Hollolan kunnan EHLA Kunta-Helmi -hankkeessa selvitettiin Tiirismaan ja Pyhäniemenlahden luonnonsuojelualueiden luonnontilaa ja hoitotoimenpiteiden tarvetta. Kohteina olivat Tiirismaalla Pirunpesä, Soisalmensuo ja Puronvarsilehto sekä Pyhäniemenlahdessa Myllymäen luonnonsuojelualue.
Luonnontilan arvioinnin tulokset
Selvitysten mukaan kaikkien kohteiden luonto on hyvässä kunnossa, eikä merkittäviä hoitotoimenpiteitä havaittu. Positiivista oli, että kaikilla alueilla tehtiin runsaasti havaintoja linnuista ja lepakoista. Sen sijaan liito-oravasta ei ole saatu havaintoja vuoden 2013 jälkeen, mikä kertoo lajin taantumisesta Lahden seudulla jo yli vuosikymmenen ajan.
Virkistyskäytön vaikutukset
Pirunpesän ja Soisalmen alueilla havaittiin virkistyskäytön vaikutuksia luontoon. Näillä alueilla kasvillisuus ja eläimistö olivat selvästi vähemmän monipuolisia ja tiheitä verrattuna kahteen etäämmällä sijaitsevaan kohteeseen. Tästä huolimatta esimerkiksi lepakoiden aktiivisuus oli yllättävän runsasta. Tätä halutaan vahvistaa myös jatkossa, ja metsänkäytön toimenpiteissä on otettu huomioon alueiden luontoarvot sekä niiden väliset yhteydet.
Alueiden virkistyskäyttöä pyritään ohjaamaan entistä selkeämmin opastetuille reiteille ja näin kulumista pyritään rajaamaan reittien ulkopuolella.
Viime vuoden toukokuusta (2024) tämän vuoden lokakuun loppuun (2025) kestänyt hanke sai rahoitusta Kunta- ja Järjestö-Helmi -erityisavustuksesta, jonka myönsi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Tiirismaan Puronvarsilehdon luonnonsuojelualue on hyvässä luonnontilassa. (Kuva: Teppo Häyhä 2024).
Pohjakynnys turvaa vedenkorkeudet ja nousueste on poistettu
Hahmajoen uomassa sijaitseva järjestelypato on purettu pääosin ja korvattu kiinteäharjaisella pohjakynnyksellä. Hahmajoen uomaa on Vuohikosken kohdalla ennallistettu noin 130 metrin matkalta. Hahmajärven vedenpintaa laskettiin työmaan vuoksi väliaikaisesti ja joen vedessä on ollut maansiirtotöiden seurauksena tilapäistä samennusta. Vedenpinnan korkeuden odotetaan palautuvan syksyn sateiden myötä ja samentumisen tasaantuvan, kun työkoneet poistuvat alueelta.
Hankkeen toteuttaminen turvaa Hahmajärven vedenpinnan korkeuden säilymisen, merkittävää muutosta vedenpinnan korkeuksiin ei tavoitella. Padonmuutoksen myötä vesieliöiden nousueste poistuu, uoman luonnontila palautuu lähemmäs alkuperäistä tilaa ja Vuohikosken koskipinta-ala kasvaa merkittävästi. Vesieliöstön nousu yläjuoksulle mahdollistuu. Padon omistava ja kunnostuksesta vastaava järvenlaskuyhtiö hyötyy hankkeesta, kun padon kunnossapito helpottuu ja manuaalisesti tehty säännöstely loppuu.
Työmaalla odotellaan nyt vedenpinnan nousua ja ensimmäistä talvea. Talven aikana rakenteet hieman painuvat ja asettuvat paikoilleen. Keväällä 2026 uoman kalataloudellinen kunnostus viimeistellään talkoiden merkeissä soraistuksilla ja padolle voidaan järjestää myös opastettu tutustumiskäynti. Hahmajärven vedenpinnan korkeuden säännöllinen seuranta jatkuu 5 vuoden ajan.
Ennallistettu osuus Vuohikoskea on vettä vaille valmis. Vanhasta järjestelypadosta on jätetty muistoksi kuvan vasemmassa reunassa näkyvä pilari. Putouskorkeus on loiva ja uoma kivetty ja kunnostettu. Hahmajärven vedenkorkeus sekä veden määrä uomassa palautuu sateiden myötä.
Yhteistyöllä tuloksia
Padonmuutos ja koskialueen ennallistaminen on toteutettu Hahmajärven pohjapadon rakennus ja Vuohikosken ennallistaminen -hankkeessa, joka on saanut osarahoitusta Hämeen ELY-keskuksesta vesienhoidon tukivaroista. Hanketta on vetänyt Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, vesistöasiantuntija Anna Hakalan johdolla. WWF Suomi on edistänyt kohdetta ja ohjannut työmaata osana Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston osarahoittamaa Vauhtia vaellukseen 2 -hanketta.
Urakoitsijana on toiminut Rantala Timber Oy. Asiantuntijana erityisesti kalataloudellista kunnostusta on ohjannut Manu Vihtonen WWF Suomesta. Kiviaineistoimituksista on vastannut Rudus Oy. Hollolan kunta on osaltaan tukenut sekä padonmuutoksen suunnittelua, että toteutusta.
Työmaan aikaista vedenpinnan korkeuden sekä sameuden seurantaa tekevät Hahmajärven järvenlaskuyhtiön sekä osakaskunnan aktiivit Hämeen ELY-keskuksen hyväksymän seurantaohjelman mukaisesti.
On todella arvokasta, että mukana on ollut näin iso joukko toimijoita. On saatu mukaan paljon kokemusta padonmuutosten suunnittelusta, urakoinnista ja toteutuksesta, paikallista aktiivisuutta ja osaamista hankkeena tehtävän työn läpiviemisestä. Kiitos kaikille asiantuntemuksensa ja panoksensa mukaan tuoneille. Jokaista on tarvittu ja lopputulos on jo nyt hieno!
– Hankkeen projektipäällikkö Anna Hakala, Vesijärvisäätiö –
Kollaasin vasemmanpuoleisissa kuvissa tilanne ennen ja oikealla jälkeen.
Ylärivillä järjestelypato, keskimmäisellä rivillä pohjakynnys ja alarivillä uoma.
