Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2017. Kahdeksan kuntaa Päijät-Hämeestä (ml. Hollolan kunta) siirsivät hyvinvointiyhtymälle järjestämisvastuun kaikista sosiaali- ja terveystoimen palveluista.

Kun yhtymä sai tehtyä lokakuussa 2017 päätökset avopalvelujen palveluverkkolinjauksista ja  tarve Hollolassa järjestettäville terveyspalveluille tunnustettiin, ryhtyi kunta nopeisiin toimenpiteisiin asianmukaisten tilojen toteuttamiseksi. Arvioitiin, että terveyskeskuksen väistötilat maksaisivat vähintään 2-3 miljoonaa euroa peruskorjausaikana ja vanhan peruskorjaus yli kymmenen miljoonaa. Oli järkevä rakentaa uusi, mutta minne ?

Hollolan valtuusto päätti marraskuussa 2017 tonttikaupasta tulevaa hyvinvointiasemaa varten ostamalla entisen insinööritoimisto Ristolan tontin terveyskeskuksen naapurista. Joulukuussa valtuusto päätti myydä vanhan terveysaseman Attendo Oy:lle hyvinvointikuntayhtymän jäädessä vuokralle tiloihin.

Kunnanhallitus perusti hyvinvointiaseman rakentamisen ohjausryhmän joulukuussa 2017, mihin nimettiin myös käyttäjien edustajat. Hankekaava hyväksyttiin valtuustossa syyskuussa 2018, sosiaali- ja terveysministeriö antoi rakentamiselle poikkeusluvan marraskuussa ja valtuusto hyväksyi sote-keskuksen asemakaavan joulukuussa. Elinvoimavaliokunta hyväksyi urakan 19.11.2019 (Skanska Oy) ja viidentoista vuoden vuokrasopimuksen kunnan ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän välillä.

Uusi sosiaali- ja terveysasema valmistui marraskuussa 2021 osoitteeseen Terveystie 2. Kohteen kokonaisinvestointi oli noin 14.600.000 euroa ja lisäksi tonttijärjestelyihin käytettiin käyttötalousmenojen kautta noin 750.000 euroa.

Hollolan kunta on tarjonnut sekä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle että Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle sote-keskusta ostettavaksi ns. omakustannushintaan, tuloksetta.

Valtuusto päätti 20.6.2022 myydä sotekeskuksen tarjouksen mukaisesti 17 miljoonan euron myyntihinnalla. Jatkoneuvottelujen aikana ostaja vetäytyi kaupasta. Taustalla oli Päijät-Hämeen hyvinvointialueen joustamattomuus vuokrasopimusmuutoksissa sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset korkotasoon ja talouden epävarmuuteen. Toinen myyntiyritys keväällä 2023 kaatui alhaiseen hintatasoon.

Kolmas yritys käynnistyi keväällä 2025. Määräaikaan mennessä saatiin kaksi tarjousta. Hemsö Suomi Oy jätti tarjouksen 13 600 000 euroa. Valtuusto hyväksyi kaupan edistämisen kokouksessaan 22.9.2025. Seuraavaksi kunta solmii Hemsö Suomi Oy:n kanssa aiesopimuksen ja yritys toteuttaa taustoittavan arvioinnin (Due diligence-prosessi). Kauppakirja on tarkoitus allekirjoittaa tammikuussa 2026.

Vuokrasopimus siirtyy nykyisin ehdoin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vuokra-aika jatkuu katkeamattomana vuoteen 2036. Hyvinvointialue ei ole ilmaissut asiassa eriäviä näkemyksiä.

Miksi kunta myy sote-kiinteistön?

Sote-toiminta ei enää ole kunnan omaa toimintaa. Kunnan tehtäviin ei kuulu järjestää tiloja muiden toimijoiden käyttöön. Tähän liittyen kunnat on velvoitettu yhtiöittämään vuokraustoiminta, mikä aiheuttaa lisäkuluja.  

Toisaalta tilojen vuokraukseen sisältyy isoja riskejä, jos vuokrasopimusta ei enää jatketa vuokra-ajan jälkeen. Vaihtoehtoiset tilavuokralaiset ovat vähissä.

Kolmas keskeinen syy on vapauttaa rahoitusta Hollola-talon rakentamiseen. Sote-siirron jälkeen kunnan veroaste on 8,3 % ja taloudelliset paineet suuria. Investoinnit tulee toteuttaa lähtökohtaisesti tulorahoituksella.

Sote-keskuksen omistus ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että sote-palvelutuotannosta Hollolan kuntakeskuksessa päättää Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Vuokrahinnasta on sovittu vuoteen 2036 saakka. Sote-kiinteistön yhtiöittäminen olisi joka tapauksessa estänyt ns. alihinnoittelun vuokratoiminnan osalta.  

Hollolan sote-keskus on rakennettu tila- ja energiatehokkaaksi, jolle uskon löytyvän käyttöä vuosikymmeniksi. Päättäjien rohkeus on välttänyt Hollolan joutumisen erilaisten sote-väistötilojen ”limboon”. Tällä on ollut iso, vakautta ja elinvoimaa ylläpitävä vaikutus kunnalle.

Hollolassa 23. syyskuuta 2025

Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja

Salpakankaan koulun osalta lähdettiin liikkeelle suunnitelmalla vaiheittaisesta peruskorjauksesta. Hyvin nopeasti kuitenkin selvisi, että ongelmat ovat paljon laajempia ja edellyttävät muutakin kuin peruskorjausta. Kustannusarvio nousi kohisten ja mm. peruskorjattu entinen kirjastotila ja lukion tilat jouduttiin purkamaan. Samaan aikaan yläasteen koululaiset siirrettiin sisäilmaongelmien vuoksi väistötiloihin ja oireilu myös Kalliolan koululla alkoi. Kolmen koulun uudelleenrakentaminen kesti noin 10 vuotta ja kokonaiskustannukset lähestyivät 70 miljoonaa euroa. Rahoituksen avuksi otettiin leasing ja kunnossapito on toteutettu elinkaarimallilla Heinsuon ja Kalliolan koulujen osalta, mistä kunta maksaa vuosittain vuokrahintaa sisältäen rahoitus- ja ylläpitokulut.

Salpakankaan koulurakentamisen osalta syntyvyyden lasku ei juurikaan ollut näkyvissä, mutta Heinsuon ja Kalliolan koulujen osalta aiheesta keskusteltiin: mille oppilasmäärälle koulut mitoitetaan. Poliittisessa ohjausryhmässä arvio oli, että syntyvyys palautuu aikaisemmalle uralle ja liian pieniksi kouluja ei kannata rakentaa.

Nyt me tiedämme, että syntyvyys on laskenut pysyvästi vuodesta 2010 lähtien ollen nyt historiallisen alhaisella tasolla. Syntyvyys on Päijät-Hämeessä puolittunut vuoden 1990 luvusta tähän päivään. Kun suuremmat ikäluokat poistuvat koulusta luokka-aste kerrallaan, koulujen oppilasmäärät alenevat automaattisesti n. 50–70 oppilasta/vuosi ainakin tämän vuosikymmenen loppuun saakka. Vastaavasti myös valtionosuus alenee n. 0,7 miljoonaa euroa/vuosi.

Kuntatalouden haasteet 2010-luvulla olivat ilmeiset: kunnan suuri investointikuorma yhdistettynä eriasteisiin valtionosuusjärjestelmän heikennyksiin sekä vuoden 2008 finanssikriisin BKT:n ja verotulokasvun pysähtymiseen. Tähän liittyen kunnassa laadittiin sekä vuonna 2013 että vuonna 2019 talouden sopeuttamisohjelmat. Vuoden 2019 sopeuttamisohjelmassa linjattiin -4 koulu/päiväkotiyksikön lakkautus. Tarve sisältyi kolmeen näkökulmaan: lasten määrän vähenemiseen, taloudellisiin haasteisiin sekä laajan peruskorjaustarpeen/investointien hallintaan. Lakkautettavat yksiköt yksilöitiin 17.2.2020 tehdyllä valtuustopäätöksellä (Hiekkalinnan pk 2020, Hälvälän koulu 2022, Tiilikankaan koulu 2025). Esitettyä Paimelan koulun lakkauttamista ei hyväksytty.

Rakennusten pitkäjänteisen ja systemaattisen korjaus- ja ylläpidon puuttuminen on ollut yksi keskeinen ongelma rakennusten osalta. Kunnan talousarviosta on ollut helppo säästää rakennuksista. Selittäviä tekijöitä löytyy toki lukuisia muitakin. Kunnassa oli halua välttää jatkossa vastaavat ongelmat. Vuonna 2018 perustettiin Hollolan kunnan 100 % omistama Hollolan Tilapalvelu Oy johtamaan kunnan tilojen pitkäjänteistä ylläpitoa. Yhtiö on mm. osallistunut valtakunnalliseen Senaatti-kiinteistöjen pilottihankkeeseen ja uudistanut etäohjattavat ja -luettavat kiinteistöhallinnan järjestelmät uudelle vuosituhannelle. Lapsille on tällä poliittisella päätöksellä haluttu taata terveysturvalliset tilat.

2020-luku on ollut täynnä kuntatalouden poikkeustekijöitä. Vuosina 2020–2022 koronapandemia siirsi oppilaita kotiopetukseen ja kunnille maksettiin poikkeuksellisia koronatukia. Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin hyvinvointialueiden vastuulle ja kunnilta leikattiin 12,64 %-yksikköä kunnallisveroa sekä monimutkaisten siirtymäsäännösten kautta osalle kunnista (joilta leikattiin enemmän tuloja kuin menoja) annettiin kompensaatiota. Kunnat saivat lisäksi vuodelta 2022 jälkiverotilityksiä korkeamman veroasteen pohjalta. Vuosina 2023–2024 on lisäksi tarkistettu sote-laskelmia ja vähennetty edelleen kunnilta valtionosuutta ennakoitua suurempien siirtyneiden kustannusten vuoksi. Päijät-Hämeen kunnat saavat näitä siirtymätasauksia n. 40 miljoonaa euroa/vuosi, Hollolan kunta noin 4 miljoonaa euroa/vuosi.

Keväästä 2024 on ollut valmisteilla laajempi valtionosuusuudistus, jonka yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu sote-siirtymätasausten poisto. Järjestelmään ei kuitenkaan ole tulossa lisärahoitusta, mikä tarkoittaa kuntien välistä nolla-summapeliä. Valtionosuusuudistuksen selvityshenkilöiden antama esitys on ollut valmiina syksystä 2024 lähtien, mutta uudistus odottaa poliittisia linjauksia. Elämme edelleen epävarmuudessa, koska valtionosuusuudistuksella on ratkaiseva merkitys kunnan talouteen.

Tiilikankaan koulun lakkautuspäätös on tehty helmikuussa 2020. Koulu olisi tarvinnut jo 2010-luvulla laajan peruskorjauksen, mutta kunnan suurimpien koulujen kunnon nopea heikentyminen edellytti kaikkien resurssien osoittamista ko. koulurakennuksiin. Kun Tiilikankaan koulun lakkautuspäätös oli tehty, kouluun on tehty vain ylläpito- ja sisäilmakorjauksia sekä suljettu osa sisäilmaongelmaisista tiloista.

Teknisen käyttöiän päähän tulleen rakennuksen osalta ongelmat voivat ilmaantua nopeasti, kuten kunnan suurten koulurakennusten osalta on aikaisemminkin tapahtunut. Kunnan asiantuntijaorganisaatio (Tilapalvelu Oy) on todennut, ettei rakennuksen käyttöä voida jatkaa turvallisesti ilman riskejä ilman mittavaa peruskorjausta. Tämän vuoksi myöskään viranhaltijat eivät ole voineet esittää koulun jatkokäyttöä.

Esitettyjä Tilapalvelu Oy:n asiantuntijalausuntoja sekä pyydettyjä ulkopuolisia asiantuntijalausuntoja on kukin ymmärtänyt omista lähtökohdista, joko siten että koulun jatkokäyttö on terveysturvallista tai siten, ettei koulun jatkokäyttö ole terveysturvallista. Koska tiloista ei ole löydetty sädesientä tai vastaavaa, välittömästi tilojen käytön päättämistä edellyttävää ongelmaa, asia sisältää harkintaa, jonka lopulta on (kahteen otteeseen) tehnyt valtuusto.

Tiilikankaan koulupäätös on ymmärrettävästi vaikea niin lapsille, vanhemmille, työntekijöille kuin päättäjillekin. Heinsuon ja Salpakankaan kouluissa on mahtava henkilökunta ja kouluissa on panostettu monin tavoin erilaisiin oppilaiden tuen ja ohjauksen tarpeisiin, nuorten toimintaan, etsivään nuorisotyöhön, PT-toimintaan, koulukiusaamisen ehkäisyyn ja toimintaympäristön monipuoliseen hyödyntämiseen. Lapset arvostavat laajaa kaveripiiriä ja erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Käyttäjätyytyväisyys on mittauksissa ollut erinomaisella tasolla.

Annetaan oppilaille mahdollisuus iloita uusista toimintaympäristöistä ja tuetaan heitä uudella koulutiellä.

Hollolassa 28. maaliskuuta 2025

Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja