Hollola rakentaa kyläturvallisuusmallia arjen häiriötilanteiden varalle

Hollolassa on kuluneen vuoden aikana valmisteltu kyläturvallisuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa kyläalueiden omatoimista varautumista, turvallisuusosaamista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Malli tarjoaa kyläyhteisöille käytännön työkaluja varautumistyöhön sekä tukee kunnan turvallisuus- ja valmiussuunnittelua. Työn taustalla on tarve vahvistaa paikallista toimintakykyä erilaisissa häiriötilanteissa. Viime vuosien myrskyt, pitkät sähkökatkot, tietoliikennehäiriöt sekä huoltovarmuutta koskeva keskustelu ovat korostaneet varautumisen merkitystä myös paikallisella tasolla. Kyläturvallisuusmallin valmistelu on edennyt merkittävään vaiheeseen. Mallin keskeiset osat ovat valmistuneet, ja seuraavaksi työtä viimeistellään käyttöönottoa varten yhteistyössä hankkeessa mukana olevien kylien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Toimintaportaat tukevat pitkäjänteistä kehittämistä

Kyläturvallisuusmallin keskeinen osa ovat toimintaportaat, joiden avulla kyläyhteisöt voivat kehittää omaa varautumistaan vaiheittain. Toimintaportaat tarjoavat selkeän etenemismallin turvallisuus- ja varautumistyöhön. Niiden avulla kylät voivat arvioida nykyistä toimintavalmiuttaan, tunnistaa kehittämiskohteita ja rakentaa valmiuksiaan omista lähtökohdistaan käsin. Tavoitteena ei ole luoda kaikille samanlaista toimintamallia, vaan tarjota kylille työkalu, jonka avulla turvallisuustyötä voidaan kehittää järjestelmällisesti ja paikalliset erityispiirteet huomioiden.

Varautumiskortit kokoavat käytännön toimintaohjeet

Malliin on laadittu varautumiskortteja kylien kannalta keskeisiä häiriötilanteita varten. Kortit käsittelevät muun muassa sähkökatkoja, tietoliikennehäiriöitä, myrskyjä, tulvia, vedenjakelun häiriöitä, hellejaksoja sekä paloturvallisuuteen liittyviä tilanteita. Varautumiskortteihin kootaan tiiviissä muodossa tilanteen keskeiset riskit, ennaltaehkäisevät toimenpiteet sekä toimintaohjeet häiriön aikana ja sen jälkeen. Kortit toimivat sekä käytännön tukena että työvälineenä kylien oman varautumisen suunnittelussa.

Kokonaisuuteen sisältyy yhteistoimintamalli, joka kuvaa kyläyhteisöjen, kunnan ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Mallissa määritellään, miten tieto kulkee eri toimijoiden välillä, mitä kylät voivat tehdä omatoimisesti ja millaisissa tilanteissa tarvitaan viranomaisten tukea tai toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä tilannekuvaa ja yhteistyötä erilaisissa häiriötilanteissa. Kyläturvallisuusmalliin kuuluu myös koulutus- ja harjoittelumoduuleja, joiden avulla kylät voivat kehittää osaamistaan ja harjoitella toimintaa erilaisissa tilanteissa. Moduulien avulla kylät voivat rakentaa omaan toimintaansa sopivan kokonaisuuden ja vahvistaa valmiuksiaan käytännönläheisellä tavalla.

Malli tekee kylien voimavarat näkyviksi

Kyläturvallisuusmalli tukee samalla kunnan omaa valmiussuunnittelua. Mallin avulla voidaan tunnistaa kyläalueiden voimavaroja aiempaa systemaattisemmin ja muodostaa parempi kuva paikallisesta toimintakyvystä. Työssä kootaan tietoa esimerkiksi kylien yhteyshenkilöistä, osaamisesta ja muista resursseista, joita voidaan hyödyntää häiriötilanteissa. Tieto auttaa sekä kyliä että kuntaa suunnittelemaan toimintaa etukäteen ja muodostamaan tilannekuvaa poikkeavissa tilanteissa.

Kylien varautumistyö täydentää kunnan valmiussuunnittelua, mutta ei korvaa kunnan tai viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä siten, että jokainen toimija tuntee oman roolinsa ja vastuunsa erilaisissa tilanteissa.

– Kokonaisturvallisuus ei synny yksittäisen toimijan varaan, vaan yhteistyöstä. Kyläturvallisuusmallin avulla teemme näkyväksi kylien osaamisen, auttamisverkostot, tilat ja muut voimavarat, jotka voivat olla ratkaisevan tärkeitä häiriötilanteissa. Kun tiedämme, mitä resursseja kylissä on käytettävissä ja miten niitä voidaan hyödyntää, vahvistamme samalla koko Hollolan varautumista ja kriisinkestävyyttä, hankekoordinaattori Tea Sissonen kertoo.

Kyläturvallisuusmallin käyttöönottoa ja jatkokehittämistä valmistellaan yhteistyössä hankkeessa mukana olevien kylien, kunnan sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Mallin tavoitteena on tarjota kylille yhtenäinen, käytännönläheinen ja helposti sovellettava toimintamalli paikallisen turvallisuuden ja varautumisen kehittämiseen.

Lisätietoja:

Tea Sissonen, hankekoordinaattori, Hollolan kunta
tea.sissonen@hollola.fi tai 044 780 1557.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Hollolan sote-keskuksen palvelutoimiston aukioloaika muuttuu

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen logo.


Palvelutoimistossa voi hoitaa toimistoasioita, kuten sairauslomatodistusten noutamisen. Täytetyt lomakkeet, kuten verenpaineen seurantalomake, palautetaan jatkossa toisen kerroksen hissiaulassa olevaan punaiseen laatikkoon.

Palvelutoimistosta saa sen aukioloaikoina ohjausta ja neuvontaa sairauden- ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa.

Lievissä oireissa apua saa sovelluksella

Jos sinulla on lieviä oireita, asioi Päijät-Sote-sovelluksella tai soita ensin numeroon 03 4108 9420. Päijät-Sote-sovelluksella saat ammattilaisen avun nopeasti moniin eri tilanteisiin.
Jos tarvitset päivystyksellistä, kiireellistä hoitoa, ota ensin yhteys numeroon 116117. Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita 112.
Jos olet sairastunut äkillisesti eikä sinulla ole ajanvarausta, ota sote-keskuksessa vuoronumero äkillisesti sairastuneen hoidon tarpeen arvioon. Sairaanhoitaja arvioi vointisi ja hoidon tarpeesi vuoronumeron mukaisessa saapumisjärjestyksessä.

Äkillisesti sairastuneen hoidon arvion vuoronumero palvelee maanantaista torstaihin kello 8–15, perjantaisin ja arkipyhien aattoina kello 8–14.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille. Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Huolehdimme yli 200 000 asukkaan terveydestä ja turvallisuudesta.