Vastaanotto on todella lämmin ja tervetullut. Ajan Seuralan pihaan, joka on Hämeenkosken keskus ja tärkeä kohtaamispaikka monelle. Keväisenä perjantaipäivänä talon ympärillä käy pieni kuhina. Parkkipaikka on täynnä autoja ja sisällä Seuralassa pölyrätit heiluvat ja ikkunoiden pesijät liikkuvat vauhdikkaasti ikkunalta toiselle.
- Ihan sattumalta oli sovittu tänne samaan aikaan perinteiset kevään siivoustalkoot, ei johtunut vierailijasta, nauravat minua vastaanottamassa olevat Seuralan hallituksen jäsen ja Kosken VPK:n puheenjohtaja Asko Laine, Seuralan ja palokuntalaisten aktiiviseen talkooporukkaan kuuluva Juha Auri sekä 2015 vuodesta lähtien Koski-Seuran puheenjohtajan toiminut Kari Kaivola.
Talkooväkeä ei ole kuulemma ollut vaikea saada mukaan hommiin.
- Täällä kun pidetään talkoita, niin paikalle tulee aina vähintään 15-20 tekijää, Laine kertoo.

Eija Seppä pesi Seuralan kahvion ikkunoita kevättalkoopäivänä. Ikkunoiden pesu sujui kätevästi terassilta käsin, joka toimii kesällä kesäkahvilana.

Seuralalla on pitkä historia

Minulle kerrotaan, että Seuralan nykyisellä paikalla on sijainnut aiemminkin kyläläisten käytössä oleva rakennus. Vuonna 1890 valmistunut Seurahuone, joka kävi kuitenkin pian vilkkaan yhdistystoiminnan myötä pieneksi, joten tilaa tarvittiin enemmän.
- Vanha rakennus purettiin ja tilalle rakennettiin nykyinen talo, Kaivola kertoo.
Rakennuksen nykyisiä omistajia ovat muun muassa Kosken VPK ja Hämeenkosken nuorisoseura.
- Lisäksi nykyisiä omistajia ovat myös Hämeenkosken maa- ja kotitalousseura, MTK, Kosken Kuohu ja Hollolan kunta.

Seuralalla on pitkä historia ja se on tärkeä kokoontumispaikka hämeenkoskelaisille.

Kirjaston pääsee jatkossa myös hissillä

Tänään yli 80-vuotias Seuralalla on siis pitkä historia ja rakennuksesta löytyy monipuolisesti erilaisia toimintoja.
- Hämeenkosken kirjasto on toiminut viime vuoden elokuusta (2022) lähtien Seuralan yläkerrassa, kertoo Kaivola.
Tiloissa, jossa kirjasto nykyään sijaitsee, oli aiemmin kangaspuita. Viime vuonna kirjaston tilat remontoitiin täysin lattioista kattoon. Rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevaan kirjastoon tulee jatkossa olemaan kulku huonojalkaisemmille ja lastenrattailla kulkeville, sillä yläkertaan rakennetaan hissi.
Uudet kirjaston tilat ovat valoisat ja avarat, vanha kirjastontila oli kuulemma kovin sokkeloinen.
Kirjastosta löytyy tietokirjoille oma tila, lehtien lukupaikka sekä tietenkin ”nettisali” eli asiakaspääte, jolla kuka tahansa voi käydä tekemässä esimerkiksi hakemuksia tai muita tietoteknisiä puuhia.
Lehtien lukutilassa on myös jo järjestetty erilaisia pieniä kokouksia ja esittelytilaisuuksia.

Hämeenkosken kirjastolla on valoisat ja avarammat tilat Seuralan yläkerrassa.

Seurala on Kosken sydän

Palaamme takaisin keskikerrokseen ja remonttia on tehty myös kahviotilassa. Vuonna 2020 uusittiin kahvion katto sekä myyntitiski, joka vaihdettiin kauttaaltaan.
- Värimaailmahan täällä muuttui täysin, keltainen ja vihreä poistui. Halusimme tilalle vuonna 1941 valmistuneen talon alkuperäinen sävymaailma esiin, Kaivola kertoo.
- Tilasta tuli harmoninen ja juhlava, kertoo Rauni Miettinen, joka organisoi Seuralan kahvilaa ja pitopalvelua sekä on myös Hämeenkosken maa- ja kotitalousnaisten aktiivisia toimijoita.
Yhdistysten kannalta Seurala onkin keskeisen tärkeä.
- Tämä on Kosken sydän, Miettinen toteaa.
Seuralan kahviotilassa pidetään niin kesäkahvilaa, kyläkahvilaa kuin kirjastokahvilaakin.
- Joka kuukausi tapahtuu kaikenlaista, erilaisia tilaisuuksia ja yhdistysten omia tapahtumia. Myös juhlakäyttöä talolla on eli Seuralaa voi vuokrata esimerkiksi sukujuhliin tai muihin pitoihin. Pitopalvelu löytyy myös tarvittaessa sekä astiat. Talkoilla tehdään täällä hyvin paljon, Miettinen kertoo.

Hyvin vilkas musiikkipitäjä

Seuralan saliin mahtuu istumaan noin 200 henkilöä ja salissa on kuuelmma erinomainen akustiikka.  
Musiikin kannalta tämä onkin hyvä asia, sillä musiikki on aina ollut, ja oli erityisesti Kosken Verkatehtaan aikana, tärkeä yhdistävä tekijä Hämeenkoskella.
- Tänne tuli ympäri Suomea ja maailmaan suuria musiikkipersoonia esiintymään, kuten muun muassa 15-henkinen jousiorkesteri, myös radion Sinfoniaorkesteri ensimmäinen ylikapellimestari on soittanut täällä, Kaivola kertoo.
Seurala rakentuikin pääosin aikoinaan musiikin pohjalta, sillä Niklander, joka rahoitti suurilta osin rakentamisen, oli kuulemma hyvin innokas musiikkimies.
- Ja kun ei ollut tiloja esittää musiikkia, niin Seurala ratkaisi asian.

Seuralan salissa on uusittu lattia, valkokangas ja hyvä akustiikka. Asko Laine testaa valkokankaan toimivuutta.

Tänäkin päivänä Hämeenkoskella kuullaan runsaasti musiikkia, siitä pitävät huolta muun muassa aktiiviset kuorot. Hämeenkoskelaisia on mukana lisäksi erilaisissa orkesterikokoonpanoissa niin Hollolassa kuin Kärkölässä sekä Hämeenkoskella toimii tietenkin myös perinteikäs Kosken VPK:n torvisoittokunta.
- Konserteissa käy runsaasti kuuntelijoita, kuten erilaisissa näyttelyissä, joita olemme järjestäneet, kertoo Miettinen.
Viime kesänä Seuralassa järjestettiin 500:n kävijän kerännyt hääpukunäyttely ja tänä vuonna juhannuksen jälkeen saliin nousee tilkkutyönäyttely.
Kunnan itsenäisyyspäiväjuhla järjestetään joka kolmas vuosi Seuralassa, viimeksi viime vuonna.
Seuraava isompi projekti Seuralan salissa on päällystää salin tuolit uudestaan.

Koskelaisia ja hämeenkoskelaisia

Saan täydellisen taloesittelyn. Seuraavaksi kuljetaan Seuralan keskikerroksesta portaat alaspäin, alakerroksesta löytyy runsaasti lisää tiloja. Yhtä näistä tiloista hyödyntää
vuonna 1959 perustettu, tällä hetkellä yli 200 jäsenen, Koski-seura, joka kokoontuu perjantaisin alakerrassa pienen käytävän päässä. Käytävä on muuten aiemmin toiminut ampumaratana.
Käytävän varrelta löytyy erilaisia varastotiloja, joita hyödyntävät eri yhdistykset kuten maa- ja kotitalousnaiset.
Vierailuisäntieni puheissa toistuu usein sana "koskelaiset". Kysyn tästä ja minulle kerrotaan, että Hämeenkosken nimihän oli aiemmin Koski Hl. Nimi muutettiin vuonna 1995 kuntalaisten kesken järjestetyn äänestyksen perusteella. Hollolaan Hämeenkoski liitettiin 1.1.2016.
Kari Kaivola kertoo, että Hollolassa on kaksi perinnepitäjää eli Hämeenkosken pitäjä ja Hollolan pitäjä.
- Me pidempään täällä asuneet kutsumme itseämme koskelaisiksi. Nuorempi polvi taitaa kutsua itseään enemmän hämeenkoskelaisiksi, Kaivola pohtii.
Perinteitä Hämeenkoskella ylläpidetään muun muassa 2. heinäkuuta järjestettävissä Sahtimestaruuskilpailuissa Putulassa.

Historiaa on nähtävissä hämeenkoskelaisesta autotallissa löydetystä taulussa, jossa on niin kirkko, Verkatehdas, kapinaa ja vähän tulevaisuuttakin. On arveltu, että tilaustyönä tehty taulu oli aikoinaan tilaajalle liian moderni. Taulun on tehnyt Hämeenkosken kansalaisopiston kuvataidepiiriä aikoinaan vetänyt Jyrki Nykänen. Taulu on nyt Seuralan alakerran käytävän seinällä esillä.

Kosken VPK jo 127-vuotias 

Pitkät erilaiset perinteet ja etenkin pitkäikäiset yhdistykset ovat yksi Hämeenkosken perusta.
Pääsen vierailulle myös vuonna 1896 perustetun Kosken VPK:n tiloihin. Kosken VPK on Hämeenkosken vanhin yhdistys ja sillä on yhä todella aktiivista toimintaa. Kosken VPK toimii Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana vastaten muun muassa Hämeenkosken palo- ja pelastustoimen ja ensivastetehtävistä.
- Jäseniä on noin 170-180. Kaikki toiminta on täysin talkootyötä, puheenjohtaja Asko Laine kertoo.
Tarkkaa jäsenten määrää on hankala kertoa, sillä Kosken VPK ei kerää jäsenmaksuja.
- Jäseniä on vauvasta vaariin aina 5-vuotiaista ylöspäin, eikäyläikärajaa meillä ole, vanhin veteraani on 92-vuotias, Laine sanoo.

Asko Laine ja Juha Auri katselevat vanhoja Kosken VPK:n kuvia menneiltä vuosilta. Kuvissa on sekä Laineen että Aurin isovanhempia.

VPK:lla on koulutustilat ja oma varastohalli

VPK:lla on hälytysosaston lisäksi niin säännöllisesti kokoontuva nuoriso-osasto sekä nais- sekä veteraaniosastot. Lisäksi löytyy torvisoittokunta.
- Palokunnan sopimuksessa erityistehtävävänä on muun muassa hälytysmuonitus, jota vireästi toimiva naisosasto hoitaa. Lisäksi naisosastolla on omaa kerhotoimintaa ja kouluttautumista.
Palokunnalle loi aikoinaan tarpeen Verkatehtaan olemassaolo. Myös vuonna 1894 tapahtunut Kaunkorven kylän tulipalo kirvoitti oman palokunnan perustamisajatusta.
- Nämä sekä mylly ja tiivis taajama ovat olleet tärkeitä tekijöitä palokunnan synnylle, Laine kertoo.
VPK:n toiminnassa mukana oleminen on perinteisesti Hämeenkoskella kulkenut "isältä pojalle".
Kosken VPK:n koulutustilat sijaitsevat Keskustiellä paloaseman yläkerrassa. Vuonna 2003 alettiin rakentamaan Etolaan VPK:lle oma varastohalli Palopesä-nimiselle tontille, jossa säilytetään muun muassa vuokralle annettavia kalusteita, kuten telttoja ja pöytiä.  Palopesän tontilla sijaitsee myös ”Päämaja”, jossa muun muassa veteraaniosasto kokoontuu aamukahveille kerran viikossa.

VPK:n ensimmäinen Volvo-merkkinen paloauto hankittiin vuonna 1952. Tämä ei enää sammuta tulipaloja, mutta toimii mainiosti edustuspaloautona muun muassa joulupukin kyydityksessä ja viimeksi tämän kevään Classic Motorshowssa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen osastolla.

VPK:n kesäjuhlilla lähes tauoton perinne

Kun toukokuun lopussa vuonna 1896 pidettiin VPK:n ensimmäinen perustava kokous, ensimmäiset kesäjuhlat päätettiin järjestää 30.8.1896.
- Perinne on jatkunut siitä asti lähes taukoamatta. Historiasta ei ole selvinnyt oliko sodan aikana juhlia, mutta perinnetiedon mukaan silloinkin jotain kesäjuhlia järjestettiin miehistön viihdyttämiseksi ja varojen kartuttamiseksi, kertovat Laine ja palokunta-aktiivi Juha Auri.
Ainoastaan korona-aikana kahdet julkiset kesäjuhlat jäivät väliin.
- Kesäjuhlat on koskelaisille suuri tapahtuma ja se on palokuntalaisille iso talkoorypistys, Laine toteaa.
Kesäjuhlien ohjelmaan kuuluu muun muassa markkinat ja sormikoukun MM-kilpailut. Myös Letkupubi on aina auki ja markkinaväkeä viihdyttää orkesteri.
-Sunnuntaina on perinteinen palokunnan juhla marsseineen, Laine kertoo.
Kesäjuhlat päättyvät Seuralan edustalla Letkupubin vieressä palokunnan Viihdeorkesterin konserttiin.
- Konserttikin on toistakymmentä vuotta vanha perinne.
Kesäjuhlien tuottoa käytetään turvallisuusviestintään, koulutukseen ja kaluston hankintaan.
- Ilman talkoohenkeä emme pystyisi kesäjuhlia järjestämään, kiittelevät Laine ja Auri. 

Teksti ja kuvat: Outi Sirviö

Kunnan tiedottaja kiertää Hollolan kyliä. Kyläkierrokselta syntyy muun muassa blogiteksti ja valokuvia. Koska ihan kaikkia kymmeniä Hollolan kyliä en valitettavasti ehdi kiertämään, niin kuka tahansa kyläläinen voi vinkata, kenen kylään tullaan tutustumaan ja mitä kaikkea teiltä löytyy.
Kyläpäivän aikana teen vierailuja muutamissa kylän kohteissa, se voi olla yhdistys, jonkun koti, mielenkiintoinen tila tai harrastuspaikka. Myös kylien tärkeät paikat (esim. seurojentalot, retkikohteet, nähtävyydet) ja henkilöt ovat aina kiinnostavia.
Ehdotuksia kylistä ja niissä olevista kohteista voit lähettää suoraan: outi.sirvio(a)hollola.fi.
Kerro viestissäsi ehdottomasi kylän nimi, suositeltu käyntikohde ja mahdolliset yhteystiedot. Nähdään kylissä!
t. Outi
Julkaistu ensimmäisen kerran: 19.5.2023

Lue uusimmat blogit

Katso kaikki blogit
Kunnan tulos oli ylijäämäinen

Kunnan tulos oli ylijäämäinen

Blogit - 27.03.2024 - Kunnanjohtajan blogi
Pro Hollola -mitalisti kiittää

Pro Hollola -mitalisti kiittää

Blogit - 07.12.2023 - Kunnanjohtajan blogi