Salpakierto: Joulunajan jätteiden lajittelu on helppoa

Jouluruokien valmistuksesta, lahja- ja kukkapaketeista sekä joulukoristeista syntyy kuitenkin paljon sellaista jätettä, jota muulloin vuoden aikana ei juuri synny. Vinkeillämme joulunajan jätteiden lajittelu on helppoa ja jätteet saadaan oikein lajiteltuina kiertämään uusien tuotteiden raaka-aineeksi tai energiaksi.

Olemme koonneet joulunajan jätteiden lajitteluvinkit omalle Joulun jätteet -sivulleen. Sivun lopusta löydät tulostettavan A4-kokoisen lajitteluohjeen vaikkapa rappukäytävään laitettavaksi. Voit käyttää myös hyödyksi juhlapyhien lajittelupulmissa kätevää jätehaku- toimintoa osoitteessa jätehaku.fi.

Kierrätyspisteiden ja kiinteistöjen jäteastioiden jouluista ähkyä voidaan välttää täyttämällä jäteastioita maltilla. Lahjapaperit ja -pakkaukset voivat odottaa hetken vaikka varastossa, jos jäteastiat ovat täynnä. Pakkauslaatikot tulee tilan säästämiseksi litistää ennen keräysastiaan laittamista.

Joulunaikaan syntyy paljon pakkausjätettä

Joulunakin kannattaa muistaa näppärä ohjesääntö; onko se pakkaus? Jos on, niin onko se lasia, metallia, muovia vai kartonkia? Tällä niksillä löytyy oikea jäteastia suurimmalle osalle joulunajan jätteistä. 

Sekajätteeseen lajitellaan mm. lahjapaperit, askartelukartongit, risat joulupallot ja kimallenauhat sekä lasiset ja muoviset kynttilälyhdyt. Sekajäte hyödynnetään laitoskäsittelyn jälkeen energiana.

Sähkö- tai paristokäyttöiset valosarjat ja kyntteliköt tulee toimittaa sähkölaitteiden keräykseen. Sähkölaitteita ovat myös led-valot, esim. led-hautakynttilät. Paristokäyttöisiä sähkölaitteita löytyy paljon myös lasten leluista. Muistathan, että sekajäte ei ole koskaan oikea paikka sähkölaitteille.

Paristot ja pienakut palautetaan navat teipattuina keräyspisteeseen, joita löytyy jokaisesta paristoja myyvästä myyntipisteestä.

Lajittele ruokajäte biojätteeseen

Jouluna syntyvän ruokajätteen määrää voi helposti vähentää hankkimalla jouluruokia kohtuudella. Jos joulun ruokia jää yli, niistä voi jalostaa uusia ruokalajeja. 

Lajittele biojätteeseen tai kotikompostoriin kinkunrasvat ja muut paistinrasvat ja ruokaöljyt. Imeytä juoksevat rasvat ensin esimerkiksi talouspaperiin. Pehmopaperit kannattaakin lajitella biojätteeseen, jossa ne toimivat hyvänä kuivikkeena. Biojätteeseen lajitellaan kaikenkokoiset kinkunluut.

Tutuksi tullut Kinkkutemppu keräys toteutetaan tänäkin vuonna. Ota kinkun, kalkkunan, kalan tai vaikkapa juuresten paistinrasvat talteen, pakkaa ne tölkkiin ja kiikuta keräyspisteeseen. Keräykseen tuodut rasvat jalostetaan uusiutuvaksi dieseliksi. Löydä lähin keräyspisteesi osoitteesta kinkkutemppu.com.

Salpakierto Oy on 9 kunnan omistama osakeyhtiö, joka huolehtii jätelain mukaisista yhdyskuntajätehuollon palvelutehtävistä omistajakuntiensa alueella. Tehtäviin kuuluvat kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden vastaanotto, käsittely, jäteneuvonta, jätehuollon suunnittelu ja kehittäminen sekä jätteenkuljetus kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta. Yhtiö on osa Lahden kaupunkikonsernia.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Aluevaltuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion ja asiakasmaksut

Talousarvio osoittaa 33,6 miljoonan euron alijäämää. Hyvinvointialueen toimintakulut ensi vuodelle ovat noin 1045 miljoonaa euroa, joista henkilöstömenot kattavat 470,6 miljoonaa ja palveluostot 438 miljoonaa euroa. Toimintatuotot ovat ensi vuonna noin 145,5 miljoonaa. Hyvinvointialue saa valtion rahoitusta 893 miljoonaa euroa.

Talousarvio sisältää 18 miljoonan euron suuruisen talouden tasapainottamisohjelman. Säästöjä tavoitellaan muun muassa vähentämällä ostopalveluja.

Talouden tasapainottamisohjelma ulottuu siirtymäkauden loppuun vuoteen 2030, mutta taseeseen kertynyt noin 77 miljoonan euron alijäämä on tarkoitus kattaa vuoden 2025 loppuun mennessä. Merkittäviä kokonaisuuksia talouden tasapainottamisessa ovat hyvinvointialueen palvelustrategia, tilaohjelman päivittäminen ja henkilöstöohjelma. Valtiolta myös anotaan lisärahoitusta 40 miljoonan euron verran.

– Talouden tilanne on haasteellinen, mutta järkevällä ja tiukalla tavalla toimimalla Päijät-Hämeen hyvinvointialueen on mahdollisuus selvitä haasteista. Meidän täytyy ottaa käyttöön entistä tehokkaampia toimintatapoja ja lisättävä digitalisaatiota, robotiikkaa ja tekoälyn hyväksikäyttöä, jotta saadaan henkilöstöä säästettyä sinne, missä ilman sitä ei pärjätä, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen totesi.

Hyvinvointialue kokeilee ensimmäistä kertaa ilmiöbudjetointia, jossa määrärahaa ja toimenpiteitä osoitetaan jollekin tunnistetulle ilmiölle. Nyt ilmiöksi on valittu lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen.

Aluevaltuusto kävi talousarviosta vilkasta keskustelua.

– Vireä keskustelu osoittaa aina sen, että valtuutetut ovat kiinnostuneita myös budjetista. Talousarviossa on varmasti haasteita niin Päijät-Hämeessä kuin kaikilla muilla hyvinvointialueilla. Valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuoroista kumpusi se henki, että haasteet pyritään voittamaan yhteistyöllä, aluevaltuuston puheenjohtaja Mika Kari sanoi.

Asiakasmaksuihin indeksikorotus

Päijät-Hämeen hyvinvointialue korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja kymmenen prosenttia tammikuun alusta lähtien valtioneuvoston hyväksymän asetuksen mukaisesti.

Lääkärikäynnin vuosimaksu, käynti päivystyspoliklinikalla ja erikoissairaanhoidon poliklinikalla nousevat 41,80 eurosta 46 euroon. Vuosimaksu kattaa kalenterivuoden käynnit ja käynnin korvaavat puhelut perusterveydenhuollon lääkärillä. Hoitajan vastaanotto on edelleen maksuton.

Hammaslääkärin vastaanoton hinta nousee 13,30 eurosta 14,60 euroon ja suuhygienistin 10,30 eurosta 11,30 euroon. Käyttämättä tai peruuttamatta jätetyistä terveydenhuollon vastaanottopalveluista peritään jatkossa 56,70 euron maksu.

Asiakasmaksulain mukainen maksukatto rajoittaa terveydenhuollon ja lyhytaikaisen laitospalvelun maksujen perimistä kalenterivuoden aikana. Vuoden 2024 alusta lähtien maksukatto on 762 euroa vuodessa. Hyvinvointialue voi myös alentaa maksua tai jättää sen perimättä, jos asiakkaan tai potilaan tulo- ja menolaskelma täyttää toimeentulotuen edellytykset.

Lisätiedot:
Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, p. 050 438 3662
Aluevaltuuston puheenjohtaja Mika Kari, p. 050 398 5601

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)