Yllättikö hulevesitulva ja mitä niiden ehkäisemiseksi voi tehdä?

Rankkasade voi yllättää missä vain. Hulevesien aiheuttamat tulvariskit ovat ominaisia alueille, joissa maa on enimmäkseen katettu asfaltilla, katoilla tai muulla vettä läpäisemättömällä pinnalla. Sadevesi ei pääse imeytymään maahan vaan alkaa virrata kaduilla ja kertyä notkoihin ja muille alaville paikoille.

Hulevesien hallinta vähentää tulvariskejä

Tulvariskien kasvu lisää tarvetta kehittää hulevesien hallintaa. Ensisijaisesti tulisi estää huleveden muodostumista joko imeyttämällä puhtaita hulevesiä maaperään, tai huolehtimalla, että tontilla on vettä haihduttavaa kasvillisuutta. Hulevettä on myös tärkeää viivyttää eli varastoida ennen vähitellen eteenpäin johtamista. Viivyttäminen tapahtuu esimerkiksi ojapainanteissa tai altaissa, tai maan alle sijoitettavissa säiliöissä kuten hulevesikaseteissa. Vasta tämän jälkeen hulevedet tulee johtaa hallitusti hulevesiviemäriin tai muuhun kunnan hulevesijärjestelmään.

Hulevesien hallinnan vastuut ja ohjeistus

Hulevesien hallinnasta vastaa pääsääntöisesti se kiinteistö, jolla hulevedet muodostuvat. Kunnan pitää suunnitella ja järjestää hulevesien hallinta asemakaava-alueella. Kunta voi ohjeistaa kiinteistönomistajia hulevesien käsittelystä sekä periä kiinteistöiltä hulevesimaksua. Vanhemmilla taajama-alueilla hulevedet ohjataan vanhentuneiden suunnitteluperiaatteiden mukaisesti enimmäkseen hulevesiviemäreihin, mutta tulvatilanteessa viemäreiden kapasiteetti ei riitä. Myös tärkeät ojaverkostot ovat voineet täyttyä tai niitä on jopa täytetty maa-aineksella nurmikonleikkuun helpottamiseksi.

Uusien suunnitteluperiaatteiden mukainen hulevesijärjestelmä sisältää tyypillisesti erilaisia rakenteita, joilla pyritään sekä vähentämään hulevesien muodostumista että johtamaan muodostuvat hulevedet haitattomasti pois. Järjestelmään voi kuulua muun muassa hulevesiä viivyttäviä ja niiden imeytymistä ja puhdistumista edistäviä rakenteita, kuten hulevesialtaita, -lammikoita ja -kosteikkoja. Hulevesille suunnitellaan ja toteutetaan tulvareittejä, joita pitkin hulevedet kulkevat hallitusti maan pinnalla purkuvesistöön tai turvallisemmalle tulvimisalueelle. Tulvareittien avulla pyritään estämään tulvimista erityisesti riskikohteiden lähistöllä.

Kiinteistön omistajan tulee huolehtia kiinteistönsä hulevesistä

Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmästä sekä siihen kuuluvista laitteistoista ja rakenteista kiinteistön rajalle asti. Järjestelmä on toteutettava niin, että se on yhteensopiva kunnan hulevesijärjestelmän kanssa. Kiinteistön hulevesien hallinnassa pitää noudattaa kunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. Määräykset voivat koskea esimerkiksi hulevesien käsittelyä kiinteistöllä. Kunta määrää myös kiinteistön hulevesijärjestelmän liittämisestä kunnan hulevesijärjestelmään ja osoittaa kohdan, johon tontilla syntyvät hulevedet tulee johtaa kiinteistön rajalla. Kunta voi antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamisesta.

Hollolan rakennusjärjestyksen mukaan puhtaat katto- ja salaojavedet tulisi ensisijaisesti imeyttää omalla tontilla. Hulevesistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai naapureille, eikä niitä saa johtaa vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon.

Lue lisää:
Hulevedet
Hulevesien hallinnan vastuut ja ohjeistus
Tulviin varautuminen

Kaipaako talosi kunnostusta? Hae rakennusperinnön hoitoavustusta

Rakennusperinnön hoitoavustusta myönnetään erityyppisille ja -ikäisille rakennuksille. Rakennuksen ei tarvitse olla suojeltu tai sijaita arvokkaaksi määritellyllä alueella. Avustettavien kohteiden valinnassa otetaan huomioon kulttuurihistorialliset arvot, kuten muun muassa rakennuksen alkuperäisyys ja/tai kerroksellisuus, mutta myös suunnitellut kunnostustoimenpiteet, kunnostustöiden vaikutus rakennuksen säilymiseen tai laajemmin ympäristöön, sekä korjaushankkeen toimiminen kannustavana esimerkkinä. Kulttuurihistoriallista arvoa voi olla arkisemmalla ja pienemmälläkin kohteella, jonka korjaaminen auttaa säilyttämään alueelle ominaista kylä- ja kaupunkikuvaa.

Sopivia kunnostuskohteita ovat esimerkiksi vesikaton, rungon ja ulkoseinien, perustusten, ikkunoiden ja ovien tai tulisijojen kunnostaminen. Avustusta voi hakea myös rakennuksen pihapiirin ympäristön kunnostamiseen, kuten maanpinnan muotoiluun sadevesien johtamiseksi pois rakennuksen vierustoilta, tai pihan rakenteiden, kuten kiviaidan kunnostamiseen, sekä kuntokartoituksen ja korjaussuunnitelman tekemiseen.

Korjataan vanhaa säilyttäen

Säilyttävässä korjaamisessa käytetään materiaaleja säästäen ja korjataan vain se, mikä vaatii korjausta. Toisin sanoen, ei korjata kunnossa olevaa tai uusita korjattavissa olevaa. Rakennusten kunnostaminen on ympäristöteko, mikä edistää ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden saavuttamista sekä säilyttää eri-ikäistä paikallista rakennuskulttuuria.

Avustusta voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat, rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt kuten asunto-osakeyhtiöt, maatalousyhtymät, yhdistykset kunnat ja kuntayhtymät. Vuonna 2024 Hämeen ELY-keskus jakoi avustusta yhteensä 268 000 euroa. Avustusta sai 23 kohdetta Kanta-Hämeessä ja 27 kohdetta Päijät-Hämeessä. Myönnetyt avustukset olivat suuruudeltaan 500–40 000 euroa. Avustuskohteita asuinrakennusten lisäksi olivat piha- ja talousrakennukset sekä uuteen käyttöön otetut entiset huoltamo-, mylly-, ja tehdasrakennukset. Kanta- ja Päijät-Hämeessä toteutettaviin hankkeisiin avustusta haetaan Hämeen ELY-keskuksesta.

Avustushaun infotilaisuus järjestetään syyskuussa

Hämeen ELY-keskus järjestää infotilaisuuden rakennusperinnön hoitoavustuksen mahdollisuuksista 26.9.2024 klo 17.30–19. Tervetuloa kuulolle! Infotilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tilaisuus järjestetään verkossa Teamsilla. 

Tutustu infotilaisuuden tarkempaan ohjelmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla (ely-keskus.fi). Tapahtumasivulta tai tästä löydät Teams-linkin tilaisuuteen.