Tulevaisuuden Hollolaan suunnataan portaittaisesti, arvot edellä.

Hollolan kunnan nettisivuilla kuntastrategian kerrotaan tarkoittavan kokonaisuutta, jossa päätetään kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Päätöksillä vaikutetaan muun muassa palvelujen tuottamiseen sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseen.

Tärkeä kokonaisuus siis, joka valmennusyritys Kissconsulting Oy:n toimitusjohtajan, yritysvalmentaja ja konsultti Maarika Mauryn havaintojen mukaan tehdään valitettavan usein väärin. Hän sanoo, että jopa suurin osa strategioista menee täysin mönkään.

– Projektijohtaminen on lapsenkengissä. Strategioihin työnnetään kaikki mahdollinen, sen jälkeen hinkataan pilkun paikkaa ja sanoja, eikä ajatella asioita, joita halutaan oikeasti muuttaa. Ihmiset eivät välttämättä edes ymmärrä, mistä puhutaan ja isot ja pienet asiat sotkeutuvat keskenään.

Maury ei epäröi kertoa asiaansa suoraan, sillä hän tietää mistä puhuu; parhaillaan työn alla oleva väitöskirja kun käsittelee nimenomaan strategioita. Maury on ollut myös mukana kymmenissä kuntastrategiaprojekteissa ja toimii nyt kumppanina Hollolan kuntastrategiatyössä.

Hollolan tilanteesta puhuttaessa Mauryn kasvoille leviää kuitenkin tyytyväinen hymy. Hänen mielestään täällä on ymmärretty jotain olennaista. On uskallettu tehdä muutos. On osattu yksinkertaistaa ja konkretisoida. Ja on osattu tiivistää.

– Meidän kuntastrategiamme 2022–2035 pituus on kaksi sivua. Tai itse asiassa kolme, jos kansikin lasketaan mukaan, Hollolan kunnan hallinto- ja talousjohtaja Turkka Rantanen tarkentaa.

Hirveen rohkee Hollolan hirvi eskarilaisen Rosa Laatusen piirtämänä.

Strategiset ohjelmat tekevät suunnittelutyöstä konkreettisempaa

Mitä Hollolassa sitten tehdään ihan käytännössä toisin kuin muualla?

Ihan ensimmäiseksi Rantanen haluaa todeta, että tiettävästi yhdessäkään toisessa Suomen kunnassa ei tehdä strategiaa tällä hetkellä samalla tavalla kuin Hollolassa. Täällä nimittäin keskitytään lopputuloksen lisäksi itse prosessiin, siis siihen, miten strategian mukaisiin tavoitteisiin todellisuudessa tähdätään. Tavoitteita kohti mennään portaittaisesti, strategisten ohjelmien avulla.

– Siinä missä strategia yltää vuoteen 2035, keskittyvät strategiset ohjelmat tähän valtuustokauteen. Tällainen aikajänteen lyhentäminen ja yksityiskohtien lisääminen tekee suunnittelutyön todella paljon konkreettisemmaksi ja tekijälleen merkityksellisemmäksi, Rantanen toteaa.

Maury lisää, että strategisten ohjelmien avulla pystytään myös osallistamaan organisaation väkeä ihan uudella tavalla. Pystytään helpommin käymään keskustelua eri näkökulmista ja syventämään tekemistä ymmärrykseksi ja konkretiaksi.

Erityistä on myös se, että resurssikysymykset kulkevat suunnitteluprosessien rinnalla.

– Useinhan resurssikysymykset mietitään erikseen siten, että strategia ja talousarvio kulkevat erillisiä polkujaan. Nyt käydään selkeää vuoropuhelua ja annetaan järkeviä kommentteja siitä, mihin kaikkeen rahat riittävät, Maury toteaa.

Eskarilaisen Lilli Huovilan näkemys hirveen ketteristä ja rohkeista hollolalaisista. 

Arvot ohjaavat prosessia

Muutos Hollolan strategiatyöskentelyssä lähti liikkeelle pari vuotta sitten. Rantanen kertoo, että aiempien hankalien ja epäselvien strategioiden kannustamana organisaatiossa päätettiin lähteä uudelle tielle.

– Jos ei suuntaa muuteta, päädytään sinne, minne ollaan menossa, näin sanoo vanha kiinalainen sanonta. Me totesimme, ettemme halua enää mennä samaan suuntaan, koska olemme sen tien jo nähneet. Muutoshalukkuus tuli siis yhteisesti koko organisaation sisältä.

Uutta suuntaa kohti on edetty arvot edellä. Hirveen tulevaisuustaitoinen, hirveen rohkee, hirveen arvostava ja hirveen ketterä – siis ne tutut strategiaan kirjatut Hollolan kunnan arvot – ovat ohjanneet stategisten ohjelmien valmistelutyötä ihan käytännön tasolla. 

– Olemme tehneet yhdessä töitä arvostavassa ilmapiirissä ja jos olemme eksyneet sivupolulle, olemme uskaltaneet vaihtaa ketterästi suuntaa. Nämä ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten arvot ovat olleet toiminnassa jatkuvasti läsnä, Rantanen lisää.

Hän sanoo olevansa iloinen siitä, millaista palautetta uudenlainen toimintamalli on saanut. Soraääniin oli toki varauduttu, mutta nyt palaute on ollut vain ja ainoastaan positiivista.

Myös Maury iloitsee palautteesta. Hänen mielestään Hollolassa ollaan nyt oikealla tiellä. Muutos, se todella tekee hyvää. 

– Tutkimuksetkin kertovat, että kun strategioita tehdään uudella tavalla, tulokset moninkertaistuvat, hän muistuttaa. 

Hollolan luonnon arvostus näkyy eskarilaisen Eedla Vilkmanin piirustuksessa.

Teksti: Jaana Kosunen
Piirroskuvat: Salpakankaan koulun alkuluokka G:n eskarit
Julkaistu: 14.6.2022