella tai optiokaudella ja se, että tilaajan palvelustrategia palvelujen kokonaisjärjestämisessä muuttuu niin, ettei sopimus tukisi enää palvelustrategiaa.

– Jos optioita ei otettaisi käyttöön, Harjun terveyden toiminta loppuisi vuoden 2030 lopussa. Tällöin hyvinvointialue joutuisi päättämään palvelujen järjestämistavasta. Se voisi tuottaa palvelut joko hyvinvointialueen omana tuotantona, lunastaa Harjun terveyden osakekannan kokonaan itselleen tai kilpailuttaa palvelut erilaisilla kilpailutusvaihtoehdoilla, Ismo Rautiainen kertoo.
Hyvinvointialueella on velvoite säilyttää vahva järjestäjän rooli. Palvelujen järjestämisen ydinkysymykset liittyvät alueen asukkaiden palvelujen yhdenvertaisuuteen, palveluverkon toimivuuteen ja joustavuuteen sekä henkilöstön saatavuuteen. 
– Myös uudistumiskyky ja vahva ote digitaalisten palvelujen kehittämisessä tulevat olemaan tärkeässä roolissa, Rautiainen toteaa.

Lisätiedot: Järjestämisen tuen johtaja Ismo Rautiainen, p. 044 729 7982 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)