Pärjäätkö omin avuin 72 tuntia

Teema tuo esille viranomaisten ja kansalaisten roolit varautumisessa sekä muistuttaa siitä, että ihmisillä on oma vastuu kotitaloutensa varautumisesta mahdollisuuksiensa mukaan.

Varautumispäivä muistuttaa varautumisen merkityksestä ja kannustaa jokaista tekemään konkreettisia tekoja oman varautumisensa eteen. Varautumispäivä on 7.2., koska viranomaisten ja järjestöjen yhteinen suositus on, että jokaisen kotitalouden tulisi olla varautunut vähintään 72 tunnin ajaksi.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestää Varautumispäivän yhteistyössä Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille

Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.

Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.

Tee 72tuntia-testi

Hollolan kunnan varautumisen sivut   

Aiheesta lisää

Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Ensimmäisen toimintavuoden tulos oli kohtuullinen  

Hyvinvointialueen vuoden 2023 tulos oli vasta valmistuneiden tilinpäätöstietojen mukaan 45,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloutta rasittivat etenkin palveluiden ja hyödykkeiden isot hintojen nousut, mutta myös sosiaali- ja terveysalan valtakunnalliset palkkaratkaisut. 

Muihin hyvinvointialueisiin nähden Päijät-Häme pärjäsi taloutensa hoidossa verrattain hyvin. Viime vuoden kokonaisalijäämä oli euromääräisesti keskikastia, mutta asukaslukuun suhteutettuna maan neljänneksi pienin. Päijät-Hämeessä on jo pitkään tuotettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut erittäin kustannustehokkaasti eli edullisemmin kuin Suomessa keskimäärin. Kokonaiskulut olivat hyvinvointialueiden vertailussa viidenneksi pienimmät asukaslukuun suhteutettuna. 

– Tulos on kelvollinen torjuntavoitto, jonka kanssa voimme elää. Koska olemme tuottaneet palvelut keskivertoa halvemmalla, rahoitus korjaantuu Päijät-Hämeessä niin sanotun siirtymätasauksen ansiosta vastaamaan paremmin alueen väestön palveluntarvetta, sanoo hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen

– Meidän ongelmamme ei olekaan rahoituksen suuruus itsesään, vaan se, miten saamme aiempina vuosina syntyneen alijäämän katettua valtion hyväksymässä aikataulussa, hän jatkaa. 

Päijät-Hämeen pitäisi lain mukaan kattaa taloutensa alijäämät vuoden 2025 loppuun mennessä. Aikataulu on Virolaisen mukaan epärealistinen, ja johtaisi alueella ylimitoitettuun palveluiden alasajoon. Alijäämän kattamisesta realistisemmassa ajassa sekä lisärahoituksesta käydään neuvotteluja valtiovarainministeriön kanssa. Ilman siirtymätasausta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talous olisi jo nyt tasapainossa. 

Valtio rahoitti viime vuonna Päijät-Hämeen hyvinvointialuetta noin 862 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna rahoituksen suuruus on noin 893 miljoonaa euroa. Hyvinvointialue tasapainottaa tänä vuonna 18 miljoonan euron edestä talouttaan pysyäkseen talousarviossa. Lisäsäästöjä etsitään muun muassa toimitiloista vuokrakustannuksia karsimalla sekä vuokrahenkilöstön käyttöä vähentämällä. 

Lisätietoja: 

hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, p. 050 438 3662

talousjohtaja Antti Niemi, p. 044 482 8071 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)