Hollolan kunta, Lahti Aqua Oy ja Lahden kaupunki laativat yhteistyössä alueellisen kaupunkivesien hallintasuunnitelman vuosien 2024–2025 aikana. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa tilanteet ja paikat, joissa hulevesiä voi päästä jätevesiviemäriin tai likaantuneita hulevesiä on mahdollista päästä vesistöön tai kaupunki- ja taajamaympäristöön pahojen tulvien ja sateiden aikana.
Ensimmäisenä vaiheena on laadittu Hollolaan hulevesien pintavaluntareittien kartoitus paikkatietotarkasteluna, jota on jatkettu Hollolan ja Lahden viemäriverkoston vuotoriskikohteiden kartoituksella. Siinä pintavaluntamallin tuloksia analysoitiin ristiin viemäriverkoston kanssa etsimällä esimerkiksi ylivuotoreitit ja kartoittamalla riskialttiita viemäriosuuksia. Lisäksi mallinnusta voidaan hyödyntää muun muassa maankäytön suunnittelussa huomioimalla säilytettävät ojarakenteet ja aineiston pohjalta voidaan laatia ojien kunnossapito- ja kartoitussuunnitelmia.
Seuraavaksi hankkeessa arvioidaan viemäriverkoston mahdollisten ylivuotokohtien ympäristöriskejä. Arvioinnin tueksi tehdään tarvittaessa mittauksia.
Hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Avustushakuja hallinnoiva Etelä-Savon ELY-keskus on myöntänyt Hollolan ja Lahden kaupunkivesien hallintasuunnitelman hankkeelle rahoitusta 64 000 euroa.
Lisätietoja:
Hollolan kunta: Vesihuoltopäällikkö Riikka Johansson, +358 44 780 1182
Lahti Aqua Oy: Tekninen johtaja Janne Mäki-Petäjä, +358 50 590 3980
Lahden kaupunki: Hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen, +358 50 559 4083
.Heinäkuun alusta lukien voimaan astuvien toimialueen jätehuoltomääräysten mukaan energiajätteen keräys on kielletty. Asuinkiinteistöiltä erilliskerätty energiajäte jää täten jätelajina historiaan.
-1-4 huoneistoissa asuvien tulee jatkossa toimittaa muovi- ja kartonkipakkaukset Rinki-ekopisteelle. Tai vaihtoehtoisesti voi tilata Salpakierrolta niille tyhjennykset eli erilliset jäteastiat pihaan. Syksyllä 2025 aloitamme pakkausjätteiden monilokerokeräyksen Lahden ja Hollolan keskustaajamien sekä Nastolan alueella. Vähintään 5 huoneiston taloissa pakkausjäteastiat löytyvät kiinteistöltä, kertoo Salpakierto Oy:n toimitusjohtaja Johanna Rusanen.
Rinki-ekopisteiden käyttö on maksutonta eikä lisää kotitalouden jätehuoltokustannuksia. Sen sijaan 140-660 litraisen muovi- tai kartonkipakkauksille tarkoitetun jäteastian tyhjennyshinta on 6,94 euroa koko toimialueella. Hinta sisältää arvonlisäveron.
Ylivoimaisesti eniten energiajätteen sisällöstä on ollut muovipakkauksia, joten niiden keräys kiinteistöllä erilliseen jäteastiaan voi merkittävästi helpottaa kotitalouden arjen jätehuoltoa.
Nyt energiajätteen keräyksen päättyessä voi oman tarpeettomaksi jäävän energiajäteastian hyödyntää esimerkiksi muovipakkausten keräykseen. Tällöin tulee olla yhteydessä asiakaspalveluumme.
Muovi- ja kartonkipakkausastioiden maksimityhjennysvälit ovat pitkät ja tyhjennysvälin voi sopia kiinteistön tarpeisiin sopivaksi.
Kierrätykseen ohjattavien pakkausjätteiden määrän on jo nähty kasvavan, kun keräysvelvoitteiden laajentuminen on tuonut laajemman jätelajittelun entistä pienempiin kiinteistöihin ja yhä useamman asukkaan helposti saavutettavaksi.
Monille tunnollisesti lajitteleville ja Rinki-ekopistettä ahkerasti käyttäville pientaloasujille energiajätteen keräyksen päättyminen tietää kustannussäästöjä, kun pihalla ei enää tarvita kahta pienen täyttöasteen jäteastiaa sekalaiselle energiahyötykäyttöön päätyvälle jätteelle.
Kiinteistön sekajäteastiaan lajitellaan se kotona syntyvä päivittäinen talousjäte, jota ei voi lajitella muihin kodin jätelajeihin. Lähtökohtaisesti onnistuneesti kotona tehdyn syntypaikkalajittelun tuloksena sekajätteessä ei pitäisi olla mukana kierrätyskelpoisia jätelajeja, kuten pakkausjätteitä, biojätettä tai paperia. Sekajäte käy läpi kotona tehtyä lajittelua täydentävän mekaanisen laitoslajittelun ennen kuin se toimitetaan energiahyötykäyttöön. Laitoslajittelussa sekajätteestä erotellaan sinne eksyneitä kierrätyskelpoisia materiaaleja, esimerkiksi metalleja ja muoveja.
– Toimialueen sekajätettä on toimitettu energiahyödynnettäväksi jo vuodesta 2009 alkaen. Monen kiinteistön astiassa lukee yhä kaatopaikkajäte ja se sekoittaa asioita, kertoo Rusanen. – Loppusijoitukseen kaatopaikalle päätyy toimialueen yhdyskuntajätteestä vuosittain vain noin 0,5 %. Kaikki muu joko kierrätetään materiaalina tai energiahyödynnetään, päättää Rusanen.
