Pohjakynnys turvaa vedenkorkeudet ja nousueste on poistettu

Hahmajoen uomassa sijaitseva järjestelypato on purettu pääosin ja korvattu kiinteäharjaisella pohjakynnyksellä. Hahmajoen uomaa on Vuohikosken kohdalla ennallistettu noin 130 metrin matkalta. Hahmajärven vedenpintaa laskettiin työmaan vuoksi väliaikaisesti ja joen vedessä on ollut maansiirtotöiden seurauksena tilapäistä samennusta. Vedenpinnan korkeuden odotetaan palautuvan syksyn sateiden myötä ja samentumisen tasaantuvan, kun työkoneet poistuvat alueelta.

Hankkeen toteuttaminen turvaa Hahmajärven vedenpinnan korkeuden säilymisen, merkittävää muutosta vedenpinnan korkeuksiin ei tavoitella. Padonmuutoksen myötä vesieliöiden nousueste poistuu, uoman luonnontila palautuu lähemmäs alkuperäistä tilaa ja Vuohikosken koskipinta-ala kasvaa merkittävästi. Vesieliöstön nousu yläjuoksulle mahdollistuu. Padon omistava ja kunnostuksesta vastaava järvenlaskuyhtiö hyötyy hankkeesta, kun padon kunnossapito helpottuu ja manuaalisesti tehty säännöstely loppuu.

Työmaalla odotellaan nyt vedenpinnan nousua ja ensimmäistä talvea. Talven aikana rakenteet hieman painuvat ja asettuvat paikoilleen. Keväällä 2026 uoman kalataloudellinen kunnostus viimeistellään talkoiden merkeissä soraistuksilla ja padolle voidaan järjestää myös opastettu tutustumiskäynti. Hahmajärven vedenpinnan korkeuden säännöllinen seuranta jatkuu 5 vuoden ajan.

Yhteistyöllä tuloksia

Padonmuutos ja koskialueen ennallistaminen on toteutettu Hahmajärven pohjapadon rakennus ja Vuohikosken ennallistaminen -hankkeessa, joka on saanut osarahoitusta Hämeen ELY-keskuksesta vesienhoidon tukivaroista. Hanketta on vetänyt Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, vesistöasiantuntija Anna Hakalan johdolla. WWF Suomi on edistänyt kohdetta ja ohjannut työmaata osana Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston osarahoittamaa Vauhtia vaellukseen 2 -hanketta.

Urakoitsijana on toiminut Rantala Timber Oy. Asiantuntijana erityisesti kalataloudellista kunnostusta on ohjannut Manu Vihtonen WWF Suomesta. Kiviaineistoimituksista on vastannut Rudus Oy. Hollolan kunta on osaltaan tukenut sekä padonmuutoksen suunnittelua, että toteutusta.

Työmaan aikaista vedenpinnan korkeuden sekä sameuden seurantaa tekevät Hahmajärven järvenlaskuyhtiön sekä osakaskunnan aktiivit Hämeen ELY-keskuksen hyväksymän seurantaohjelman mukaisesti.

On todella arvokasta, että mukana on ollut näin iso joukko toimijoita. On saatu mukaan paljon kokemusta padonmuutosten suunnittelusta, urakoinnista ja toteutuksesta, paikallista aktiivisuutta ja osaamista hankkeena tehtävän työn läpiviemisestä. Kiitos kaikille asiantuntemuksensa ja panoksensa mukaan tuoneille. Jokaista on tarvittu ja lopputulos on jo nyt hieno!

– Hankkeen projektipäällikkö Anna Hakala, Vesijärvisäätiö –

Kuvat ja teksti: Vesijärvisäätiö

Lisätiedot:
Anna Hakala
Vesistöasiantuntija­, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
p. 040-5516466, e. anna.hakala@vesijarvi.fi

Hollolan kunta aktivoi kansalaiset mukaan torjuntatalkoisiin mobiilipelillä, jossa yhdistyvät luonnonsuojelu ja palkitsevuus. Crowdsorsa-sovelluksen avulla 105 osallistujaa merkitsi, torjui ja dokumentoi vieraslajiesiintymiä ympäri kunnan karttaa ja sai työstä myös rahallisen palkkion.

– Erityisen positiivista oli huomata, kuinka aktiivisesti nuoriso lähti mukaan vieraslajitorjuntaan. Hollolassa teini-ikäisten osuus kaikista käyttäjistä oli lähes puolet, kertoo Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.

Pelaajille jaettiin palkkioita yhteensä 3 500 euroa. Tästä potista Hollolan aktiivisin osallistuja onnistui ansaitsemaan kesän aikana 448 euroa.

Hollola osallistui tänä vuonna Crowdsorsa-peliin ensimmäistä, mutta ei viimeistä kertaa eli jatkoa on luvassa.

Näin vieraslajitorjunta pelissä toimii

Tehtävän suorittamiseksi pelaaja kuvasi vieraslajiesiintymästä videon ennen ja jälkeen torjunnan. Sitten videot ladattiin sovelluksessa laadunhallinnan hyväksyttäviksi.

Jokainen hyväksytty esiintymä ilmestyi reaaliajassa sovelluksen paikalliselle pelikartalle. Samoja kohteita sai torjua uudelleen, kun vähintään kaksi viikkoa edellisestä torjunnasta oli kulunut. Näin varmistettiin, että esiintymien hävittäminen olisi mahdollisimman tehokasta ja pitkävaikutteista.

Osa laajempaa torjuntarintamaa

Hollolan torjuntakesä oli osa laajempaa kansainvälistä missiota, jossa vieraslajeja torjuttiin Crowdsorsan avulla yli 70 kunnassa ja kaupungissa Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa.

Raivattuja neliömetrejä on kertynyt tämän kesän aikana yhteensä yli 2,5 miljoonaa, ja kaikille osallistujille on maksettu palkkioina yli 170 000 euroa.

Lisätietoja;
Annariina Keto
projektiasiantuntija, Hollolan kunta
044 780 1225
annariina.keto@hollola.fi

Toni Paju
Toimitusjohtaja, Crowdsorsa
040 661 0072
toni.paju@crowdsorsa.com