Liikennepuisto opettaa – myös meitä aikuisia

Ensimmäisten viikkojen aikana päivittäiset kävijämäärät ovat vaihdelleet 100 kävijän molemmin puolin, ja heinäkuun puolelle saavuttaessa suosio ei juurikaan ole osoittanut laantumisen merkkejä.

Heinäkuu on tunnetusti kunta-alalla lomakuukausi, kun virastot ja monet kunnan palvelut hiljenevät. Tästä syystä myös liikennepuiston aukioloajat ovat heinäkuussa kesäkuuta suppeammat, sillä kesätyöntekijät eivät voi olla töissä ilman vakituisen henkilöstön läsnäoloa.

Liikennepuiston toteutus tapahtui pikaisella aikataululla, ja näin ollen puiston palvelumuotoilu tehtiin nopeasti. Allekirjoittanut tunnustaa sortuneensa, jos nyt ei karkeaan, niin pienimuotoiseen arviointivirheeseen, kun kuvittelin, että kesätyöntekijät voisivat aamuisin ja iltapäivisin pitää puistoa yksin auki muutaman tunnin. Kesäkuun vauhdikkaat viikot osoittivat, että näin ei voida toimia, jos mielitään varmistaa se, että liikennepuiston käyttö on kaikille turvallista. Liikennepuisto on siis 29.6. alkaen elokuulle asti auki arkisin kello 9–15.

Liikennepuistosta saatu palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista ja kiittävää, mutta soraääniäkin on kuultu. Pienten lasten ja lapsiperheiden lisäksi liikennepuiston ovat löytäneet myös vähän vanhemmat lapset, jotka viettävät kesälomaansa kuntakeskuksessa seikkaillen. Alle kouluikäiset lapset ja yläkouluikään ehtineet ”kunttiksen” Vataset ja Kankkuset eivät luonnollisesti ole se kaikista turvallisin kombinaatio verrattain pienen liikennepuiston tasa-arvoisiin risteyksiin ja kiertoliittymiin. Ehtipä joku nuorisoporukka hetkellisesti varastaa yhden polkuauton liikennepuistosta, mutta onneksi auto palautui lähes yhtä nopeasti kuin se oli napattu. Kuntalaisilta on tullut paljon toiveita, että kesätyöntekijät puuttuisivat enemmän hurjastelevien nuorten ajotyyliin ja yleiseen käytökseen.

Vapaa-aikapäällikkönä katselen vapaa-aikapalveluiden lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita ensisijaisesti viranhaltijan näkökulmasta, mutta usein näkökulmaan sekoittuu myös kasvattajan näkökulma, sillä kotoa löytyy jo teini-ikään ehtinyt tytär ja optimi-liikennepuistoiässä viipottava kymmenenvuotias pojankoltiainen.

Kasvattajana pyrin olemaan salliva, ymmärtävä ja rakastava, mutta tarpeen vaatiessa rajat asettava. Samaa sallivaa ja rajoittavaa linjaa olen sittemmin hyödyntänyt lasten ja nuorten kanssa työskennellessäni. Joku saattaisi nimittää lähestymistapaani ”keppi ja porkkana” -metodiksi. Ei ihan joka asiasta naputeta lapsille, mutta jos aihetta tulee, niin tehdään rajat selviksi.

Kun nyt olen seurannut liikennepuiston elämää ja hulinaa muun työn ohella kesäkuun ajan, huomaan jälleen kerran, että meillä aikuisilla olisi melkoisesti työmaata opettaa kylämme lapset kunnioittamaan sääntöjä, ottamaan muut huomioon ja arvostamaan kanssaihmisiä.

Heitän tässä samalla haasteen myös palautetta antaville aikuisille. Sen sijaan, että annetaan palautekanavan tai kunnan chatin kautta kehitysehdotuksia kesätyöntekijöiden koulutuksesta nuorten kohtaamiseen, puututaan itse. Ei raivolla tai kiukulla, vaan asiallisesti huomauttamalla.

Annan käytännön esimerkin: Pesäteatterin ensi-iltaa vietettiin torstaina 25.6. Heinsuon suppanäyttämöllä. Monisatapäinen kesäteatteriyleisö nautti esityksestä, mutta viereisen Heinsuon koulun kentälle saapui ensimmäisen näytöksen aikana mopopoikia, jotka ajattelemattomuuttaan kaasuttelivat alitehoisilla tossumopoillaan koulun pihassa. Kun väliaika alkoi, menin rauhallisesti sanomaan pojille, että tuossa vieressä olevassa teatterimontussa parhaillaan kolmesataa ihmistä yrittää katsoa näytelmää ja kuunnella musiikkia, mutta teidän pillipakareiden pörinä peittää taide-elämyksen melko kokonaisvaltaisesti. Pojat olivat ymmärtäväisiä, pahoittelivat ja taluttivat (!) moponsa kauemmaksi, eikä sen jälkeen esityksessä enää pörinää kuultu kuin kohtauksessa ja kaiuttimista, niin kuin ohjaaja oli sen suunnitellut.

Oireilevia, sikailevia ja huonosti käyttäytyviä nuoria on ollut olemassa aina ja tulee olemaan vastedeskin. Hyvänen aika, olenhan itsekin ollut sellainen – tosin siitä on jo tovi aikaa. Kaahailevat tai paikkoja sotkevat nuoret hakevat rajoja. Meidän aikuisten tehtävä on asettaa niitä rajoja. Ihan jokaisen. Koko kylä kasvattaa.

Lassi Puodinketo
vapaa-aikapäällikkö

Sote-keskuksen historia kunnan omistuksessa päättymässä

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2017. Kahdeksan kuntaa Päijät-Hämeestä (ml. Hollolan kunta) siirsivät hyvinvointiyhtymälle järjestämisvastuun kaikista sosiaali- ja terveystoimen palveluista.

Kun yhtymä sai tehtyä lokakuussa 2017 päätökset avopalvelujen palveluverkkolinjauksista ja tarve Hollolassa järjestettäville terveyspalveluille tunnustettiin, ryhtyi kunta nopeisiin toimenpiteisiin asianmukaisten tilojen toteuttamiseksi. Arvioitiin, että terveyskeskuksen väistötilat maksaisivat vähintään 2-3 miljoonaa euroa peruskorjausaikana ja vanhan peruskorjaus yli kymmenen miljoonaa. Oli järkevä rakentaa uusi, mutta minne ?

Hollolan valtuusto päätti marraskuussa 2017 tonttikaupasta tulevaa hyvinvointiasemaa varten ostamalla entisen insinööritoimisto Ristolan tontin terveyskeskuksen naapurista. Joulukuussa valtuusto päätti myydä vanhan terveysaseman Attendo Oy:lle hyvinvointikuntayhtymän jäädessä vuokralle tiloihin.

Kunnanhallitus perusti hyvinvointiaseman rakentamisen ohjausryhmän joulukuussa 2017, mihin nimettiin myös käyttäjien edustajat. Hankekaava hyväksyttiin valtuustossa syyskuussa 2018, sosiaali- ja terveysministeriö antoi rakentamiselle poikkeusluvan marraskuussa ja valtuusto hyväksyi sote-keskuksen asemakaavan joulukuussa. Elinvoimavaliokunta hyväksyi urakan 19.11.2019 (Skanska Oy) ja viidentoista vuoden vuokrasopimuksen kunnan ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän välillä.

Uusi sosiaali- ja terveysasema valmistui marraskuussa 2021 osoitteeseen Terveystie 2. Kohteen kokonaisinvestointi oli noin 14.600.000 euroa ja lisäksi tonttijärjestelyihin käytettiin käyttötalousmenojen kautta noin 750.000 euroa.

Hollolan kunta on tarjonnut sekä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle että Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle sote-keskusta ostettavaksi ns. omakustannushintaan, tuloksetta.

Valtuusto päätti 20.6.2022 myydä sotekeskuksen tarjouksen mukaisesti 17 miljoonan euron myyntihinnalla. Jatkoneuvottelujen aikana ostaja vetäytyi kaupasta. Taustalla oli Päijät-Hämeen hyvinvointialueen joustamattomuus vuokrasopimusmuutoksissa sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset korkotasoon ja talouden epävarmuuteen. Toinen myyntiyritys keväällä 2023 kaatui alhaiseen hintatasoon.

Kolmas yritys käynnistyi keväällä 2025. Määräaikaan mennessä saatiin kaksi tarjousta. Hemsö Suomi Oy jätti tarjouksen 13 600 000 euroa. Valtuusto hyväksyi kaupan edistämisen kokouksessaan 22.9.2025. Seuraavaksi kunta solmii Hemsö Suomi Oy:n kanssa aiesopimuksen ja yritys toteuttaa taustoittavan arvioinnin (Due diligence-prosessi). Kauppakirja on tarkoitus allekirjoittaa tammikuussa 2026.

Vuokrasopimus siirtyy nykyisin ehdoin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vuokra-aika jatkuu katkeamattomana vuoteen 2036. Hyvinvointialue ei ole ilmaissut asiassa eriäviä näkemyksiä.

Miksi kunta myy sote-kiinteistön?

Sote-toiminta ei enää ole kunnan omaa toimintaa. Kunnan tehtäviin ei kuulu järjestää tiloja muiden toimijoiden käyttöön. Tähän liittyen kunnat on velvoitettu yhtiöittämään vuokraustoiminta, mikä aiheuttaa lisäkuluja.

Toisaalta tilojen vuokraukseen sisältyy isoja riskejä, jos vuokrasopimusta ei enää jatketa vuokra-ajan jälkeen. Vaihtoehtoiset tilavuokralaiset ovat vähissä.

Kolmas keskeinen syy on vapauttaa rahoitusta Hollola-talon rakentamiseen. Sote-siirron jälkeen kunnan veroaste on 8,3 % ja taloudelliset paineet suuria. Investoinnit tulee toteuttaa lähtökohtaisesti tulorahoituksella.

Sote-keskuksen omistus ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että sote-palvelutuotannosta Hollolan kuntakeskuksessa päättää Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Vuokrahinnasta on sovittu vuoteen 2036 saakka. Sote-kiinteistön yhtiöittäminen olisi joka tapauksessa estänyt ns. alihinnoittelun vuokratoiminnan osalta.

Hollolan sote-keskus on rakennettu tila- ja energiatehokkaaksi, jolle uskon löytyvän käyttöä vuosikymmeniksi. Päättäjien rohkeus on välttänyt Hollolan joutumisen erilaisten sote-väistötilojen ”limboon”. Tällä on ollut iso, vakautta ja elinvoimaa ylläpitävä vaikutus kunnalle.

Hollolassa 23. syyskuuta 2025

Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja