Aihe herätti ihan syystäkin runsaasti kiinnostusta, sijaitseehan Paimelankin alueella monia upeita luontokohteita, kuten muun muassa Paimelanvuori, joka muuten on nimestään huolimatta viime jääkauden lopulla, noin 12 000 vuotta sitten, syntynyt harju.
Komulaisen lisäksi Hollolan kunnan projektikoordinaattori Annariina Keto kertoi paikalle saapuneille lisää Hollolan ja Paimelan alueen kiinnostavista luontokohteista. Yleisö kuunteli kiinnostuneena myös maisema-arkkitehti Sonja Semeriä, joka sukelsi esityksessään Paimelan maisemien mielenkiintoiseen historiaan ja sen nykytilaan.

Kyläyhdistyksessä reilut 50 jäsentä

Luontoillan järjesti Paimelan kyläyhdistys, joka on perustettu vuonna 2020.
– Jäseniä yhdistyksellä on nyt 52. Lisäksi mukana on kymmenkunta kannatusyritystä, kertoo Paimelan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Minna Nieminen.
Yhdistys järjestää hallituksen kokouksia noin kerran kuukaudessa Paimelan koulun ruokasalissa. Samassa paikassa pidetään keväisin vuosikokous.
– Toivomme, että mahdollisimman moni kyläläinen pääsisi osallistumaan vuosikokouksiin, jotta saisimme lisää raikkaita ideoita sekä uusia jäseniä yhdistykseen ja hallitukseen, Nieminen kertoo kyläyhdistyksen hallituksen toiveista.

Koulu on kylän sydän

Alkusysäyksen kyläyhdistyksen perustamiseen sai Paimelan koulun lopettamisen uhka.
– Koulun lakkautusuhka sai meidät ymmärtämään, kuinka tärkeää on saada pidettyä kylällä oma koulu, joka on todellinen kylämme sydän. Tosin kyläyhdistyksen perustamisesta olimme kyllä puhuneet jo useamman vuoden ajan.
Yhdistyksen perustaminen syksyllä 2020 oli kovin haastavaa koronan vuoksi, joka vaikeutti hieman yhdistyksen alkutaivalta.
– Emme silti luovuttaneet, Nieminen hymyilee.

Tapahtumien kirjo on laaja

Kyläyhdistys järjestää muun muassa erilaisia tapahtumia kyläläisille. Ensimmäisenä tapahtumana järjestettiin metallin- ja akkujen keräykset. Tämä tapahtuma oli menestys.
– Ilahduimme siitä kuinka paljon tapahtuma sai suosiota. Huomasimme, että ihmiset haluavat kierrättää. Olemme yrittäneet saada kylälle pysyvää kierrätyspistettä. Tällä hetkellä Paimelassa on vain paperinkeräys, harmittelee Nieminen.
Keväisin ja syksyisin järjestetään myös isommat tapahtumat. Tänä keväänä koulun kentällä kevätriehassa vaihdettiin muun muassa perennoja ja kierrätettiin peräkonttikirppiksen voimin. Viime vuoden joulukuussa yhdistys järjesteti lyhtykulkueen, jota kuritti harmittavasti kipakka pakkaskeli.
– Viime talven lyhtykulkueeseen saatiin mukaan kuitenkin 20 henkilöä, vaikka tapahtumapäivän illaksi osui todella jäätävä pakkanen. Pienelläkin väellä saimme hienon kulkueen aikaiseksi, iloitsee Nieminen.

Mielekästä tekemistä kaikille

Seuraava isompi tapahtuma on luvassa jo lauantaina 3. joulukuuta, kun kyläyhdistys järjestää yhdessä Vesikansan Nuorisoseuran kanssa yhteisen pikkujoulujuhlan Vesikansan Nuorisoseuran talolla. Pikkujoulujen ohjelmassa on mm. tanssiesityksiä, näytelmiä ja tietenkin joulupukki
– Tarjolla on myös joulupuuroa, glögiä ja torttuja, jotta jaksetaan koko ilta seurustella ja seurata hienoja ohjelmanumeroita, joita esittävät niin lapset kuin aikuisetkin, kaikille on tarjolla jotakin, Nieminen sanoo ja toivottaa kyläläiset tervetulleeksi mukavaan yhteiseen jouluiseen tapahtumaan.

– Tavoitteena meillä on yleisesti saada järjestettyä mielekästä tekemistä kaikille kyläläisille, ei pelkästään lapsiperheille, jotta pysyisimme elinvoimaisena ja haluttuna kylänä asua.

Luonto ja rauhallisuus miellyttävät

Parasta kyläläisten mielestä Vesikansassa sijaitsevassa Paimelassa ovat luonto ja rauhallisuus, sekä kylän erinomainen sijainti lähellä palveluja.
Kylän vetovoimasta kertoo sekin, että Paimelaan tulee harvoin taloja myyntiin.
– Ja jos niitä tulee myyntiin, niin ne menevät nopeasti kaupaksi, tietää Nieminen.
Tontteja toivottaisiin enemmän myyntiin Paimelan alueelle. Tulijoita olisi selvästi enemmän kuin tarjontaa.

– Itse muutimme tänne 22 vuotta sitten, emmekä tunteneet entuudestaan ketään. Olo oli kuitenkin alusta lähtien todella tervetullut, naapurit tulivat heti tervehtimän meitä. Kuullessaan minun olevan kotoisin Etelä-Karjalasta, niin jokaisen lapsen syntymän jälkeen meille on tuotu rotinoita. Tämä tuntui todella hyvältä vauva-arjen keskellä, Nieminen kertoo kiitollisena.
Naapureilta saa aina apua, jos sitä on tarvinnut.
– Se ei ole tänä päivänä itsestäänselvyys ihan kaikkialla, mutta täällä se on.

Vauvatapaamisia halutaan herätellä

Paimelan kylällä on järjestetty myös aiemmin vauvatapaamisia, joita olisi mukava saada uudestaan eloon.
– Viime vuonna Paimelaan syntyi 11 vauvaa. Yritimme etsiä kaikki vauvat antaaksemme heille ihanat vauvabodyt Paimela-logolla. Valitettavasti ihan kaikkia vauvoja emme saaneet tietoon. Bodeja on vielä, joten tämänkin vuoden vauvat saavat omansa.
Vauvojen vanhemmat voivat ottaa yhteyttä Minna Niemiseen. Hän toimittaa bodyt mielellään vauvoille. Kyläyhdistyksen sähköposti: paimelankyla@gmail.com.

Teksti ja kuvat: Outi Sirviö

Kunnan tiedottaja kiertää Hollolan kyliä. Kyläkierrokselta syntyy muun muassa blogiteksti, valokuvia ja somepäivitys.
Koska ihan kaikkia kymmeniä Hollolan kyliä ei valitettavasti ehdi kiertämään, niin kuka tahansa kyläläinen voi vinkata, kenen kylään tullaan tutustumaan ja mitä kaikkea sieltä teiltä löytyy.
Kyläpäivän aikana tehdään vierailuja muutamissa kylän kohteissa, se voi olla yhdistys, jonkun koti, mielenkiintoinen tila tai harrastuspaikka. Myös kylien tärkeät paikat (esim. seurojentalot, retkikohteet, nähtävyydet) ja henkilöt ovat kiinnostavia.
Ehdotuksia kylistä ja niissä olevista kohteista voit lähettää suoraan: outi.sirvio(a)hollola.fi.
Kerro viestissäsi ehdottomasi kylän nimi, suositeltu käyntikohde ja mahdolliset yhteystiedot.
Nähdään kylissä! t. Outi

Julkaistu ensimmäisen kerran: 25.10.2022 08.40

Toivola ja hitusen Sairakkalaakin

Ohittaessani ennen Toivolaa Sairakkalan kyltin, muistan lukeneeni Uotilan ja Helénin kirjoittamasta ”Sulenko, Uikura ja Äikänä” -kirjasta, että ensimmäinen kirjallinen tieto Toivolan kylästä on vuodelta 1432, jolloin annettiin rajakirja Toivolan ja Sairakkalan välisestä rajasta.
Rajakiista oli lukemani mukaan tullut esille uudelleen 50 vuotta myöhemmin, jolloin mainitaan myös ensimmäiset paikannimet Toivolasta.

Lähes 400 vuotta vanha Pelto-Sulosen tila

Toivolassa minut ottaa lämpimästi ja iloisesti vastaan Sirpa Laitinen. Hän on asunut Pelto-Sulosen tilalla 11 vuotta. Pelto-Sulosen tilalla on todella pitkä historia ja perinteet, sillä tila on ollut saman suvun hallussa jo vuodesta 1623 lähtien.
Vanha talo on purettu. Tilalle vuonna 2001 muuttanut Kari Sulonen rakensi samalle paikalle uuden pytingin. Talossa on kuitenkin edelleen vanhan historian siipien havinaa, sillä vanhoja huonekaluja on vielä tallessa, ja ne ovat niin hyvässä kunnossa, että ne ovat yhä käytössä.
Pihamaalla kuitnekin satoja vuosia vanhat, punaiset upeat vilja-aitat ovat edelleen paikoillaan. Millaisia tarinoita ne kertoisivatkaan, jos osaisivat puhua. Aitoissa ei enää säilytetä viljaa, vaan ne on siistitty ja toimivat muun muassa nukkuma-aittoina, jotka ovat ihanan viileitä kesällä.

Nuorisoseurantalolla aistii historian siipien havinaa

Nuorisoseurantalo on kylän keskus

Hyvin lähellä Pelto-Sulosen tilaa sijaitsee Toivolan kylän niin sanottu keskus eli Nuorisoseurantalo Toivola, joka on rakennettu seurantalon omien tietojen mukaan vuonna 1915.
Jo nuorisoseurantalon pihamaalla voin aistia jälleen toimeliasta historian siipien havinaa. Nuorisoseurantalo on ollut aikoinaan kylän hyivn vilkkaan harrastustoiminnan keskus. Talolla esitettiin näytelmiä, urheiltiin ja pidettiin tietenkin iltamia. Kyläläiset kokoontuivat talolle viettämään aikaa ja tapaamaan toisiaan, kenties joku romanssikin syntyi talon seinen varjossa.
Parasta on se, että nuorisoseurantalo ei ole hiljentynyt tänäkään päivänä. Talo on yhä kylän tärkeä keskus, jonne kyläläiset edelleen kokoontuvat erilaisten tapahtumien ja järjestelyjen merkeissä.

Ilahdun kuullessani, että kylän nuoret käyvät pelaamassa talolla biljardia ja tapaavat myös toisiaan valvottujen iltojen aikana, ihan kuin silloin ennen vanhaan, kun nuorisoseurantalo kokosi oman kylän ja joskus lähikylienkin nuoria koolle tapaamaan toisiaan.
Juhlien sesonkiaikana talon juhlasalissa tanssitaan niin häitä kuin vietetään syntymäpäiviä. Lisäksi muitakin tapahtumia talolla järjestetään. Elokuussa järjestettiin kyläläisille muun muassa taide- ja liikuntavikonloppu kierrätyskirjapöytineen ja talon vieressä olevalla hiekkakentällä pelattiin Länsi-Hollolan jalkapallomestaruuskisat.

Syys-lokakuussa tila muuntautuu koko kylän kuntosaliksi. Eikä tässä edes kaikki. Nimittäin rakennuksen toiseen kerrokseen vie vanhat, kapeat, hieman narisevatkin portaat. Jos ei tietäisi, niin voisin kuvitella matkano ylöspäin vievän pimeälle ja ehkä vähän pelottavallekin ullakolle, mutta ylhäällä minua odottaakin kudontapiirin, pieni, kodikas ja tehokas tila. Huoneesta löytyy viidet kangaspuut, joissa jokaisessa on työ odottamassa tekijöitään.
Elämää ei tosiaankaan lähes 110 vuotta sitten rakennetusta nuorisoseurantalosta puutu vieläkään.

Talkootöillä laavu kuntoon

Kylän yhteisöllisyys ja Toivolan ja Sairakkalan kyläläisten yhteinen tekeminen näkyy myös Sairakkalanjärven rannoilla, jossa ahkera ja aktiivinen talkooporukka muun muassa maalasi kesän aikana sinne neljä vuotta sitten tuodun laavun.
Kyläyhdistys, joka valitettavasti joutuu tänä syksyn lopettamaan toimintansa väen vähyyden vuoksi, haki myös avustusta biovessalle. Avustusta saatiin ja 1 000 euron avustusrahoilla hankittiin upeaakin upeampi vessa uimarannalle. Vessa pystytettiin ja maalattiin kuntoon ahkerin talkoovoimin kesän aikana.

Sairakkalanjärvi on myös suosittu lintubongareiden paikka. Järvelle jouduttiin tosin pystyttämään muutama vuosi sitten uusi lintutorni, sillä vanha lintutorni oli varastettu yön pimeydessä. Uusi torni on nyt pultattu niin tiukasti maahan, että sen poisviemiseksi vaaditaan jo järeitä työkaluja ja -koneita.

Luonto on lähellä

Pääsen reissullani näkemään Sairakkalan upeita, silmänkantamattomiin jatkuvia, peltomaisemia.
Käväisemme myös Länsi-Hollolan Erämiesten metsästysmajalla, jossa muun muassa Länsi-Hollolan Martat ovat pitäneet sienikoulutuksia ja opettaneet lankojen värjäystä.

Maisemat metsästysmajalla ovat todella jylhät ja luonnon ihan aistii ja haistaa, vaikka lähellä sijaitsevalta Tampereentieltä kuuluukin jatkuvasti autojen hurinaa ja murinaa. Linnut ja muut metsän eläimet metelistä siitä piittaa, vaan jatkavat touhujaan Sairakkalan ja Toivolankin metsissä, kuten aina ennenkin.

teksti ja kuvat:
Outi Sirviö
tiedottaja

Kunnan tiedottaja kiertää Hollolan kyliä. Kyläkierrokselta syntyy muun muassa somepäivitys, valokuvia ja blogiteksti.
Koska ihan kaikkia kymmeniä Hollolan kyliä ei valitettavasti ehdi kiertämään, niin kuka tahansa kyläläinen voi vinkata, kenen kylään tullaan tutustumaan ja mitä kaikkea sieltä teiltä löytyy.
Kyläpäivän aikana tehdään vierailuja muutamissa kylän kohteissa, se voi olla yritys, yhdistys, jonkun koti tai harrastuspaikka. Myös kylien tärkeät paikat (esim. seurojentalot, retkikohteet, nähtävyydet) ja henkilöt ovat kiinnostavia.
Ehdotuksia kylistä ja niissä olevista kohteista voit lähettää suoraan: outi.sirvio(a)hollola.fi.
Kerro viestissäsi ehdottomasi kylän nimi, suositeltu käyntikohde ja mahdolliset yhteystiedot.
Nähdään kylissä! t. Outi

Julkaistu ensimmäisen kerran 2.9.2022