Kun pääosa Päijät-Hämeen kunnista vuonna 2016 päätti perustaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (PHHYKY) ja siirtää sille järjestämisvastuun kaikista sote-palveluista vuoden 2017 alusta lähtien, ei tiedossa ollut milloin ja minkälainen sote-uudistus tehdään valtakunnallisesti. Tietoa ei myöskään ollut tulevista oikeudellisista linjauksista palkkaharmonisoinnin osalta sen enempää kuin tulevasta järjestämislaista. 

Jos silloin olisi ollut tiedossa se, mitä eteen on tullut, perustaminen olisi jäänyt tekemättä. Sote-uudistus jos mikä on osoittanut sen, että ei kannata olla ratkaisuja etsivä, ketterä uudistaja vaan hiihdellä peränpitäjien joukossa tumput suorina. 

Maakunnan pitkäaikaisena ongelmana on ollut se, että sote-palvelujen tarvekertoimet huitelivat yli 100 %:issa eli tarve on ollut vuosikymmeniä valtakunnallista keskiarvoa suurempi ja samaan aikaan kuntien rahoitus on ollut 90 % eli merkittävästi alle keskiarvon.  Aluksi vuosina 2009-2016 haastetta kampitettiin laajemmilla yhteistyökuvioilla, joiden pohjalta syntyi mm. peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos. 

Mitä enemmän kysyntä kasvoi eli ihmiset ikääntyivät, sitä hankalammaksi rahoituksen riittävyys muodostui. Loputon leikkaaminen muista, lähinnä lasten ja nuorten palveluista kävi mahdottomaksi. Siksi ratkaisuja lähdettiin etsimään vielä laajemmasta etupainotteisesta integraatiosta eli poistamalla jäljelle jääneitä palvelupäällekkäisyyksiä ja sovittamalla palveluja paremmin yhteen. VÄÄRIN TEHTY.  

Kun PHHYKY muodostettiin, maakunnan sote-organisaatioiden lukumäärä aleni seitsemästätoista (17) viiteen (5). Tämä tarkoitti monia kustannuksia kuten ict-toimintojen, uudelleenorganisoinnin ja kehitystyön rahoitusta. VÄÄRIN TEHTY. Kehittämisrahoitusta valtion pussista on myönnetty tarveperusteisesti muille alueille huomattavasti Päijät-Hämettä enemmän, koska Päijät-Hämeessä nämäkin asiat ovat etupainotteisesta etenemisestä johtuen osin jo hoidettu. 

PHHYKY:n perussopimukseen kirjattiin vastuullisesti, että alijäämiä ei kerrytetä yhtymän taseeseen, koska sen nähtiin olevan lyhytjänteistä kikkailua ja kustannuspiilottelua. Taloudenhoidon tuli olla vastuullista ja alijäämät tuli kattaa vuosittain. VÄÄRIN TEHTY. Ne kunnat, jotka keräsivät yhtymien taseeseen alijäämiä, paikkasivat alijäämät viime vuoden vaihteessa tasekikkailuin. 

PHHYKY vaati Hollolan kunnalta terveyskeskuksen saneerausta eli parempia tiloja. Kunta osti tontin ja rakennutti uuden sote-keskuksen PHHYKY:n asiantuntijaryhmän tilasuunnittelun pohjalta. VÄÄRIN TEHTY. Lahti siirsi vastaavan kuntoisen sote-keskuksen korjaamista; toiminnot ovat kolmatta vuotta siirtotiloissa ja Hyvinvointialue maksaa uudet tilat. 

PHHYKY teki säästöjä palveluverkkoa perkaamalla. Mm. Hollolan vanhainkoti lakkautettiin ja kunta kantoi siitä kuuden vuoden tyhjillään olon kustannukset ja kiinteistön alaskirjaukset. VÄÄRIN TEHTY. Ne kunnat, joilla tämä tilanne on sote-uudistuksen jälkeen esillä saavat siirtymälain mukaisen korvauksen valtiolta siltä osin kun kustannukset ylittävät 0,5 % kunnallisveron tuoton. Kun palveluverkko on jo perattu, ei Hyvinvointialueella ole tältä osin enää saavutettavissa suuriakaan säästöjä toisin kuin muilla Hyvinvointialueilla. 

Palkkaharmonisoinnin tasosta tai aikajänteestä ei ollut normia tai oikeudellista tulkintaa, joten sitä ryhdyttiin tekemään vuodesta 2019 keskiarvopalkkoihin. VÄÄRIN TEHTY. Olisi pitänyt hosua ja tehdä heti tulkinta ja ratkaisu. Nyt kunnille on esitetty 37,4 milj. euron lasku vanhoista maksamatta jääneistä palkkaharmonisointikustannuksista, kun oikeudellinen tulkinta on matkan varrella muuttunut siten, että aikajänne on lyhentynyt ja harmonisointi on tehtävä kärkipalkkoihin. Perustetut Hyvinvointialueet saavat kolme vuotta aikaa tehdä palkkaharmonisoinnin, jonka kustantaa valtio. Päijät-Hämeen kuntien valtionosuudet vähentyvät pysyvästi 25 milj. eurolla ja ne siirtyvät Hyvinvointialueen tuloksi. 

Tässä vaiheessa on pakko kysyä, toimiiko oikeudenmukainen yhteiskunta näin? Työtä tehtiin hurjasti, hyötyjä ehdittiin kerätä vähänlaisesti ja lopulta muutoksesta rangaistiin monikertaisesti. Vastuullisen lainsäätäjän tulisi arvioida toimeenpanon kokonaisvaltaisia vaikutuksia eri alueilla. Kun negatiiviset vaikutukset kohdentuvat eri suunnista, niiden kokonaisvaikutus voi olla kohtuuton. 

Ongelmia lisää se, että rahaa ei alueille jaeta tarvekertoimen (sairastavuus) mukaan vaan erilaisten tasauskertoimien mukaan, mikä leikkaa rahoitusta ja johtaa alueiden täysin mielivaltaiseen kohteluun. 

Yhteiskunta tarvitsee edelläkävijöitä. On uskallettava tehdä muutoksia, jotta muuttuneeseen toimintaympäristöön voidaan vastata paremmin. Julkishallinnossa tämä asia on päinvastoin. Tämä esimerkki osoittaa, että ei kannata reagoida ongelmiin, etsiä ratkaisuja tai olla proaktiivinen. On parempi jättää asiat hoitamatta ja alijäämät kattamatta. Odotellaan, että poliittinen kahdenkymmenen vuoden jauhanta kunkin ongelman osalta saadaan päätökseen ja ihmetellään sen jälkeen kymmenen vuotta tekemisiä; annetaan ongelmien kasautua entisestään ja katsellaan muualle vihellellen. Tästä mallista näytetään palkittavan.  

Hollolassa 27. syyskuuta 2023 

Päivi Rahkonen 

Hollolan kunnanjohtaja 

Lue uusimmat blogit

Katso kaikki blogit
Kunnan tulos oli ylijäämäinen

Kunnan tulos oli ylijäämäinen

Blogit - 27.03.2024 - Kunnanjohtajan blogi
Pro Hollola -mitalisti kiittää

Pro Hollola -mitalisti kiittää

Blogit - 07.12.2023 - Kunnanjohtajan blogi