Salpakankaan koulun osalta lähdettiin liikkeelle suunnitelmalla vaiheittaisesta peruskorjauksesta. Hyvin nopeasti kuitenkin selvisi, että ongelmat ovat paljon laajempia ja edellyttävät muutakin kuin peruskorjausta. Kustannusarvio nousi kohisten ja mm. peruskorjattu entinen kirjastotila ja lukion tilat jouduttiin purkamaan. Samaan aikaan yläasteen koululaiset siirrettiin sisäilmaongelmien vuoksi väistötiloihin ja oireilu myös Kalliolan koululla alkoi. Kolmen koulun uudelleenrakentaminen kesti noin 10 vuotta ja kokonaiskustannukset lähestyivät 70 miljoonaa euroa. Rahoituksen avuksi otettiin leasing ja kunnossapito on toteutettu elinkaarimallilla Heinsuon ja Kalliolan koulujen osalta, mistä kunta maksaa vuosittain vuokrahintaa sisältäen rahoitus- ja ylläpitokulut.

Salpakankaan koulurakentamisen osalta syntyvyyden lasku ei juurikaan ollut näkyvissä, mutta Heinsuon ja Kalliolan koulujen osalta aiheesta keskusteltiin: mille oppilasmäärälle koulut mitoitetaan. Poliittisessa ohjausryhmässä arvio oli, että syntyvyys palautuu aikaisemmalle uralle ja liian pieniksi kouluja ei kannata rakentaa.

Nyt me tiedämme, että syntyvyys on laskenut pysyvästi vuodesta 2010 lähtien ollen nyt historiallisen alhaisella tasolla. Syntyvyys on Päijät-Hämeessä puolittunut vuoden 1990 luvusta tähän päivään. Kun suuremmat ikäluokat poistuvat koulusta luokka-aste kerrallaan, koulujen oppilasmäärät alenevat automaattisesti n. 50–70 oppilasta/vuosi ainakin tämän vuosikymmenen loppuun saakka. Vastaavasti myös valtionosuus alenee n. 0,7 miljoonaa euroa/vuosi.

Kuntatalouden haasteet 2010-luvulla olivat ilmeiset: kunnan suuri investointikuorma yhdistettynä eriasteisiin valtionosuusjärjestelmän heikennyksiin sekä vuoden 2008 finanssikriisin BKT:n ja verotulokasvun pysähtymiseen. Tähän liittyen kunnassa laadittiin sekä vuonna 2013 että vuonna 2019 talouden sopeuttamisohjelmat. Vuoden 2019 sopeuttamisohjelmassa linjattiin -4 koulu/päiväkotiyksikön lakkautus. Tarve sisältyi kolmeen näkökulmaan: lasten määrän vähenemiseen, taloudellisiin haasteisiin sekä laajan peruskorjaustarpeen/investointien hallintaan. Lakkautettavat yksiköt yksilöitiin 17.2.2020 tehdyllä valtuustopäätöksellä (Hiekkalinnan pk 2020, Hälvälän koulu 2022, Tiilikankaan koulu 2025). Esitettyä Paimelan koulun lakkauttamista ei hyväksytty.

Rakennusten pitkäjänteisen ja systemaattisen korjaus- ja ylläpidon puuttuminen on ollut yksi keskeinen ongelma rakennusten osalta. Kunnan talousarviosta on ollut helppo säästää rakennuksista. Selittäviä tekijöitä löytyy toki lukuisia muitakin. Kunnassa oli halua välttää jatkossa vastaavat ongelmat. Vuonna 2018 perustettiin Hollolan kunnan 100 % omistama Hollolan Tilapalvelu Oy johtamaan kunnan tilojen pitkäjänteistä ylläpitoa. Yhtiö on mm. osallistunut valtakunnalliseen Senaatti-kiinteistöjen pilottihankkeeseen ja uudistanut etäohjattavat ja -luettavat kiinteistöhallinnan järjestelmät uudelle vuosituhannelle. Lapsille on tällä poliittisella päätöksellä haluttu taata terveysturvalliset tilat.

2020-luku on ollut täynnä kuntatalouden poikkeustekijöitä. Vuosina 2020–2022 koronapandemia siirsi oppilaita kotiopetukseen ja kunnille maksettiin poikkeuksellisia koronatukia. Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin hyvinvointialueiden vastuulle ja kunnilta leikattiin 12,64 %-yksikköä kunnallisveroa sekä monimutkaisten siirtymäsäännösten kautta osalle kunnista (joilta leikattiin enemmän tuloja kuin menoja) annettiin kompensaatiota. Kunnat saivat lisäksi vuodelta 2022 jälkiverotilityksiä korkeamman veroasteen pohjalta. Vuosina 2023–2024 on lisäksi tarkistettu sote-laskelmia ja vähennetty edelleen kunnilta valtionosuutta ennakoitua suurempien siirtyneiden kustannusten vuoksi. Päijät-Hämeen kunnat saavat näitä siirtymätasauksia n. 40 miljoonaa euroa/vuosi, Hollolan kunta noin 4 miljoonaa euroa/vuosi.

Keväästä 2024 on ollut valmisteilla laajempi valtionosuusuudistus, jonka yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu sote-siirtymätasausten poisto. Järjestelmään ei kuitenkaan ole tulossa lisärahoitusta, mikä tarkoittaa kuntien välistä nolla-summapeliä. Valtionosuusuudistuksen selvityshenkilöiden antama esitys on ollut valmiina syksystä 2024 lähtien, mutta uudistus odottaa poliittisia linjauksia. Elämme edelleen epävarmuudessa, koska valtionosuusuudistuksella on ratkaiseva merkitys kunnan talouteen.

Tiilikankaan koulun lakkautuspäätös on tehty helmikuussa 2020. Koulu olisi tarvinnut jo 2010-luvulla laajan peruskorjauksen, mutta kunnan suurimpien koulujen kunnon nopea heikentyminen edellytti kaikkien resurssien osoittamista ko. koulurakennuksiin. Kun Tiilikankaan koulun lakkautuspäätös oli tehty, kouluun on tehty vain ylläpito- ja sisäilmakorjauksia sekä suljettu osa sisäilmaongelmaisista tiloista.

Teknisen käyttöiän päähän tulleen rakennuksen osalta ongelmat voivat ilmaantua nopeasti, kuten kunnan suurten koulurakennusten osalta on aikaisemminkin tapahtunut. Kunnan asiantuntijaorganisaatio (Tilapalvelu Oy) on todennut, ettei rakennuksen käyttöä voida jatkaa turvallisesti ilman riskejä ilman mittavaa peruskorjausta. Tämän vuoksi myöskään viranhaltijat eivät ole voineet esittää koulun jatkokäyttöä.

Esitettyjä Tilapalvelu Oy:n asiantuntijalausuntoja sekä pyydettyjä ulkopuolisia asiantuntijalausuntoja on kukin ymmärtänyt omista lähtökohdista, joko siten että koulun jatkokäyttö on terveysturvallista tai siten, ettei koulun jatkokäyttö ole terveysturvallista. Koska tiloista ei ole löydetty sädesientä tai vastaavaa, välittömästi tilojen käytön päättämistä edellyttävää ongelmaa, asia sisältää harkintaa, jonka lopulta on (kahteen otteeseen) tehnyt valtuusto.

Tiilikankaan koulupäätös on ymmärrettävästi vaikea niin lapsille, vanhemmille, työntekijöille kuin päättäjillekin. Heinsuon ja Salpakankaan kouluissa on mahtava henkilökunta ja kouluissa on panostettu monin tavoin erilaisiin oppilaiden tuen ja ohjauksen tarpeisiin, nuorten toimintaan, etsivään nuorisotyöhön, PT-toimintaan, koulukiusaamisen ehkäisyyn ja toimintaympäristön monipuoliseen hyödyntämiseen. Lapset arvostavat laajaa kaveripiiriä ja erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Käyttäjätyytyväisyys on mittauksissa ollut erinomaisella tasolla.

Annetaan oppilaille mahdollisuus iloita uusista toimintaympäristöistä ja tuetaan heitä uudella koulutiellä.

Hollolassa 28. maaliskuuta 2025

Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja

Poikkeuksellisen vahva tulos oli seurausta kertaluonteisista toimintatuotoista, rahoitustoiminnan tuotoista sekä verotuloeristä. Kuntatalouden paine eli menojen kasvun ja tulojen vähennyksen kokonaisvaikutus edellisvuoteen oli lähes -10 miljoonaa euroa. Tulojen lasku selittyy pitkälle edelleen 1.1.2023 toteutuneen sote-uudistuksen heijastusvaikutuksilla ja kertoo vaikeasti ennakoitavasta kokonaistaloudesta.

Tilinpäätös mahdollisti yhteensä 3,7 miljoonan euron investointivarausten kirjaukset, joiden jälkeen tulos on 0,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Valtiovarainministeriö päätti marraskuussa 2023 leikata 400 miljoonaa euroa kuntien valtionosuudesta siirtyneiden sote-menojen tarkistuslaskennassa. Tämä päätös vaikuttaa siihen, että Hollolan kunnan tulos jää tulevina vuosina negatiiviseksi.  Varaukset vähentävät tulevien vuosien nettomääräistä poistotasoa ja parantavat vastaavasti tulosta.

Toimintakulut olivat 76,9 miljoonaa euroa. Toimintakulut kasvoivat yhteensä +2,8 miljoonaa euroa (+3,8 prosenttia) vuodesta 2023.  Toteutuneiden investointikustannusten loppusumma oli 17,7 miljoonaa euroa ja siitä vesihuoltolaitoksen osuus noin 3,0 miljoonaa euroa.  Keskeisin investointi oli käynnistynyt uimahallin korvausinvestointi.  Lainojen kokonaismäärä 31.12.2024 oli 19,9 miljoonaa euroa eli 869 euroa/asukas. Lainakanta pieneni vuodesta 2023. 

Kunnan palveluksessa oli 31.12.2024 yhteensä 804 henkilöä eli 9 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 21 henkilöllä vuoteen 2023 verrattuna.  Henkilöstökulut 40,7 miljoonaa euroa kasvoivat +2,6 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Henkilöstöstä 75 prosenttia on sivistyksen- ja hyvinvoinnin palvelualueen ja 16 prosenttia elinvoiman palvelualueen henkilöstöä.

Hollolan kunnan asukasmäärä oli 22 855 henkilöä, missä on vähennystä edellisvuoteen 30 henkilöä. Kunta sai nettomuuttovoittoa 41 henkilöä. Valmistuneita asuntoja oli 34 kpl. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Hollolassa maakunnan matalin, 8,7 prosenttia.

Kunnan yritystontteja ostettiin/vuokrattiin vuoden aikana viisi kappaletta ja varattiin kaksi. Perhekeskustyötä, kolmen kirjaston yhteydessä toimivaa avointa varhaiskasvatustoimintaa ja kuntalaisten harrastustoiminnan kehittämistä vakiinnutettiin osaksi toimintaa. Nuorisotyön ja kulttuurityön osalta asiakasvolyymit kasvoivat. Hollola vastuukuntavetoisen Päijät-Hämeen työllisyysalueen käynnistämistä valmisteltiin. Syksyllä julkaistut kunnan uudet markkinointivideot ”Hollola on totta” saivat vahvan suosion.  

Kiinteistöjen korjausvelka oli vuoden 2024 vuoden lopussa noin 4,3 miljoonaa euroa ilman kehitettäviä ja myytäviä kiinteistöjä. Energiakulutus on vähentynyt vuodesta 2019 alkaen noin 27,8 prosenttia ja energiaa on säästynyt 10 090 MWh.

Kuntavaalien jälkeen käynnistyvä uusi valtuusto saa päätettäväksi keskeisiä kysymyksiä elinvoiman kehittämisestä ja suunnasta sekä kuntataloudesta. Hajasijoitettuna ja osin tilapäisissä tiloissa olevat toiminnot ja henkilöstö tarvitsevat päätöksiä tulevan osalta. Työttömyyden kasvun hillintä kunnan käytettävissä olevin keinoin on tärkeää. Talouden suunta on alaspäin ja jyrkkyyttä voi lisätä vireillä oleva valtionosuusuudistus etenkin jos sote-tasauseristä luovutaan.

Perusasiat ovat kuitenkin kunnossa. Henkilöstö voi hyvin. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä kunnan virkistysalueisiin, liikuntapalveluihin ja -reitteihin, monitoimikirjastoon, senioritoimintaan,  varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Päivähoitopaikan saa nopeasti, rakennuslupa tulee muutamassa päivässä ja kunnan rakennusten kuntoa valvotaan ja niiden energia- ja tilatehokkuus on Suomen kärkeä. Sairastavuus on  vähäisempää kuin yleisesti koko maassa tai Päijät-Hämeessä. Hollolaan luotetaan kumppanina ja vastuun kantajana maakunnan muissa kunnissa.

Hollolassa 27. maaliskuuta 2025

Päivi Rahkonen
kunnanjohtaja