Kunnanjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2024 on valmistunut.

Vuoden 2023 tilinpäätöksen arvioidaan toteutuvan ylijäämäisenä 8,3 milj. euroa. Keskeisin selittävä tekijä on vanhat 21 prosenttiyksikön veroasteeseen perustuneet tilitykset, joita ei enää kerry vuonna 2024. Tuleva vuosi näyttääkin hyvin toisenlaiselle.

Verotulorahoitus on vuoden 2024 talousarviossa yhteensä noin 51,2 miljoonaa euroa (-4,5 miljoonaa euroa, -8,1 prosenttia). Kunnallisveroaste on 8,3 prosenttiyksikköä.

Valtionosuudet talousarviossa 2024 ovat 17,3 miljoonaa euroa, missä laskua on 2,8 miljoonaa euroa ja -17,4 prosenttia. Keskeisin selittävä tekijä on sote-uudistuksen toteutuksen jälkeiset tarkistuslaskelmat.

Toimintatuotot ovat vuoden 2024 talousarviossa yhteensä noin 35,2 miljoonaa euroa, missä vähennystä -0,4 prosenttia (noin -150 000 euroa).

Toimintakulut ovat vuoden 2024 talousarviossa -95,1 miljoonaa euroa (+2,3 miljoonaa euroa eli 2,5 prosenttia).

Kunnan toimintakulujen jakauma on: kunnanhallituksen alaisten yksiköiden menot (11,1 M€) 12 prosenttia, elinvoimapalvelujen osuus n. (27 M€) 28 prosenttia ja hyvinvointipalvelujen osuus n. (57 M€) 60 prosenttia.

Henkilöstökulut noin 40,5 miljoonaa euroa (+1,5 miljoonaa euroa, 3,8 prosenttia).

Palveluostot 32,9 miljoonaa euroa (+1,7 miljoonaa euroa eli 5,8 prosenttia), missä keskeinen selittävä tekijä on liikennepalvelut, joukkoliikenteen kuljetuskustannusten nousu +0,75 miljoonaa euroa sekä kiinteistöpalveluilta ostettavat peruskorjaukset kunnan rakennuksiin +0,65 miljoonaa euroa.

Vuoden 2024 bruttoinvestointien kokonaismäärä on 18,7 miljoonaa euroa, josta talonrakennukseen on varattu 8,3 miljoonaa euroa. Summasta 2 miljoonaa euroa on varattu peruskorjaushankkeisiin. Uimahallin peruskorjaus on vuosien 2024–2025 suurin investointi (15,6 miljoonaa euroa, josta vuonna 2024 6,3 miljoonaa euroa). Maa- ja vesirakennukseen on varattu yhteensä 9,2 miljoonaa euroa, josta kunnallistekniikan osuus on noin 5 miljoonaa euroa ja vesihuoltoon 3,2 miljoonaa euroa.

Kunnan strategian tavoite on kaksiosainen: Haluamme olla Hirveen haluttu ja Hirveen hyvä esimerkki. Hirveen haluttu kunta haluaa olla asuin- ja yrityspaikkana, työpaikkana ja kumppanina. Hirveen hyvä esimerkki kunta haluaa olla arvojen ja toimintakulttuurin, sujuvan ja selkeän johtamisen, osallistavien toimintamallien, asiakaslähtöisen toiminnan ja tiedolla johtamisen osalta. Kunta on tulevaisuustaitoinen, rohkea, arvostava ja ketterä. Vuonna 2022 on hyväksytty strategiset ohjelmat, joiden kautta tavoitetta on konkretisoitu toimenpiteiksi. Ohjelmiin liittyviä erillistavoitteita on talousarviossa yhteensä 27. Rahoitusta strategisiin ohjelmiin on osoitettu 1,3 miljoonaa euroa.

TE24 valmistelun osalta Päijät-Hämeen kunnat ovat syksyllä 2023 esittäneet alueelle muodostettavaksi kahta työllisyysaluetta: Lahden ja Päijät-Hämeen, joista jälkimmäinen kattaa 9 kuntaa ja joista Hollola on vastuukunta. Yhteistoimintasopimusta on valmisteltu tiiviisti ja työllisyysalueiden hyväksymisen jälkeen alkaa kiivastahtinen konkreettisen suunnittelun toteuttaminen.

Vuoden 2024 kaavoitusohjelman pohjalta on käynnistymässä 14 kaavoitushanketta. Keskusta-alueella näistä on kolme: keskuskorttelit, Salpakankaan koulun alue ja Mallasharju, Nostavan ja kierrätysalueen osayleiskaavat ja Kyyhkylän alue, Kukkilassa Norolan pelto ja Vähäselänojan alue, Hämeenkoskella keskustan ja pappilan alue sekä yritysalueet: Kukonkoivu, Hopeakallio, Paassilta, Messilä ja Pyhäniemen ent. vanhainkoti.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Hollolan kunnan tilanne on hyvä. Huolimatta 14 % tulojen alenemasta, pää on pinnalla ja talous tasapainossa eikä kunta ota lainaa ensi vuonna. Työllisyyskehitys on maakunnan paras ja kokonaislainamäärä alhainen. Paljon kehittämishankkeita on vireillä. Hollola-talo on siirtynyt talosuunnitteluvaiheeseen. Uimahallin peruskorjauksen jälkeen suuret investoinnit on tehty. Tehdyt investointivaraukset helpottavat taloutta ja taseessa on 25 miljoonaa euroa puskuria.

Edellisen globaalin kriisin, vuoden 2008 finanssikriisin, jälkeen Suomen BKT saavutti vuoden 2008 tason vasta vuonna 2017. Vuoden 2023 lopussa Suomi on siirtynyt taantumaan. Tällä hetkellä kuluttajien luottamus niin omaan kuin Suomenkin talouteen on heikkoa. Olennainen kysymys on se, kuinka pian taantuma taittuu ja kuinka nopeasti kuopasta noustaan.

Hollolan kunnan kehittämisen osalta ydinkysymykset liittyvät siihen, kykenemmekö hyödyntämään kunnalle tarjoutuvat mahdollisuudet täysimääräisesti tilanteessa, missä kasvu ja investointikyky on heikkoa. Kunta on investoinut kehätiehen, Nostavan yritys- ja asumisalueisiin yhteensä n. 10 miljoonaa euroa. Maakuntakaavassa, MAL-ohjelmassa ja Kaupunkiseutusuunnitelmassa on tarjottu Hollolan kunnalle runsaasti mahdollisuuksia, joiden käyttö kunnan kehittämisessä on poliittisen tason käsissä. Kirjaukset lisäraiteesta Lahti-Helsinki, Nostavan rautatieasemasta, multimodaaliterminaalista ja kierrätyspuistosta luovat mahdollisuudet sadoille työpaikoille, jonka varassa myös kunnan kehittäminen ja vetovoima on mahdollista saada kasvu-uralle.

Hollolassa 19. lokakuuta 2023
Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja

Kun pääosa Päijät-Hämeen kunnista vuonna 2016 päätti perustaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (PHHYKY) ja siirtää sille järjestämisvastuun kaikista sote-palveluista vuoden 2017 alusta lähtien, ei tiedossa ollut milloin ja minkälainen sote-uudistus tehdään valtakunnallisesti. Tietoa ei myöskään ollut tulevista oikeudellisista linjauksista palkkaharmonisoinnin osalta sen enempää kuin tulevasta järjestämislaista. 

Jos silloin olisi ollut tiedossa se, mitä eteen on tullut, perustaminen olisi jäänyt tekemättä. Sote-uudistus jos mikä on osoittanut sen, että ei kannata olla ratkaisuja etsivä, ketterä uudistaja vaan hiihdellä peränpitäjien joukossa tumput suorina. 

Maakunnan pitkäaikaisena ongelmana on ollut se, että sote-palvelujen tarvekertoimet huitelivat yli 100 %:issa eli tarve on ollut vuosikymmeniä valtakunnallista keskiarvoa suurempi ja samaan aikaan kuntien rahoitus on ollut 90 % eli merkittävästi alle keskiarvon.  Aluksi vuosina 2009-2016 haastetta kampitettiin laajemmilla yhteistyökuvioilla, joiden pohjalta syntyi mm. peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos. 

Mitä enemmän kysyntä kasvoi eli ihmiset ikääntyivät, sitä hankalammaksi rahoituksen riittävyys muodostui. Loputon leikkaaminen muista, lähinnä lasten ja nuorten palveluista kävi mahdottomaksi. Siksi ratkaisuja lähdettiin etsimään vielä laajemmasta etupainotteisesta integraatiosta eli poistamalla jäljelle jääneitä palvelupäällekkäisyyksiä ja sovittamalla palveluja paremmin yhteen. VÄÄRIN TEHTY.  

Kun PHHYKY muodostettiin, maakunnan sote-organisaatioiden lukumäärä aleni seitsemästätoista (17) viiteen (5). Tämä tarkoitti monia kustannuksia kuten ict-toimintojen, uudelleenorganisoinnin ja kehitystyön rahoitusta. VÄÄRIN TEHTY. Kehittämisrahoitusta valtion pussista on myönnetty tarveperusteisesti muille alueille huomattavasti Päijät-Hämettä enemmän, koska Päijät-Hämeessä nämäkin asiat ovat etupainotteisesta etenemisestä johtuen osin jo hoidettu. 

PHHYKY:n perussopimukseen kirjattiin vastuullisesti, että alijäämiä ei kerrytetä yhtymän taseeseen, koska sen nähtiin olevan lyhytjänteistä kikkailua ja kustannuspiilottelua. Taloudenhoidon tuli olla vastuullista ja alijäämät tuli kattaa vuosittain. VÄÄRIN TEHTY. Ne kunnat, jotka keräsivät yhtymien taseeseen alijäämiä, paikkasivat alijäämät viime vuoden vaihteessa tasekikkailuin. 

PHHYKY vaati Hollolan kunnalta terveyskeskuksen saneerausta eli parempia tiloja. Kunta osti tontin ja rakennutti uuden sote-keskuksen PHHYKY:n asiantuntijaryhmän tilasuunnittelun pohjalta. VÄÄRIN TEHTY. Lahti siirsi vastaavan kuntoisen sote-keskuksen korjaamista; toiminnot ovat kolmatta vuotta siirtotiloissa ja Hyvinvointialue maksaa uudet tilat. 

PHHYKY teki säästöjä palveluverkkoa perkaamalla. Mm. Hollolan vanhainkoti lakkautettiin ja kunta kantoi siitä kuuden vuoden tyhjillään olon kustannukset ja kiinteistön alaskirjaukset. VÄÄRIN TEHTY. Ne kunnat, joilla tämä tilanne on sote-uudistuksen jälkeen esillä saavat siirtymälain mukaisen korvauksen valtiolta siltä osin kun kustannukset ylittävät 0,5 % kunnallisveron tuoton. Kun palveluverkko on jo perattu, ei Hyvinvointialueella ole tältä osin enää saavutettavissa suuriakaan säästöjä toisin kuin muilla Hyvinvointialueilla. 

Palkkaharmonisoinnin tasosta tai aikajänteestä ei ollut normia tai oikeudellista tulkintaa, joten sitä ryhdyttiin tekemään vuodesta 2019 keskiarvopalkkoihin. VÄÄRIN TEHTY. Olisi pitänyt hosua ja tehdä heti tulkinta ja ratkaisu. Nyt kunnille on esitetty 37,4 milj. euron lasku vanhoista maksamatta jääneistä palkkaharmonisointikustannuksista, kun oikeudellinen tulkinta on matkan varrella muuttunut siten, että aikajänne on lyhentynyt ja harmonisointi on tehtävä kärkipalkkoihin. Perustetut Hyvinvointialueet saavat kolme vuotta aikaa tehdä palkkaharmonisoinnin, jonka kustantaa valtio. Päijät-Hämeen kuntien valtionosuudet vähentyvät pysyvästi 25 milj. eurolla ja ne siirtyvät Hyvinvointialueen tuloksi. 

Tässä vaiheessa on pakko kysyä, toimiiko oikeudenmukainen yhteiskunta näin? Työtä tehtiin hurjasti, hyötyjä ehdittiin kerätä vähänlaisesti ja lopulta muutoksesta rangaistiin monikertaisesti. Vastuullisen lainsäätäjän tulisi arvioida toimeenpanon kokonaisvaltaisia vaikutuksia eri alueilla. Kun negatiiviset vaikutukset kohdentuvat eri suunnista, niiden kokonaisvaikutus voi olla kohtuuton. 

Ongelmia lisää se, että rahaa ei alueille jaeta tarvekertoimen (sairastavuus) mukaan vaan erilaisten tasauskertoimien mukaan, mikä leikkaa rahoitusta ja johtaa alueiden täysin mielivaltaiseen kohteluun. 

Yhteiskunta tarvitsee edelläkävijöitä. On uskallettava tehdä muutoksia, jotta muuttuneeseen toimintaympäristöön voidaan vastata paremmin. Julkishallinnossa tämä asia on päinvastoin. Tämä esimerkki osoittaa, että ei kannata reagoida ongelmiin, etsiä ratkaisuja tai olla proaktiivinen. On parempi jättää asiat hoitamatta ja alijäämät kattamatta. Odotellaan, että poliittinen kahdenkymmenen vuoden jauhanta kunkin ongelman osalta saadaan päätökseen ja ihmetellään sen jälkeen kymmenen vuotta tekemisiä; annetaan ongelmien kasautua entisestään ja katsellaan muualle vihellellen. Tästä mallista näytetään palkittavan.  

Hollolassa 27. syyskuuta 2023 

Päivi Rahkonen 

Hollolan kunnanjohtaja