Talous on tasapainossa

Vuoden 2025 talousarvioesitys on tulokseltaan +0,1 miljoonaa euroa. Talous on isossa kuvassa  tasapainossa. Kunnallis- tai kiinteistöveroja ei koroteta. Kunnallisveroaste on ensi vuonna 8,3 %.

Verotulorahoitus (54), valtionosuudet (18,5), toimintatuotot (43,8) ja rahoitustulot ovat yhteensä 117,2 milj. euroa. Toimintakulut ovat 107,7 miljoonaa euroa, missä suurimat menoerät ovat henkilöstökulut n. 44,7 miljoonaa euroa ja palvelujen ostot n. 37,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä on 865.

Kunnanhallituksen alaisten yksiköiden menot ovat 21 prosenttia, elinvoimapalvelujen n. 25 prosenttia ja hyvinvointipalvelujen n. 54 prosenttia. Kunnanhallituksen alaiset menot sisältävät yhdeksän kunnan lakisääteisiä palveluja (ympäristöterveydenhuolto ja työllisyysalue) yhteensä 11,6 miljoonaa euroa.

Vuoden 2025 bruttoinvestointien kokonaismäärä on 18,7 miljoonaa euroa, josta talonrakennukseen on varattu 8,7 miljoonaa euroa. Summasta 7,0 miljoonaa on varattu uimahalliin (13,3 milj.e 2024-25) ja 1,7 miljoonaa peruskorjaushankkeisiin.

Maa- ja vesirakennukseen on varattu yhteensä 9,2 miljoonaa euroa, josta kunnallistekniikan osuus on noin 5,3 miljoonaa euroa ja vesihuollon 2,9 miljoonaa euroa.  Suurimmat varaukset koskevat Paasilta-Hopeakallio, Sorvasen sekä Keskustakorttelin alueita yhteensä 3,7 miljoonaa euroa.

Talousarvioesitys sisältää valtuuston 17.2.2020 § 6 palveluverkkopäätöksen mukaisen Tiilikankaan koulun sulkemisen 1.8.2025. Koulun jatkoiän pidentäminen ei enää taloteknisesti ole mahdollista. Valmistelun lähtökohtana on ollut, että Tiilikankaan oppilaat ja henkilökunta siirtyvät ensisijaisesti Heinsuon kouluun ja Salpakankaan koulu on toinen vaihtoehto.

Yksi kunnan keskeisistä strategista hankkeista on ollut keskustakortteleiden toteutus, jonka tavoitteeksi on asetettu kuntakeskuksen elinvoiman ja vetovoiman lisääminen.  Virastotoimintojen sijoittaminen osaksi keskuskorttelihanketta perustui  tähän päätökseen. Kumppanuus kilpailutettiin, WasaGroup Oy:n kanssa solmittiin kumppanuussopimus. Yrityksistä huolimatta suunnittelun edetessä on selvinnyt, että taloudellista yhtälöä ei saada toimimaan (virasto, tapahtuma-areena, ravintola, vuokra-asunnot) kokonaishankkeen osalta. Tästä syystä kumppanuushankkeesta WasaGroup Oy:n kanssa luovutaan.  Ratkaisuja etsitään uudella konseptilla niin, että toteutuksen käynnistäminen vuonna 2026 on mahdollinen.

Vastuu lakisääteisistä (työllisyys) työvoimapalveluista siirtyy kunnille 1.1.2025. Hollola-vastuukuntavetoinen, yhdeksän kunnan työllisyysalue, Päijät-Hämeen työllisyysalue, vastaa maakunnan kuntien työvoimapalveluista Lahtea lukuun ottamatta. Uutta lakisääteistä tehtävää hoitaa 73  henkilöä, joista suurin osa tulee kuntaan liikkeenluovutuksella TE-toimistoilta.

Vuonna 2025 merkittävimmät pientalotonttimäärän kasvut suuntautuvat Nostavan Kyyhkylään ja Vesikansassa Norolanpellon ja Vähäselänojan alueille. Näiden keskeisimpien uudisalueiden yhteenlaskettu tonttimäärä on n. 110 kpl erillispientalotonttia ja 8 kpl asuinpientalo/rivitalotonttia. Yritysalueen asemakaavoituksessa kohteena on Paassilan alueen kasvattaminen valtatien varressa. Osayleiskaavoitus Nostavan ja Kierrätysalueen osalta valmistelussa.

Koronan ja Ukrainan sodan synnyttämän koronnosto- ja inflaatiokierteen sekä sote-uudistuksen vaikutuksista johtuen 2020-luvulla ei ole ollut ns. normaalia ja luotettavaa vertailupohjaa antavaa talousvuotta. Jokainen vuosi on sisältänyt lukuisan määrän osin ennakoimattomia tai vaikeasti ennustettavia elementtejä. Ylimääräiset ja jälkikäteen jaetut korona-avustukset pitivät kunnat pinnalla vuosina 2020-2022.

Nyt inflaatio on tasaantunut ja korkokanta lähtenyt laskuun, mutta väliaikaisen tekijöiden pyyhkiytyminen on paljastanut kuntien vahvan eriytymisen. Pärjäävien kuntien määrä on supistunut ja monet aikaisemmin kohtuullisesti toimeen tulleet maakuntakeskukset ovat taloudellisissa vaikeuksissa.

Ensi vuonna käynnistyvän uuden valtuustokauden tärkein tehtävä on ylläpitää kuntatalouden tasapainoa, edistää kunnan elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia sekä vahvistaa luottamusta julkisiin palveluihin. Tehtävä alati muuttuvassa julkisen talouden haasteellisessa ympäristössä on entistä vaativampi.

Hollolassa 17. lokakuuta 2025

Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja

Päijät-Häme sote-edelläkävijänä

Historiikki kuvaa hyvin sitä, että missään vaiheessa ei ole jääty laakereilla lepäämään, vaan aina on katsottu ympärille, ennakoitu ja tartuttu toimeen. Samalla se on hyvä kuvaus siitä, etteivät asiat missään vaiheessa ole soljuneet virrassa, vaan ainakin osin olleet monenlaisen väännön taistelukenttänä ja vastuunkantajien vetohalusta riippuvaisia.

Kirja kertoo myös siitä, että kehittämiseen on tunnettu paitsi kutsumusta, myös pakkoa. Alueen kuntien verotulorahoitus kaikkineen on vuosikymmeniä (ainakin v1990-luvun lamavuosista lähtien) jämähtänyt reilusti alle valtakunnallisen keskiarvon, kun sen sijaan tarvekertoimet ovat olleet reilusti yli. Tätä epäsuhtaa on jouduttu eri tavoin jatkuvasti kuromaan umpeen. Keskeinen ajuri monenlaiselle kokeilulle ja kehitystyölle on juontunut nimenomaan siitä, että vähemmillä rahoilla on yritetty saada enemmän aikaan.

Kun valtakunnallista sote-uudistusta ryhdyttiin vuodesta 2008 lähtien viemään eteenpäin oli Päijät-Hämeessä jo siirrytty 15:sta sote-organisaatiosta 4:ään. Vuoden 2017 alusta siirryttiin yhteen organisaatioon. Matkan varrella saatiin konkreettisesti kokea se tosiasia julkisissa palveluissa, ettei Suomen BKT kasvanut kymmeneen vuoteen vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen. Eniten tilanne näkyi suurten kasvukeskusten ulkopuolella, missä oli jatkuvia kunnallistalouden tasapainotustarpeita. Se johti vääjäämättä valtakunnallisesti kahden kerroksen sote-palveluihin.

Hyvinvointialueiden rahoituskriisi on monen tekijän summa, jota selittää koronan hoitovelka ja suuri sote-alan palkkaratkaisu. Suurin selittävä tekijä on kuitenkin se tosiasia, että verotulorahoitus ei enää pitkiin aikoihin ole riittänyt lakisääteisten tehtävien hoitamiseen täysmääräisesti. Säästöjä kohdennettiin myös sote-palveluihin, jossa ne kumuloituivat vuosi vuoden jälkeen. Rahoituksellinen aukko suhteessa lakisääteisiin tehtäviin tuli näkyväksi hyvinvointialueuudistuksen myötä, eikä valtiovarainministeriö voinut enää kuitata asiaa yksittäisten alueiden ongelmana.

Kovin suurta matematiikkaa ei olisi tarvinnut harjoittaa tämän julkistaloudellisen tosiasian ymmärtämiseksi ikärakenne-ennusteista jo kaksi vuosikymmentä aikaisemmin. Rakenteellinen muutos liian myöhäisessä vaiheessa on käytännössä aiheuttanut ennemminkin paniikin kuin ratkaisun.

Suuret kaupungit vastustivat loppuun asti sote-uudistusta, koska väestö ja verotulorahoitus hoitivat keskusten rahoitusongelmat ja mahdollistivat hyvät sote-palvelut. Suurissa kaupungeissa ei ollut kykyä tai halua ymmärtää kansalaisten ydinpalvelujen, sote-palvelujen eriarvioistumista. Vanhoilla rakenteilla olisi voitu jatkaa, mutta se olisi edellyttänyt uudenlaista rahoitusjakoa suuren kaupunkien ja muiden kuntien välillä. Siihen ei luonnollisesti näillä kaupungeilla ollut halua.

Edelleen suuret kaupungit näkevät, että hyvinvointialueuudistus on ongelman ydin. Ongelman ydin oli se, ettei kuntien peruspalvelujen rahoituksellista kriisiä haluttu tunnistaa sen enempää suurissa kaupungeissa kuin valtion toimesta. Kun 3-5 suurimmalla kaupungilla pyyhkii hyvin, se peittää alleen muun Suomen rahoitukselliset ongelmat. Kovin pitkää tällainen yhtälö ei kuitenkaan kestä hyvinvointivaltioksi kutsutussa rakenteessa.

Täytyy toivoa, että sote-uudistamisen työ Päijät-Hämeessä ei pääty kirjan julkaisuun. Yhä uusia innovaatioita tarvitaan kansalaisten tärkeimmäksi kokemien palvelujen ylläpidon varmistamiseksi. Tähän alueella on kaikki edellytykset.

Hollolassa 28. kesäkuuta 2024
Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja