Hoitokalastusrysät viritetty Vähä-Tiilijärvelle

Moni on saattanut jo ihmetellä Vähä-Tiilijärvelle ilmaantuneita kohoja. Kohot ovat merkkinä rysistä, joita järvellä on pyynnissä kolme kappaletta. Ammattikalastaja Ilkka Tonteri viritti rysät pyyntiin viikonloppuna. Rysät koetaan päivittäin. Tavoitteena on saada saaliiksi etenkin särkeä. Särki liikkuu eniten kutuaikaan, mikä pyritään pyynnillä tavoittamaan. Myös pienet ahvenet otetaan, mutta suuremmat ahvenet sekä hauet vapautetaan takaisin järveen

Rysäkalastus pyydysten virittämisineen ja purkuineen kestää kaksi viikkoa. Työssään kalastaja käyttää moottorivenettä, jonka käytöstä on pyydetty lausunto Traficomilta. Hoitokalastus vertautuu työkäyttöön, minkä vuoksi moottoriveneen käyttö on sallittu, vaikka järvellä muutoin on moottoriajoneuvokielto.

Katiskakalastus jatkuu

Myös Vesalan Kalaveden Osakaskunta aloitti katiskakalastuksen jäiden vihdoin lähdettyä Vähä-Tiilijärvestä. Osakaskunta on tehnyt hoitokalastusta katiskoilla keväisenä kutupyyntinä vuodesta 2020 lähtien. Kehitys oli alkuun hyvä, kunnes kesällä 2021 syntyi erittäin vahva särjen vuosiluokka. Tämä todettiin kesän 2022 koekalastuksessa, jolla seurattiin hoitokalastuksen vaikutuksia. Sen jälkeen hoitokalastusta päätettiin tehostaa. Viime keväänä katiskasaalis olikin edellisvuotta runsaampi. 

Hoitokalastus perustuu järvelle laadittuun hoitosuunnitelmaan. Järvellä oli vuonna 2018 massiivinen sinileväkukinta, minkä jälkeen järven tilaa tutkittiin tarkoin. Järven todettiin rehevöityneen hitaasti vuosien saatossa ja särkikannan kasvaneen. Pääosin varsin pienikokoisista särjistä koostuva kalasto pitää yllä ravinnetasoon nähden korkeita levämääriä. Eläinplankton on kalojen saalistuksesta johtuen erittäin pienikokoista, eikä pysty säätelemään järven levämääriä.

Pyydystalkoissa valmistui kurenuotta

Hoitokalastuksen tehostamiseksi on pohdittu myös muita keinoja keväisen kutupyynnin lisäksi. Järvellä on kokeiltu nuottaamista joskus aikaisemminkin, mutta saaliiksi on saatu lähinnä sammalta, joka peittää järven pohjan neljän metrin syvyyteen saakka. Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen pyydystalkoissa valmistettiin tänä talvena kurenuotta, jolla pyynti voisi onnistua sammaleesta huolimatta. Nuottaa kokeillaan syksyllä, jolloin särki mahdollisesti parveutuu. Nuottaa kokeillaan yhteistyössä Nastolan osakaskunnat ry:n kanssa.

Eri pyydyksillä saatavista kokemuksista nähdään, mikä menetelmä toimii Vähä-Tiilijärvellä parhaiten jatkoa ajatellen.

Hoitokalastuksen tehostaminen kevään ja syksyn 2024 aikana toteutetaan osana Hämeen ELY-keskukselta haettua, Vaikuttavuutta vesienhoidon toimenpiteisiin II – hanketta. Lisäksi Vesijärvisäätiö myönsi Vesalan Kalaveden Osakaskunnalle avustusta hoitokalastuksen jatkoon.


Lisätiedot:
Mirva Ketola
FT, Vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
p. 044 973 5137
mirva.ketola@vesijarvi.fi

Salpakierto: Roinaralli-keräyskierros kerää talteen kotitalouksien vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja metalliromut

Palvelu on suunnattu etenkin toimialueen asukkaille, joiden ei ole mahdollista kuljettaa jätteitään lajitteluasemalle.
Roinarallin keräysautoihin voi tuoda maksutta kotitalouksien pienet erät (50 kg tai 50 l) vaarallisia jätteitä, isot ja pienet metallijätteet sekä kaikenkokoiset kodin sähkölaitteet.
Älä säilö jätteitä kotona! Muistathan, että lajitteluasemilla otetaan ympäri vuoden kotitalouksilta maksutta vastaan vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita ja metalliromua.
Keräyspisteellä asiointiin kannattaa varata hyvin aikaa, sillä pisteellä asioivia palvellaan asiakas- ja työturvallisuuden vuoksi asiakas kerrallaan. Omaa vuoroa voi kuitenkin odotella rauhassa, sillä jätteiden vastaanottoautot ovat koko ilmoitetun ajan paikalla, eivätkä ne poistu ennen kuin kaikkia asiakkaita on palveltu. Mitään jätteitä ei saa jättää etukäteen keräyspaikalle, vaan ne on itse luovutettava kuljettajalle.

Roinarallin kierrosaikataulu keväällä 2024:

  • Lahti: 14.5., 15.5., 16.5., 21.5.
  • Lahti, Nastola: 22.5.
  • Kärkölä: 23.5.
  • Hollola: 28.5., 29.5.
  • Hollola, Hämeenkoski: 30.5.
  • Heinola: 4.6., 5.6.
  • Myrskylä: 6.6.
  • Orimattila, Artjärvi: 11.6.
  • Orimattila: 12.6.
  • Pukkila: 13.6.
  • Padasjoki: 25.6.
  • Asikkala: 26.6.

Roinarallin tarkemman aikataulun pysähdyspaikkoineen ja vastaanotto- ja toimintaohjeineen voi tarkistaa joka kotiin jaetusta Lokki-kalenterista tai osoitteesta salpakierto.fi/roinaralli.

Kotitalouksien vaarallisia jätteitä ovat mm. maalit, liimat, lakat, puunsuoja-aineet, liuottimet, öljynsuodattimet, öljyt, jäähdytin-, kytkin- ja jarrunesteet, voimakkaat puhdistusaineet, torjunta-aineet, paristot, akut, loisteputket ja energiansäästölamput. Vaaralliset jätteet tulee palauttaa aina alkuperäisissä pakkauksissaan, jos mahdollista.

Roinaralliin ei voi tuoda ilotulitteita, patruunoita tai räjähtäviä aineita, kaasupulloja, yli puolen kilon painoisia litiumakkuja, kestopuujätettä, lääkejätteitä tai yritysten vaarallisia jätteitä.

Metallinkeräysautoon voi tuoda maksutta kodin isot ja pienet metallijätteet, esim. polkupyörät, kaasu- ja hiiligrillit, kattopellit, tikkaat, pakoputket, moottorit, vanteet, kattilat, pannut ja tyhjät maalipurkit.

Sähkölaitteiden keräysautoon otetaan maksutta vastaan kaikenkokoiset kodin sähkölaitteet, esim. kylmälaitteet, hellat, pesukoneet, televisiot, tietokoneet, kahvinkeittimet, valaisimet jne.

Lisätietoja antaa:
palveluesimies Mika Kantele, 050 093 4360

Salpakierto Oy on 9 kunnan omistama osakeyhtiö, joka huolehtii jätelain mukaisista yhdyskuntajätehuollon palvelutehtävistä omistajakuntiensa alueella. Tehtäviin kuuluvat kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden vastaanotto, käsittely, jäteneuvonta, jätehuollon suunnittelu ja kehittäminen sekä jätteenkuljetus kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta. Yhtiö on osa Lahden kaupunkikonsernia.