TE-palvelut siirtyvät kuntiin vuoden 2025 alusta

Työllisyyttä edistetään jatkossa kuntien toimesta

Työvoimapalvelujen siirtymisestä valtiolta kuntiin linjattiin vuonna 2021 Sanna Marinin hallituksessa. Lakimuutoksen tavoitteena on vahvistaa kuntien vastuuta työllisyyden edistämisessä ja antaa kunnille mahdollisuus vastata juuri oman alueensa tarpeisiin. Useissa kunnissa muutokseen on oltu tyytyväisiä, sillä palveluja voidaan 2025 alkaen järjestää ketterämmin juuri oman alueen elinvoiman vahvistamiseksi.

Päijät-Hämeen työllisyysalueen muodostavat Asikkala, Hartola, Hollola, Heinola, Iitti, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä. Työllisyysalueelle rakennetaan kolme aluetoimistoa, jotka sijaitsevat Heinolassa, Hollolassa ja Orimattilassa. Asiantuntijat tapaavat asiakkaita jokaisen kunnan alueella, joten palvelua saa jatkossa jokaisen omasta kotikunnasta.

Työllisyysalue toimii kuntien kanssa yhteistyössä

Hollola toimii Päijät-Hämeen työvoimapalvelujen vastuukuntana. Kaikki alueen yhdeksän kuntaa ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Työvoimapalvelujen päättävä toimielin on työllisyyslautakunta, jossa jokaisella alueen kunnalla on edustus.

– Olemme tehneet kuntien kanssa tiivistä yhteistyötä jo alkuvuodesta 2023. Alkuun valmistelua tehtiin Päijät-Hämeen liiton AKKE-rahoituksella. Tapaamme kuntien työllisyyspalvelujen edustajia säännöllisesti, jonka lisäksi valmistelua tukee työllisyysalueen kuntajohtajien muodostama ohjausryhmä, työllisyysaluejohtaja Anne Tapaila kertoo.

Kunnat toimivat työvoimaviranomaisen tukena

Vaikka vastuu työllisyyden viranomaistyöstä on työllisyysalueella, kunnat järjestävät myös omia työllistymistä edistäviä palveluja. Kunnilla on hyvät edellytykset luoda vaikuttavia palveluja, sillä niissä tunnetaan oman alueen toiminta ja elinkeinoelämän tarpeet tarkasti.

– Päijät-Hämeen työllisyysalueen valmistelun aikana kunnat ovat ilmaisseet halunsa säilyttää omat työllisyyspalvelunsa. Työllisyysalueen on tarjottava valmennus- ja ohjauspalveluja työnhakijoille. Kunnat voivat tuottaa näitä palveluja itse tai työvoimaviranomainen voi ostaa palvelut yksityiseltä sektorilta. Kunnat maksavat yksityiseltä ostetuista palveluista omien kuntalaistensa osalta. Toki oman kotikunnan työntekijöiden tuottamat palvelut koetaan monesti vaikuttavimmiksi, Tapaila kuvailee.

Kuntien on kannattavaa edistää kuntalaisten työllistymistä, sillä valtio laskuttaa kunnilta jatkossa entistä suurempaa kuntaosuutta työttömyysetuudesta. Tammikuusta alkaen kunnat maksavat työttömyysetuutta portaittain sitä enemmän, mitä kauemmin kuntalainen on työttömänä.

– Työvoimaviranomainen ja kunnat toimivat ensi vuoden alusta samassa kuntaekosysteemissä, mahdollistaen tiiviimmän yhteistyön ja elinvoiman kasvun kunnissa ja alueella, Tapaila summaa.

Työllisyydenhoito tulee muuttumaan koko Suomessa vuoden 2025 alusta alkaen, kun TE-toimistojen toiminta loppuu ja julkiset työvoimapalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. 2.1.2025 alkaen työllisyyden viranomaistyöstä vastaavat työllisyysalueet, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta kunnasta.

Päijät-Hämeeseen muodostuu kaksi työllisyysaluetta. Päijät-Hämeen työllisyysalueen muodostavat vastuukunta Hollolan johdolla Asikkala, Hartola, Heinola, Iitti, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Lahti muodostaa oman työllisyysalueensa itse.

Työllisyysalueiden syntymisen myötä kuntien on mahdollista suunnitella entistä vaikuttavampia palveluja juuri oman alueensa tarpeisiin. Paikallisuus tuo työvoimapalveluihin ketteryyttä, jonka lisäksi palvelut tulevat konkreettisesti lähemmäksi asiakkaita.

Palvelua saa jatkossa omasta kotikunnasta 

Päijät-Hämeen työllisyysalueelle rakentuu kolme aluetoimistoa, jotka perustetaan Hollolaan, Heinolaan ja Orimattilaan. Aluetoimistojen lisäksi asiantuntijat tapaavat asiakkaita jokaisen yhdeksän kunnan alueella, joten työllisyyden viranomaispalveluja saa jatkossa omasta kotikunnasta.

Asiakkaiden ei tarvitse tehdä erityisiä toimenpiteitä uudistuksen vuoksi, vaan me Päijät-Hämeen työllisyysalueella vastaamme muutoksesta ja viestimme asiakkaillemme uusista toimipaikoistamme. Uudistuksen myötä asiakkaan oma asiantuntija voi vaihtua, mutta muutoin työnhakijoiden henkilökohtainen palvelu pysyy samanlaisena.

Uudistus muuttaa työvoimapalveluiden rakenteita 

Historiallisesti ainutlaatuisen valmistelun aikataulu on kansallisesti tiukka, mutta Päijät-Hämeessä uudistuksen valmistelu on edennyt toivotussa aikataulussa. Alkusyksystä valmistelussa on ollut erityisesti valtiolta siirtyvän henkilöstön haastattelut ja tulevan uuden organisaation käytännön suunnittelu. Päijät-Hämeen työllisyysalueelle siirtyy liikkeenluovutuksella noin 60 henkilöä Hämeen TE-toimistosta, ELY-keskuksesta ja KEHA-keskuksesta.

• Tuleva henkilöstömme on tärkein voimavaramme. Olemme innoissamme osaavasta ja innovatiivisesta henkilöstöstä, joka meille on siirtymässä, Päijät-Hämeen työllisyysalueen työllisyysaluejohtaja Anne Tapaila kehuu.

Työvoimapalvelujen rakennemuutos vaikuttaa merkittävästi työllisyydenhoidon rahoitukseen kuntien osalta. Vuodesta 2025 eteenpäin toimiva kannustava rahoitusmalli lisää kuntien osuutta työnhakijoiden työttömyysturvan rahoituksesta. Työllisyyden pitkittyessä kuntien vastuuosuus rahoituksesta kasvaa. Rahoituksen muutoksen myötä kuntien on kehitettävä entistä vaikuttavampia tapoja työllistää ja erityisesti ehkäistä työttömyyden pitkittymistä.

• Uudistuksen myötä saamme kuntien voimavarojen tueksi työvoimaviranomaiset, joiden yhteistyöllä voidaan lisätä niin kuntien kuin maakunnan elinvoimaa, Tapaila summaa uudistuksen etuja.

Tahtotilana on edistää työllisyyttä, tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita ja tuoda lisää uusia keinoja yritysten työvoimapulan ratkaisemiseksi.

Lakimuutoksen myötä Te-toimistojen toiminta päättyy vuoden 2024 lopussa ja työvoimaviranomaisen toiminta siirtyy vuoden 2025 alusta alkaen kuntien omistamien työvoimapalveluiden vastuulle. Päijät-Hämeeseen muodostuu kaksi työvoimaviranomaista: Päijät-Häme sekä Lahden kaupunki.

Jatkossa kuntamme työnantaja- ja työnhakijapalvelut tuottaa Päijät-Hämeen työvoimapalvelut, johon kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä.

Miksi muutos tehdään? Ja mitä se tarkoittaa elinkeinoelämälle

Uudistuksen ydintavoitteena on lisätä keinoja työnantajien työvoima- ja osaamishaasteiden tukemiseen ja tuoda palvelut enemmän paikalliselle tasolle kuntiin.

Kuntaomisteisen Päijät-Hämeen työvoimapalveluiden tavoitteena on, että ymmärrys kunnan yrityskentästä lisääntyy ja parantaa työnantajille tarjottavia palveluita. Tavoitteena on myös helpottaa ja selkeyttää yrityspalvelukenttää asiakkaiden suuntaan. Omassa kunnassa tunnetaan myös paikallinen tilanne parhaiten ja voidaan reagoida tarvittaviin tarpeisiin joustavammin.

Kunnan elinvoiman kannalta on tärkeää, että niin nykyisiin kuin mahdollisiin tuleviin yrityksiin on tarjolla riittävästi osaavaa työvoimaa.

Tiivistyvä yhteistyö näkyy ketterämpinä palveluina yrityskentässä

Uudistus mahdollistaa saumattomamman yhteistyön kunnan elinkeinopalvelujen, paikallisten yrityksien sekä kunnan välityömarkkinoina toimivien omien yksiköiden kanssa.

Jatkossa yhteystyötä Päijät-Hämeen kaikkien kuntien omistaman elinkeinoyhtiö Ladecin sekä Hämeen ELY:n kanssa tiivistetään. Tiiviin maakunnallisen yhteystyön kautta saavutetaan paikallisille yrityksille enemmän konkreettista apua toimintansa kehittämiseen ja kasvattamiseen. Jatkossakin yrityksien kehittämispalvelut ovat edelleen saatavilla Ladecista ja rahoitukseen liittyvät palvelut Hämeen ELY:stä.

Työnantajapalvelut tarkentuvat syksyn 2024 aikana

Syksyllä 2024 selvennetään vielä työnantajapalveluiden toimintamalleja.

Tähän mennessä on tiedossa, että Päijät-Hämeen työvoimapalvelut tarjoaa jatkossa lakisääteiset starttirahan ja palkkatuen palvelut sekä työnantajan neuvontapalveluita. Muiden palveluiden osalta haetaan vielä yhteisiä toimintamalleja niin Ladecin kuin kuntien kanssa.

Kaikki alueen työnantajapalvelut jatkossa kootusti yhdessä paikassa

Jatkossa kaikki yhdeksän kunnan yrityksille suunnatut työnantajan palvelut on tarkoitus löytyä Päijät-Hämeen työvoimapalveluiden verkkosivustolta. Sivut julkaistaan loppuvuodesta 2024, ja niistä sekä muista tarkentuneista työnantajapalveluista tiedotetaan kuntien elinkeinopalveluiden sekä Ladecin kautta.

Julkaistu 4.6.2024

Työllisyysaluejohtaja on aloittanut työnsä kuntakierroksella 

Huhtikuussa saatiin työllisyysaluejohtajan rekrytointi päätökseen ja virkaan valittiin Anne Tapaila. Työllisyysaluejohtaja on aloittanut työnsä 15.4.2024.  Virka oli haettavissa 18.1.- 7.2.2024 ja määräaikaan mennessä tehtävään tuli viisi hakemusta.

 Valmisteluun ja haastatteluun osallistuivat: Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Padasjoen kunnanjohtaja Juha Rehula, Iitin kunnanjohtaja Jarkko Salonen, Hollolan kunnan elinvoimajohtaja Heli Randell sekä Päijät-Hämeen työllisyysalueen valmistelun erityisasiantuntija Susanna Hietala.

 Tapaila on toiminut Hollolan kunnassa työllisyyspalvelujen vetäjänä vuodesta 2016. Hänellä on ylempi korkeakoulututkinto Lapin ammattikorkeakoulusta, ammatillinen opettajakoulutus HaagaHeliasta, ohjaustoiminnan artenomi AMK-tutkinto Hämeen ammattikorkeakoulusta ja ekonomin tutkinto Göteborgin yliopiston kauppakorkeakoulusta.

 Työllisyysaluejohtaja on erityisasiantuntijan kanssa aloittanut kuntakierroksen alueen kunnissa, tavoitteena käydä paikallista keskustelua sekä saada kuntien tavoitteet ja toiveet työllisyysalueen tietoon. 

Hallinto- ja talousmuutoksia valmistellaan työllisyysaluetta huomioiden

Hollolan elinvoiman palvelualueella on aloittamassa uusi työllisyyslautakunta, joka ohjaa ja valvoo työllisyysalueen toimintaa. Lautakunta perustetaan 1.9. alkaen ja sen jäsenet valitaan kaikista sopimuskunnista yhteistyösopimuksen pohjalta. Lautakunnan esittelijänä toimii työllisyysaluejohtaja. 

Työllisyyslautakunnan ja johtajan toimivalta säädetään Hollolan hallintosäännössä, joka uudistumassa kevään aikana. Hallintosääntö käy työllisyysalueen osalta lausuntokierroksella työllisyysalueen kunnissa toukokuussa ja asiaa käsitellään kesäkuun Hollolan valtuuston kokouksessa. Myös työllisyysalueen talouden raamiennustetta rakennetaan kevään aikana.

Verkkosivut työn alla

Päijät-Hämeen työllisyysalueelle suunnitteilla olevat Päijät-Hämeen työvoimapalveluiden verkkosivukokonaisuuden projekti on käynnistetty huhtikuussa. Tarkoituksena on rakentaa sivustokokonaisuus palvelemaan alueen työnhakijoita ja työnantajia, ja toimimaan alustana tuoda tietoa alueen työvoimapuolen tapahtumista ja palveluista. Sivuston tavoite on tukea alueen kuntien omia viestintäkanavia. 

Sivustolla tarjotaan paremmin paikallisen tason tietoa työnhakijan ja työnantajan palveluista, ja se julkaistaan käyttäjille loppusyksyn aikana.  Sivusto linkitetään vahvasti valtakunnalliseen työmarkkinatori.fi, josta löytyvät mm. työpaikat, työvoimakoulutukset sekä kirjautumisella toimivat asiointisivustot. 

Kuntakokeilun käytäntöihin tutustutaan

Valmistelun osalta on mm. henkilöasiakkaan palveluprosessi -työryhmässä sekä nuorten monialaisessa työryhmässä on läpikäyty ja perehdytty kuntakokeilun ajan kunnissa kehitettyihin toimiviksi todettuihin käytänteisiin. Tavoitteena on poimia tulevalle työllisyysalueelle toimivat ja tehokkaat toimintatavat tai niiden osat. Hyviksi todettuja käytänteitä kuntakokeilun ajalta ovat mm. työkykykoordinaattorin työ sekä paikallinen kumppanuustoiminta, jossa työnhakijan haasteita pyritään taklaamaan kokonaisvaltaisesti. 

Myös ohjaamoverkostojen tulevaisuutta suunnitellaan. Kunnat vastaavat itse Ohjaamotoiminnasta ja työllisyysalue koordinoi ja tukee valmistelua. Tähän saakka Ohjaamotoimintaa on ollut Päijät-Hämeessä tarjolla vain Lahdessa, mutta uudistuksen myötä Ohjaamopisteitä syntyy myös Heinolaan, Hollolaan ja Orimattilaan. Lisäksi nuorten monialaiset palvelut taataan myös muihin työllisyysalueen kuntiin. 

Toukokuussa pidetään työllisyyden henkilöstöpäivä 

Päijät-Hämeen työllisyysalueen seuraava henkilöstön infopäivä pidetään 28.5.2024. Kutsut tapahtumaan välitetään alueen työllisyyspalveluille sekä siirtyvälle Te-henkilöstölle. Tapahtumassa on tarkoitus kehittää yhdessä tulevan työllisyysalueen toimintatapoja.

Uudistuksen myötä myös TE-toimistojen henkilöstö siirtyy valtiolta kuntien palvelukseen. Tarkempaa tietoa työllisyysalueelle siirtyvästä henkilöstä tulee alueelle kesäkuun aikana. Kevään aikana työstetään myös osaamiskartoitusta, joka on tarkoitus lähettää siirtyvälle henkilöstölle kesäkuussa.  

Työllisyysalueen työryhmät jatkavat valmistelua

Työllisyysalueen toimintaa valmistellaan edelleen aihealueittain työryhmissä. Mahdollisten kysymyksien ja ehdotuksien osalta jokaisessa ryhmässä on nimetty yhteyshenkilö.

 

Työryhmät työllisyysalueella:   

• Valmistelun kokonaiskoordinointi (yhteyshenkilö Susanna Hietala)
• Talous ja hallinto (yht. Susanna Hietala)
• Henkilöstö (yht. Susanna Hietala)
• Hankinnat (yht. Heidi Vuorela)
• ICT ja tiedolla johtaminen (yht. Susanna Hietala)
• Työnantajapalvelut (yht. Simo Söderholm)
• KV-palvelukokonaisuus (yht. Susanna Hietala)
• Viestintä (yht. Mari Ylä-Uotila)
• Työsuojelu, työturvallisuus, työhyvinvointi (yht. Susanna Hietala)
• Henkilöasiakaspalveluprosessit (yht. Heidi Vuorela)
• Tilat (yht. Susanna Hietala)
• Nuorten monialainen (yht. Heidi Vuorela)
• Monialaiset palvelut (yht. Heidi Vuorela)

Työllisyysalueen tarkemmat valmistelukuulumiset UKK-alustalla

Päijät-Hämeen työllisyysalueen työllisyydenparissa työskenteleville sekä siirtyvälle henkilöstölle suunnattua tiedotusta voi edelleen seurata UKK-sivustolla (usein kysytyt kysymykset), johon kootaan valmistelusta ja tulevista työllisyysalueen työsuhteiden näkökulmasta tietoa. Sivustolle on päivitetty uusia kysymyksiä ja myös työllisyydenvalmistelija-Heidin Blogia. 

UKK-sivustolle voit pyytää liittymisoikeutta osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/211f4d30-c7d9-41f1-870c-938461836fd1?displayId=Fin2973610 (huomioithan, että TE-toimistossa työskentelevät henkilöt löytävät UKK-sivuston Taimista).

Julkisten työvoimapalveluiden järjestäminen siirtyy 1.1.2025 alkaen kunnassamme Päijät-Hämeen työllisyysalueen vastuulle. Kokoamme kuulumiskirjeisiin ajankohtaisia työn alla olevia aiheita ja uutisia:

Kuntien ja alueen rooli ovat mietinnässä

Tällä hetkellä on pohdinnassa kuntien omien työllisyyspalveluiden rooli suhteessa työllisyysalueen rooliin. Nykyisen yhteistyösopimuksen mukaan Päijät-Hämeen työllisyysalue toimii työvoimaviranomaisena, jonka vastuulla ovat lakisääteiset työvoimapalvelut. Valmistelutyössä rakennetaan työllisyysalueen ja kuntien yhteistyömallia, jossa kunta voi omalta osaltaan paikallisena toimijana vaikuttaa työnhakijan työllistymiseen ja elinvoiman lisäämiseen omassa kunnassaan.

Työllisyysalueen työryhmät jatkavat valmistelua

Työllisyysalueen toimintaa valmistellaan nyt eri kokonaisuuksien ryhmissä. Mahdollisten kysymyksien ja ehdotuksien osalta jokaisessa ryhmässä on nimetty yhteyshenkilö.

Työryhmät työllisyysalueella:   

• Valmistelun kokonaiskoordinointi (yhteyshenkilö Susanna Hietala)
• Talous ja hallinto (yht. Susanna Hietala)
• Henkilöstö (yht. Susanna Hietala)
• Hankinnat (yht. Heidi Vuorela)
• ICT ja tiedolla johtaminen (yht. Susanna Hietala)
• Työnantajapalvelut (yht. Simo Söderholm)
• KV-palvelukokonaisuus (yht. Susanna Hietala)
• Viestintä (yht. Mari Ylä-Uotila)
• Työsuojelu, työturvallisuus, työhyvinvointi (yht. Susanna Hietala)
• Henkilöasiakaspalveluprosessit (yht. Heidi Vuorela)
• Tilat (yht. Susanna Hietala)
• Nuorten monialainen (yht. Heidi Vuorela)
• Hyvinvointialueyhteistyö (yht. Heidi Vuorela)

Työllisyysalueen valmistelua johtaa ohjausryhmä, jonka jäseniä ovat työllisyysalueen jäsenkuntien kuntajohtajat. Helmikuussa ohjausryhmä linjasi alueen työnimenä toimineen Päijät-Hämeen työllisyysalueen olevan jatkossa myös työllisyysalueen virallinen nimi.

Kartoituksessa toimitilat

Suunnittelussa on tällä hetkellä  aluetoimistojen sijoittuminen työllisyysalueelle ja tilojen kartoitus on meneillään parhaillaan. Vaikka työllisyysalueen päätoimipisteet on suunnitelmissa keskittää muutamaan aluetoimistoon, halutaan työvoimapalvelut jalkauttaa tulevaisuudessa jokaiseen kuntaan.

Toukokuulle työllisyyden toimijoiden henkilöstöpäivä

Uudistuksen myötä myös TE-toimistojen henkilöstö siirtyy valtiolta kuntien palvelukseen.

Päijät-Hämeen TE-toimistosta Päijät-Hämeen työllisyysalueelle siirtyvä henkilöstö vahvistuu kevään/alkukesän aikana.

Työllisyysalueellemme on suunnitteilla henkilöstön infopäivä toukokuulle. Ajankohta vahvistuu lähiviikkoina ja tapahtumasta lähetetään kutsut alueen työllisyyspalveluille sekä siirtyvälle Te-henkilöstölle.

Työllisyysalueen tarkemmat valmistelukuulumiset UKK-alustalla

Alueemme työllisyydenparissa työskenteleville sekä siirtyvälle henkilöstölle on rakennettu sisäisen viestinnän tueksi UKK-sivusto (usein kysytyt kysymykset), johon kootaan valmistelusta ja tulevista työllisyysalueen työsuhteiden näkökulmasta tietoa.

UKK-sivustolle voi pyytää liittymisoikeutta osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/211f4d30-c7d9-41f1-870c-938461836fd1?displayId=Fin2973610 (huomioithan, että TE-toimistossa työskenteleville henkilöille on rakennettu oma UKK-palsta Taimiin).

 

Julkaistu 4.3.2024

Kuntakokeilun viimeinen vuosi on alkamassa, ja vuoden 2024 aikana valmistellaan siirtymistä uudelle työllisyysalueelle 1.1.2025.

Valmistelutyötä on jaettu teemoittain eri ryhmiin, joiden tuloksena syntyvät niin henkilöasiakas- kuin työnantaja-asiakaspalvelut. Hyvää yhteistyötä monella osa-alueella tehdään Lahden kaupungin kanssa. Työn täyteinen vuosi luvassa monella tapaa.

Julkaistu 1.2.2024

TE24-uudistus etenee valtuustojen päätösten mukaisesti Päijät-Hämeessä

Työ- ja elinkeinoministeriön 21. marraskuuta 2023 vahvistaman tiedon mukaan Päijät-Hämeeseen muodostuu vuoden 2025 alusta kaksi työvoimaviranomaista: Lahden kaupunki sekä Päijät-Hämeen työllisyysalue, johon kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Vastuukuntana Päijät-Hämeen työllisyysalueella toimii Hollola.

Valmistelutyö jatkuu hyvässä yhteistyössä kuntien, TE-toimiston, ELY-keskuksen sekä Päijät-Hämeen liiton kesken. Valmistelutyötä laajennetaan kattamaan lisäksi myös sidosryhmät.

Työllisyyspäällikön kuulumiset

Päijät-Hämeessä on valmisteltu yli vuoden ajan kahden alueen mallia, ja kaikkien kuntien tahtotila on, että nämä kaksi aluetta muodostuvat tuottaen lähipalveluja asiakkaille. Maakunnallinen työllistämisen ohjelma tulee takaamaan myös sujuvan yhteistyön maakunnassa, jonka avulla vahvistamme maakuntamme vetovoimaa entisestään.

Julkaistu 24.11.2023