Salpausselkä Geopark
Viimeksi päivitetty: 19.10.2023Hollola osa Salpausselkä Geopark kokonaisuutta. Salpausselkä Geopark on 13.4.2022 nimetty YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon maailmanlaajuiseen geologisesti arvokkaiden alueiden verkostoon eli UNESCO Global Geopark -kohteeksi. Kaikki Hollolan opastetut luontoreitit ja polut ovat Salpausselkä Geopark kohteita. Salpausselkä Geopark kokonaisuuteen voi tutustua linkistä:
Asut Geoparkissa
Kuudesta päijäthämäläisestä kunnasta koostuva Salpausselkä Geopark kertoo Suomen tunnetuimman, ainutlaatuisen geologisen kokonaisuuden tarinan.
Muinaisten jäätikköjokien kerrostamat Salpausselät ovat näyttävimmillään Päijät-Hämeessä sijaitsevalla Salpausselkä Geopark-alueella. Ne muodostavat täällä ainutlaatuisen, mannerjäätikön sulamisvesien virtausta kuvastavan kokonaisuuden yhdessä viuhkamaisesti pohjoiseen suuntautuvien harjujen kanssa.
Salpausselkä Geopark on osa Unescon geologisesti arvokkaiden alueiden maailmanlaajuista verkostoa. Geopark on yhtenäinen maantieteellinen alue, joka sisältää kansainvälisesti merkittäviä geologisia kohteita. Se kertoo maiseman ja maastonmuotojen syntytarinaa sekä nostaa esille alueen kohteita, tuotteita ja palveluita. Alueen luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen, paikallisidentiteetin vahvistaminen sekä kestävän kehityksen edistäminen ovat geopuistojen keskeisiä tavoitteita.
Hollolassa asut kaiken tämän ytimessä, jääkauden jälkeensä jättämällä ainutlaatuisella geologisella näyttämöllä.
Salpausselät ja harjut ovat muodostuneet pääasiassa viimeisimmän jääkauden sulamisvesivirtojen lajittelemasta ja kerrostamasta sorasta ja hiekasta. Mannerjäätikkö ja sen sulamisvedet ovat osaltaan muokanneet myös kalliokohteitamme sellaisiksi kuin ne ovat tänä päivänä. Kalliomme ovat ikivanhoja – ne ovat syntyneet noin 1 600 – 1 900 miljoonaa vuotta sitten, ja niitä on kuluttanut aikojen saatossa useampikin jääkausi.
Näkymätön aarre
Salpausselkä Geopark –alueen merkittävyys ei perustu pelkästään siihen, mitä on nähtävissä maan päällä. Suomessa tärkeimmät pohjavesialueet sijaitsevat mannerjäätikön sulamisvesien muotoilemissa reunamuodostumissa ja harjuissa. Salpausselkä Geopark -alueen pohjavesimuodostumat ovat valtakunnallisesti merkittäviä: esimerkiksi Kukonkoivu-Hatsinan pohjavesialue Hollolassa ensimmäisen Salpausselän kätköissä on Suomen suurimpia. Pohjavesi tulee näkyville alueen lukuisissa kirkasvetisissä lähteissä sekä lähdepohjaisissa järvissä.
Salpausselkä Geopark -alueen pohjavesimuodostumat ovat valtakunnallisesti merkittäviä ja tarjoavat alueen asukkaille huippulaatuisen hanaveden. Pääkaupunkiseudulla juodaan eteläisen Päijänteen vettä. Vesistöt muodostavat tärkeän osan alueen maisemia ja elinympäristöä. Vesiensuojelussa ja sen tutkimuksessa on täällä tehty pitkäjänteistä ja tuloksellista työtä.
Harjuja ja suppia
Muinaiset mannerjäätikön sulamisvesivirrat eivät kasanneet soraa ja hiekkaa pelkästään jäätikön reunaan reunamuodostumiksi, vaan myös jäätikköjokien ja railojen pohjalle sekä suulle harjuiksi. Lukuisat mannerjäätikön vetäytymissuunnan suuntaiset harjumme ovat siis Salpausselkien tapaan muistoja jääkauden loppuvaiheen tapahtumista. Salpausselkä Geopark -alueella mm. Padasjoella, Asikkalassa ja Heinolassa on upeita harjujaksoja muistoina sulamisvesivirroista, jotka kuljettivat ainesta Salpausselkiin. Osa harjuistamme sijaitsee Päijänteen kansallispuistossa, joka kuuluu kokonaisuudessaan Salpausselkä Geopark -alueeseen.
Salpausselillä ja harjuilla on suuri määrä suppia, jääkauden sulamisvaiheen aikana muodostuneita pyöreitä tai soikeita kuoppia. Supat syntyivät, kun soraan ja hiekkaan hautautuneet suuret jäälohkareet sulivat, ja niiden päällä ollut maa-aines romahti. Osa supista on veden täyttämiä suppalampia.