Kuntakeskuksen kehittämisessä kääntyy uusi mahdollisuuksien sivu

Viime vuonna tarjouskilpailun kautta valittu kehittäjäkumppani  WasaGroup Oy yhdessä alihankintakonsertionsa Muuan Arkkitehdit Oy:n ja WSP Finland Oy:n kanssa laatima kehittämissuunnitelma siirtyy hyväksymiskäsittelyyn; elinvoimavaliokunta 4.4, kunnanhallitus 14.4 ja valtuusto 24.4. Samalla päätetään siitä, siirrytäänkö kaavoitusvaiheeseen.

Kehittämissuunnitelma on kunnianhimoinen. Sen laadinnassa on kuultu asukkaiden, henkilöstön ja luottamushenkilöiden tarpeita ja näkemyksiä. Suunnittelussa on ollut kokonaisvaltainen ote. Siinä on yhteensovitettu erilaiset tarpeet: palvelut, toiminta, tapahtumat ja asuminen, torialue, parkkialueet ja liityntäliikenne. Suunnitelma on realistinen ja sen toteutumismahdollisuus järkevässä aikataulussa mahdollinen.

Toteutuessaan suunnitelma uudistaisi Hollolan kuntakeskuksen kokonaisvaltaisesti. Keskeiseksi toiminnoksi muodostuisi kuntalaisille avoimia, viihtyisiä ympäristöjä. Hollola-talo mahdollistaisi paitsi erilaisia kokous- ja kokoontumistiloja, myös monitoimi-auditoriotilan esityksille ja tapahtumille sekä nuorisotilat.  Myös kuntien vastuulle siirtyville työllisyyspalveluille on varattu asiakaspalvelutilat. Hollolan kunta vuokraisi tilat 25 vuodeksi.

Kymmenkerroksinen talo profiloisi kuntakeskuksen. Tämän hetken suunnitelmissa talon yläkerroksiin sijoittuisi merkittävä määrä vuokra-asuntoja. Hollola-talon läheisyyteen rakentuisi senioritalo ja omistusasuntoja. Kerrostalojen kivijalkaan tulisi kaupallisia palveluja ja Hollola-talon alakertaan ravintola. Kaikkineen on kysymys yli 50 milj. euron investoinnista.

Hollolan kuntakeskuksen kehittämisellä on vaiheikas historia. Keskustan torialue valmistui 2002. Kirjasto valmistui 2005.

Kaupallisten palvelujen elvyttämistä on edistetty aktiivisesti ainakin vuodesta 2006 lähtien, kun kunnan kaavoitusinsinööri siirtyi vetämään keskustan kehittämisprojektia. Silloin käynnistettiin keskusta-alueen kiinteistönomistajien ja valtakunnallisten kehittäjien väliset neuvottelut, jotka johtivat kaavavarauksiin vuonna 2008.

Finanssikriisin myötä hyvin alkanut hanke kaatui. Varaukset raukesivat ja keskustan keskeisiä kiinteistöjä asetettiin myyntiin. Vuonna 2010 Hämeenmaa Kiinteistöt Oy:stä tuli keskustakiinteistöjen suurin omistaja, jolle kunta erilaisten vaiheiden jälkeen vuonna 2012 hyväksyi kaavan ja hankesopimuksen. Suunnitelman mukaan kuntakeskukseen toteutuisi hypermarket ja kauppakeskus liiketiloineen sekä liiketilojen päälle kolme kerrostaloa. Kunnan päätöksestä valitettiin. Vaikka valitus sittemmin kaatui hallinto-oikeudessa, maailma oli ehtinyt jälleen muuttua uuteen asentoon. Toteutus ei käynnistynyt ja kunta lopulta vuonna 2015 hyväksyi supistetun suunnitelman. Prisma valmistui vuonna 2017.

Keskustan kehittämisen haasteet on matkan varrella tunnistettu hyvin. Salpakangas on nuori kuntakeskus, jonka rakenne nauhataajamana hajauttaa toimintoja. Sille ei ole muodostunut kaupallisesti vahvaa asemaa lyhyen historian ja lähiötyyppisen keskustarakenteen vuoksi. Etäisyys Lahden ja Hollolan keskustojen välillä on lyhyt. Lahden keskustan vahva vetovoima siirtää ostovoimaa Lahteen ja sitä vahvistaa suuri Lahteen suuntautuva työmatkaliikenne. Kun tähän yhtälöön lisätään kaupanalan vahva murros ja siirtymä sähköisiin palveluihin, haastekerroin on vuosien saatossa vain lisääntynyt.

Käsiä ei kuitenkaan ole nostettu pystyyn. Kun kunnanviraston sisäilmaongelmien kautta laaja peruskorjaustarve ilmeni, valtuusto näki vuonna 2018, ettei ole järkevä peruskorjata yli 90 % korjausasteella alle 50 % käyttöasteella olevia tiloja. Tavoitteeksi asetettiin kuntakeskuksen elinvoiman kasvattaminen. Korona-aika hidasti etenemistä, mutta eteenpäin on päästy.

Tällä kertaa keskustan kehittämistä yritetään synnyttää asiointiympäristön laadullisen kehittämisen kautta. Siinä keskustailmeen kokonaisvaltainen ja samanaikainen kehittäminen ja uudistaminen on avainasemassa. Tällä riittävän suurella muutoksella pyritään aikaansaamaan uudenlaista vetovoimaa, mikä houkuttelee ihmisiä lähelle palveluja, keskusta-alueelle asumaan, asioimaan ja viihtymään.  Mitä enemmän alueella liikkuu ihmisiä, sitä enemmän syntyy myös kysyntää, mikä puolestaan ylläpitää ja luo edellytyksiä uusille palveluille. Parhaimmillaan saisimme pohjaa myös kiinnostaville, erilaisille ja omaleimaisille palveluille, jotka edelleen lisäisivät positiivista kierrettä.

Kumppanuussopimuksessa on kolme vaihetta: kehitysvaihe, suunnittelu- ja kaavoitusvaihe sekä toteutusvaihe. Nyt testataan päättäjien rohkeutta.

On totta, että suunnitelmat eivät ole riskittömiä; vuokra-aika on pitkä ja maailma voi muuttua seuraavan neljännesvuosisadan aikana vielä moneen kertaan. On kuitenkin pakko todeta, että paikoilleen jääminen sisältää vähintään yhtä suuren riskin. Tyhjenevä keskusta-alue ei säteile tai luo kasvua tai uskoa tulevaisuuteen.

Hollolassa 30. maaliskuuta 2023

Päivi Rahkonen

Kunnanjohtaja

Julkaistu ensimmäisen kerran 30.3.2023

Ketterät kylät: Tennilä sijaitsee rauhassa, mutta lähellä kaikkea

Yhdessä tehdään kaikkea

Tennilän ryhmäperhepäiväkoti Onnentuvan askarteluhuoneessa kuuluu iloista lasten puheensorinaa ja naurua. Huoneessa väritetään ja piirretään ahkerasti. Eelis leikkaa värikkäistä pahveista erilaisia kuvioita, joita voi liimata isommalle paperille. Pinja värittää Prinsessa Elsaa ja Niilon traktorista tulee vihreä.
– Meillä on täällä nyt tänä vuonna ollut kahdeksan lasta ja kaksi hoitajaa, kertoo Eija-Liisa Kolu.
Vahvuus on 12 lapselle ja kolmelle hoitajalle.
Ryhmäperhepäiväkoti on vuokralla Tennilän kylätalon entisessä opettaan asunnossa, jossa se on toiminut vuodesta 1999 lähtien.
– Me teemme täällä aivan kaikkea yhdessä, leivomme ja siivoamme jäljet yhdessä. Lisäksi leikimme, väritämme, laulamme ja ulkoilemme paljon. Meillä on todella upeat ulkoilumahdollisuudet ja ihana piha-alue heti ovesta ulos astuessamme, Sirpa Palo kertoo.
Talvisin pääsee myös luistelemaan talkootöinä tehdyllä jääkentällä.

Lasten mielestä leikkiminen ja askartelu on parasta hoidossa. Eija-Liisa Kolu (oik.) seuraa kuinka värittäminen sujuu.

Tenninkäiselle rakennettu maja metsään

Lasten mielestä hoidossa ihan parasta on leikkiminen.
– Onko metsässä kurjaa olla, kysyy Kolu lapsilta.
Yhteen ääneen kuuluu ”jooooo”, mutta Eelis on eri mieltä.
– Ei siellä ole oikeasti kurjaa. Me teemme paljon kävely- sekä eväsretkiä metsään, ja sitten me saadaan rakentaa sinne majoja, Eelis kertoo.
Majoja rakennetaan niin lasten käyttöön kuin metsässä asuvan Tenninkäisen, joka saa käyttää majoja silloin, kun lapset eivät ole paikalla.

Tennilä-Voistion kylät valittiin Päijät-Hämeen vuoden 2023 kyläksi.

Tennilästä löytyy tekemistä

Tennilän kylätalosta löytyy ryhmäperhepäiväkodin lisäksi paljon muutakin. Wellamo-opiston käyttämä luokka on täynnä kangaspuita. Kankaankudonnan lisäksi Wellamo-opisto järjestää jumppaa kylätalolla.
Tennilässä parasta on muun muassa se, että siellä saa olla rauhassa, mutta silti kylä sijaitsee lähellä kaikkea.
– Salpakankaalle ajaa nopeasti, valtatie menee lähellä, Tennilän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kata Ahonen toteaa.
Kauppareissuille pääsee esimerkiksi Lahteen ajaen nopeammin kuin esimerkiksi Ahtialasta lähdettäessä. Vaikka kaupoille täytyykin lähteä muualle, niin Tennilästä löytyy muun muassa tanssilava Santaveräjä, jossa järjestetään kesällä voittajakylän kesäjuhla.
Tennilän Ripeys -urheiluseuran hallinnoima urheilukenttäkin sijaitsee tanssilavan vieressä.
– Muita yhdistyksiä täällä on muun muassa Tennilän metsästysseura, Maamiesseura, Tennilän kyläyhdistys ja Tennilän koulun osuuskunta, joka hallinnoi kylätalona toimivaa entistä Tennilän koulua, kertoo Terhi Hentilä, joka toimii kyläaktiivina.

Tuula Aliranta tulee Hollolan kuntakeskuksesta tekemään mattoja Tennilän kylätalolla sijaitsevaan Wellamo-opiston kudontatilaan.

Kirjastoautoillat lähtivät tarpeesta

Kylätalo on tenniläläisille tärkeä keskus.
– Wellamo-opiston jumpan lisäksi talolla on yhden kyläläisen järjestämää kaikille avointa jumppaa kerran viikossa. Kesäaikana jumpataan Santaveräjällä. Partio, jossa on mukana 11 lasta, kokoontuu myös kylätalolla, silloin kun se ei ole metsässä, Hentilä lisää.
Yksi tärkeä ja kyläläisiä yhdistävä tapahtuma on myös kirjastoautoillat, joissa käy vaihtelevasti perheitä.
– Joskus käy muutama perhe ja joskus saattaa olla kymmenkunta perhettä, kertoo kirjastoautoiltojen ”primus motor” Hentilä.
Ajatus kirjastoautoilloista lähti alun perin siitä, kun Hentilän perheelle tuli lähes aina kiire kirjastoautolle.

Kata Ahonen varmistaa onko peurakiusaus jo valmis ja Terhi Hentilä valmistelee salaattia kirjastoautoillan ruokailijoille.

– Meillä oli haastavaa ehtiä syömään ennen kuin piti lähteä kirjastoautolle. Sitten totesin, että alan laittamaan pikkaisen enemmän ruokaa ja syödään täällä paikan päällä, Hentilä kertoo.
Kirjastoauto pysähtyy Tennilän kylätalolle iltapäivällä kello 17 joka toinen viikko. Ja joka toinen viikko kello 14.30, jotta ryhmäperhepäiväkodin lapset ehtivät lainaamaan kirjoja.
Pian selvisi, että muillakin oli ollut sama ongelma.
– Olemme pitäneet tämän matalan kynnyksen juttuna, Ahonen toteaa.
Vapaaehtoinen ruokamaksu on 4 euroa annos, jonka voi maksaa oman halunsa mukaan.
Kirjastoautoillat jatkuvat jälleen syksyllä.
– Saimme toimintaan kunnalta avustusta eli syksylle kehitämme toimintaa lisää ja todennäköisesti voimme tarjota ruuan täysin veloituksetta perheille, Hentilä kertoo.
Ruuan valmistaa joko Ahonen tai Hentilä, omien aikataulujensa mukaan.
– Ei se ole sen kummoisempaa, kun omalle poppoolle tekee ruuan joka tapauksessa. Samalla tuo vähän isomman perunapussin, Ahonen sanoo.

Lehmäntuoksu vaihtunut mansikantuoksuun

Ruokaan liittyy myös perinteinen Tennilän puurojuhla, jota aikoinaan eri järjestöt järjestivät vuorollaan.
– Nyt sen järjestämisestä vastaa kyläyhdistys. Puurojuhla on ollut todella suosittu, Ahonen kertoo.
Myös Metsästysseuran joka toinen vuosi järjestämä syyslounas on niin odotettu tapahtuma, että koko kylätalo täyttyy ääriään myöten.
Tennilässä asuu noin 300 asukasta, vahvuutta lisää kesäasukkaat.
– Paluumuuttajia täällä on jonkun verran. Itsekin asuin kymmenisen vuotta muualla opiskelujen vuoksi ja sitten rakensimme tänne kodin, Hentilä kertoo.
Vaikka Tennilä sijaitsee maalla, niin esimerkiksi lehmätiloja ei ole enää.
– Hevostiloja on joitakin, mutta meidänkin lapset käy eläintarhassa katsomassa eläimiä, Ahonen nauraa.
Pääelinkeinona on maa- ja metsätalous, sillä peltoja riittää.
– Tennilästä on tullut vuosien aikana, vähän ehkä vaivihkaa, uusi ”Suonenjoki”. Täällä sijaitsee Marjex Mansikkapaikan eli entisen Koivistoisen mansikkapeltoja, olisiko noin sata hehtaaria, naiset kertovat.
Kesäisin mansikkaviljelmien myötä tulevat poimijat tuovat mukavaa pöhinää kylälle.

Tennilän kylätalo on kyläläisille tärkeä keskus. (Kuva: Terhi Hentilä)

Kyläyhdistyksen hallitukseen oli ylitarjontaa

Kyläyhteisö Tennilässä on tiivis, mutta ei suljettu.
– Kaikilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin tapahtumiin. Myös uutena asukkaana on helppo tulla ja kynnys on matala.
Jokaiseen talouteen jaetaan tapahtumakalenteri kaksi kertaa vuodessa ja somen kautta löytää myös tapahtumia.
– Mihinkään ei ole pakko osallistua. Omissa oloissakin saa olla. Vaikka kannustamme kaikkia mukaan toimintaan, niin oville ei lähdetä koputtelemaan, nauravat Ahonen ja Hentilä.
Kyläyhdistyksen jäsenmaksu toimii kannatusmaksuna, sen voi maksaa kukin oman halunsa mukaan.
– Periaatteessa jokainen kyläläinen on kyläyhdistyksen jäsen, Ahonen toteaa.
Tennilässä on myös sellainen positiivinen ongelma, että hallitukseen oli enemmän tulijoita, kuin oli tarve.
Talkoolaisiakin ja apua saa aina, kun tarvitaan.
– Tulijoita on kyllä, kun vaan joku järjestää, Hentilä kertoo ja kiittelee ahkeria talkoolaisia niin maalaus- kuin puutalkoissa.

Viime kesänä korjattiin talkoilla kylätalon huussi, joka on muun muassa luistelijoiden käytössä talvisin kuten myös muidenkin hädän hetkellä, kertoo Terhi Hentilä.

Tennilän Kantreilla juhlistetaan vuoden kylää

Vuonna 2023 Päijät-Hämeen vuoden kyläksi valittu Tennilä juhlii elokuussa voittoaan.
– Kesäjuhlan järjestelyt on hyvällä mallilla. Ehdimme Santaveräjällä muutamat kesäjuhlat jo järjestämään ennen koronaa, joten olemme ehtineet harjoitella, Ahonen kertoo.
Kesäjuhlat kulkevat nimellä Tennilän Kantrit ja järjestämispäivä on 5. elokuuta.
– Ensin ohjelmassa on virallinen osuus, puheet ja palkitsemiset sekä tietysti kakkukahvit, Hentilä kertoo.
Esiintyjinä ja tanssittajina ovat Saska Helmikallio ja Ilpo Kaikkonen.
– Ehkä kyläporukastakin saadaan esiintyjiä, ainakin ryhmäperhepäiväkoti onnentupalaiset esiintyvät. Ja ruuan myyntiin tekee metsästysseura. Me saimme kiellon tehdä tällä kertaa ruokia, nauravat Hentilä ja Ahonen.
Paikalle odotetaan runsaasti osallistujia, sekä tenniläläisiä että tennilämielisiä.
Juhlajärjestelyitä ovat paikalliset yritykset ovat sponsoroineet.
Ja tapahtumia riittää. Syksyllä lavan lähistöllä järjestetään 70-lukuisille hytittömille traktoreille veteraanitraktorien kyntöpäivät.
– Sinne mekin pääsemme Katan kanssa sitten paistamaan pullaa, Hentilä lisää.


Teksti ja kuvat: Outi Sirviö
Kylätalon kuva: Terhi Hentilä

Kunnan tiedottaja kiertää Hollolan kyliä. Kyläkierrokselta syntyy muun muassa blogiteksti ja valokuvia. Koska ihan kaikkia kymmeniä Hollolan kyliä en valitettavasti ehdi kiertämään, niin kuka tahansa kyläläinen voi vinkata, kenen kylään tullaan tutustumaan ja mitä kaikkea teiltä löytyy.
Kyläpäivän aikana teen vierailuja muutamissa kylän kohteissa, se voi olla yhdistys, jonkun koti, mielenkiintoinen tila tai harrastuspaikka. Myös kylien tärkeät paikat (esim. seurojentalot, retkikohteet, nähtävyydet) ja henkilöt ovat aina kiinnostavia.
Ehdotuksia kylistä ja niissä olevista kohteista voit lähettää suoraan: outi.sirvio(a)hollola.fi.
Kerro viestissäsi ehdottomasi kylän nimi, suositeltu käyntikohde ja mahdolliset yhteystiedot. Nähdään kylissä! t. Outi
Julkaistu ensimmäisen kerran: 27.6.2023.