Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Kotitalouksien varautuminen turvaa myös hyvinvointialueen toimintaa

Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

– Kotoa tulisi löytyä vettä, ruokaa ja lääkkeitä minimissään kolmeksi vuorokaudeksi, valmiuspäällikkö Mika Nevalainen huomauttaa.

Hän korostaa, että omatoiminen varautuminen on iso apu ihmiselle itselleen mutta myös yhteiskunnan toimivuudelle. Lisäksi on tärkeä tietää, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa. Varautumiseen liittyviä ohjeita on koottu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) ja Huoltovarmuuskeskuksen yhdessä luomalle sivustolle 72tuntia.fi sekä sisäministeriön Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaaseen (Suomi.fi/varautuminen). 

Pullovesi puuttuu suomalaisten kaapeista

Heikoiten suomalaisten kaapeista löytyy vettä. SPEK:n tuore tutkimus osoitti, että vain joka kolmannella kyselyyn vastanneista oli varastossa niin paljon pullovettä, että se riittäisi kolmeksi päiväksi.

– Vettä tulisi varata pelkästään juomiseen kaksi litraa jokaiselle henkilölle joka päivälle, Nevalainen huomauttaa. 

Kotiin tulisi hankkia myös puhdas, kannellinen ämpäri tai kanisteri, jolla vettä voi tarvittaessa hakea. Varavedenjakelu järjestetään kuitenkin yleensä vasta pidemmissä vesikatkoissa. 

Resurssit kiireellisen toimintaan 

Valmiuspäällikkö Jani Mäkinen muistuttaa tuoreessa blogikirjoituksessaan, että jokaisen kansalaisen oma varautuminen auttaa hyvinvointialueen toimimista häiriötilanteissa. 

– Laajassa häiriötilanteessa hyvinvointialueiden tehtävät lisääntyisivät ja palveluverkko kuormittuisi ainakin hetkellisesti. Resurssit häiriötilanteessa suunnattaisiin ensisijaiseen ja kiireelliseen toimintaan ja varmistettaisiin heikoimmassa asemassa olevien pärjääminen.

–  Ajattelen, että hyvinvointialueellamme on 200 000 kriittistä yhteistyökumppania eli jokainen alueen asukas. Jokaisen toimintakyky ja mahdollisuus selviytyä itsenäisesti erilaisista häiriötilanteista on tärkeää myös hyvinvointialueen toiminnan kannalta. Erityisen tärkeää siis on, että me, joilla on mahdollisuus selvitä itsenäisesti erilaisissa häiriötilanteissa, varaudumme niihin.

Varautumispäivä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Vesilaitosyhdistyksen yhteistyössä järjestämä.

Linkit

Varautumissuositus kotitalouksille

Blogi: Miten päijäthämäläinen voi auttaa hyvinvointialuetta varautumaan?

Lisätiedot
Jani Mäkinen, valmiuspäällikkö 0444 823 398
Mika Nevalainen, valmiuspäällikkö 0440 773 123
Päijät-Hämeen hyvinvointialue 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille. 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Huolehdimme yli 200 000 asukkaan terveydestä ja turvallisuudesta.

Biojätteen pakollinen erilliskeräysalue on laajentunut – Kukonkoivun alue mukaan

Jätelain mukaan yli 10 000 asukkaan taajamassa jokaisella kiinteistöllä, jossa on vähintään yksi asuinhuoneisto, on oltava erillinen keräys biojätteelle. Näin ollen uusien alueiden kaikille vakituisille ja vapaa-ajan asunnoille on tullut voimaan velvoite lajitella biojäte (ruokajäte) biojäteastiaan tai käsitellä se kompostoimalla kompostorissa. Biojätettä ei saa laittaa sekajäteastiaan.

Biojätteen pakollinen erilliskeräysalue on laajentunut uuden taajamarajauksen myötä Asikkalan Vesivehmaan suuntaan, lisäksi pienempiä alueita on tullut mukaan Hollolan Kukonkoivusta ja Lahden Miekasta.

Lahden seudun yli 10 000 asukkaan taajamarajaus.

Näet tarkemmin biojätteen erilliskeräysalueeseen mukaan tulleen Kukonkoivun alueen alla olevasta kartasta.

Biojäteastian tyhjennys Salpakierrolta

Biojätteen jätteenkuljetusta hoitaa Salpakierto Oy, jonka asiakaspalvelusta voi tilata biojäteastian säännöllisen tyhjennyksen. Biojätteen erilliskeräyksen vaihtoehtona on biojätteen kompostointi kompostorissa. Mahdollista on myös esimerkiksi kompostoida biojätteet kesäkaudella omassa kotikompostorissa ja lajitella biojätteet talvikaudella biojätteen erilliskeräysastiaan.

Kompostointi-ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle

Biojätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus Lahden seudun jätehuoltoviranomaiselle sähköisellä ilmoituslomakkeella, joka löytyy ositteesta www.lahti.fi/jatehuoltoviranomainen. Pelkän puutarhajätteen kompostoinnista ei ilmoitusta tarvitse tehdä.

Biojätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Kompostorissa on oltava suljettava kansi ja tiivis pohja. Kompostorin on oltava lämpöeristetty, jos kompostoriin laitetaan biojätettä talviaikaan (1.9.–30.4.). Kompostitilaa tarvitaan noin 50–100 litraa/henkilö/vuosi.

Biojätteen erilliskeräysalueen päivittäminen jätehuoltomääräyksiin

Uusi biojätteen pakollinen erilliskeräysalue päivitetään Lahden seudun jätehuoltomääräyksiin vuoden 2026 alussa. Biojätteen pakollisen erilliskeräysalueen minimialue määritellään jätelaissa ja sitä voidaan tarvittaessa laajentaa paikallisilla jätehuoltomääräyksillä.

Lisätiedot:
jatehuoltoviranomainen@lahti.fi