Verotulorahoitus on vuoden 2025 talousarviossa yhteensä noin 54,1 miljoonaa euroa (+2,4 miljoonaa euroa, +4,6 prosenttia). Kunnallis- ja kiinteistöveroasteisiin ei esitetä muutoksia. Ansiotulovähennyksen poistaminen lisää kunnan verotuottoa. Kunnallisveroaste on 8,3 prosenttiyksikköä.
Valtionosuudet talousarviossa 2025 ovat 18,5 miljoonaa euroa, missä nousua on 1,1 miljoonaa euroa ja +6,4 prosenttia. Keskeisenä selittävänä tekijänä on TE-palveluiden järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille.
Toimintatuotot ovat vuoden 2025 talousarviossa yhteensä noin 43,8 miljoonaa euroa, missä nousua on 8,6 miljoonaa euroa ja +24,5 prosenttia. Toimintatuottojen voimakas kasvu selittyy pääsoin TE-palveluiden jäsenkuntalaskutuksesta (8,3 miljoona euroa).
Toimintakulut ovat vuoden 2025 talousarviossa -107,7 miljoonaa euroa, jossa kasvua 12,6 miljoonaa euroa, eli +13,2%. Kasvu selittyy keskeisesti TE-palveluiden järjestämisvastuusta.
Kunnan toimintakulujen jakauma on: kunnanhallituksen alaisten yksiköiden menot 21 prosenttia, elinvoimapalvelujen osuus noin 25 prosenttia ja sivistys- ja hyvinvointipalvelujen osuus noin 54 prosenttia.

Henkilöstökulut ovat noin 44,7 miljoonaa euroa (+4,2 miljoonaa euroa, 10,5 prosenttia). Työllisyysalueen perustettavassa lakisääteisessä palvelussa on 73 työntekijää, mikä pitkälti selittää suurta kasvua.
Palveluostot 37,5 miljoonaa euroa (+4,7 miljoonaa euroa eli 5,8 prosenttia), missä keskeinen selittävä tekijä on seudullisen työllisyysalueen muodostumisella (3,4 miljoonaa euroa), kotikuntakorvausmenojen kasvulla ja palveluseteli- sekä työterveyshuollon kustannusten kasvulla.

Uimahallin peruskorjaus suurin investointi

Kunnan kiinteistöjen korjausvelka on kyetty painamaan alle 10 miljoonaan euroon ja painopiste on siirtynyt infran korjausvelkaan.

Vuoden 2025 bruttoinvestointien kokonaismäärä on 18,7 miljoonaa euroa, josta talonrakennukseen on varattu 8,7 miljoonaa euroa. Summasta 1,7 miljoonaa euroa on varattu peruskorjaushankkeisiin. Uimahallin peruskorjaus on vuosien 2024–2025 suurin investointi (13,3 miljoonaa euroa, josta vuonna 2025 7,0 miljoonaa euroa). Maa- ja vesirakennukseen on varattu yhteensä 9,2 miljoonaa euroa, josta kunnallistekniikan osuus on noin 5,3 miljoonaa euroa ja vesihuoltoon 2,9 miljoonaa euroa.

Talousarvio sisältää valtuuston 17.2.2020 tekemän päätöksen §6 mukaisesti Tiilikankaan koulun toiminnan päättymisen 1.8.2025 alkaen.

Hirveen haluttu ja hirveen hyvä esimerkki

Kunnan strategian tavoite on kaksiosainen: haluamme olla Hirveen haluttu ja Hirveen hyvä esimerkki.
Kunnan tavoitteena on olla hirveen haluttu asuin- ja yrityspaikkana, työpaikkana sekä kumppanina. Hirveen hyvänä esimerkkinä kunta haluaa olla arvojen, toimintakulttuurin, sujuvan ja selkeän johtamisen, osallistavien toimintamallien, asiakaslähtöisen toiminnan sekä tiedolla johtamisen osalta.
Hollola on tulevaisuustaitoinen, rohkea, arvostava ja ketterä. Vuonna 2022 on hyväksytty strategiset ohjelmat, joiden kautta tavoitetta on konkretisoitu toimenpiteiksi. Ohjelmiin liittyviä erillistavoitteita on talousarviossa yhteensä 27. Rahoitusta strategisiin ohjelmiin on osoitettu 1,1 miljoonaa euroa.

Työllisyysalue tuo 73 uutta työntekijää

Vastuu lakisääteisistä työllisyyden työvoimapalveluista siirtyy kunnille 1.1.2025. Hollolan kunta toimii Päijät-Hämeen yhdeksän kunnan työllisyysalueen vastuukuntana.  Päijät-Hämeen työllisyysalue, vastaa maakunnan kuntien työvoimapalveluista Lahtea lukuun ottamatta.
Uutta lakisääteistä tehtävää hoitaa 73 henkilöä, joista suurin osa tulee kuntaan liikkeenluovutuksella valtiolta. Uudistus aiheuttaa merkittäviä muutoksia Hollolan kunnan tuloihin ja menoihin, jonka vuoksi vuoden 2025 vertailtavuus aikaisempiin vuosiin on heikko.

Vuoden 2025 merkittävimmät pientalotonttimäärän kasvut suuntautuvat Nostavan Kyyhkylään ja Vesikansassa Norolanpellon sekä Vähäselänojan alueille. Yritysalueen kaavoitusta kohdennetaan Paassillan alueen kasvattamiseen. Osayleiskaavoitus Nostavan ja Kierrätysalueen osalta ovat valmistelussa.

Talouden tasapainon hallinta keskiössä

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Hollolan kunnan tilanne on hyvä. Huolimatta yleisesti vaikeasta taloustilanteesta, pää on pinnalla ja talous tasapainossa. Ennakoimattomuus ja epävarmuus jatkuvat edelleen ja siksi talouden tasapainon hallinta on keskiössä myös tulevina vuosina. Kunta ei ota lainaa toimintamenojen kattamiseen ja suunniteltu lainannosto rahoittaa pitkävaikutteisia investointeja.

Hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset kuntatalouteen ovat sysänneet kuntakentän uuteen pudotuspeliin. Valmistelussa oleva valtionosuusuudistus ei kohdenna kuntakentälle uutta rahoitusta, mutta rahoitusten jakoperusteet muuttuvat. Tässä muutoksessa kuntien suhteellinen asema saattaa muuttua merkittävästi ja nopeasti. Kun muodostuneet hyvinvointialueet samanaikaisesti tasapainolevat kasvavan kysynnän ja tiukan rahoitusraamin keskellä, kansalaisten luottamus julkisiin palveluihin on koetuksella.

Uuden valtuustokauden tärkein tehtävä on turvata laadukkaat kuntapalvelut, talouden tasapainoa vaarantamatta. Näin toimien, kunta osaltaan vahvistaa luottamusta julkisiin palveluihin ja demokratian toimivuuteen.

Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja