Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten toimenpiteet päässeet hyvään vauhtiin

MAL-sopimusten uuden sopimuskauden ensimmäiset seurantakokoukset pidettiin touko-kesäkuun vaihteessa kaikilla MAL-kaupunkiseuduilla. Tuoreimmat valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen väliset MAL-sopimukset allekirjoitettiin joulukuussa 2024. 

MAL-sopimukset tukevat Suomen suurimpien kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä. Sopimusten toimenpiteillä edistetään kestävää yhdyskuntarakennetta, sitä tukevaa liikennejärjestelmää, tarpeiden mukaista asuntotuotantoa sekä elinvoimaista elinkeinoelämää. 

Asuntotuotannon edellytykset turvataan seuduilla 

Seudut ovat ohjanneet uusien asuntojen sijoittumista hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Esimerkiksi Helsingin seudulla vuonna 2024 valmistuneista asunnoista 95 prosenttia sijoittui palvelujen ja joukkoliikenteen läheisyyteen, niin kutsutuille maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille. 

Asuntomarkkinatilanne on asettanut kunnille haasteita saavuttaa sopimuksissa esitetyt asuntotuotannon tavoitetasot. Tästä huolimatta vuonna 2024 asuntoja valmistui esimerkiksi Helsingin ja Tampereen seuduilla lähes MAL-sopimuksissa määritellyn vuosittaisen tavoitteen verran. 

Asuntotuotannon edellytyksiä pyritään kunnissa turvaamaan suunnitelmallisesti päivittämällä maankäytön toteutusohjelmia ja maapoliittisia ohjelmia sekä aktiivisella maanhankinnalla. Osa kunnista on käyttänyt taloudellisia houkuttimia edistämään aloituksia, esimerkiksi määräaikaista vuokravapautta maanvuokrista. Kaikilla MAL-seuduilla on huolehdittu siitä, että kaavavarantoa on väestönkasvun tarpeisiin vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. 

Kestävän liikkumisen edellytykset vahvistuvat  

Helsingin seudulla Vantaan ratikan toteutus on käynnistynyt ja rakentaminen on määrä aloittaa vuoden 2025 aikana. Tampereen seudulla raitiotien jatkohanke etenee suunnitellusti. 

Joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kasvaneet kaikista MAL-seuduista eniten Tampereen seudulla. Myös Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seuduilla joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet hyvässä kasvussa koronapandemian jälkeen. Joukkoliikennettä kehitetään aktiivisesti kaikilla MAL-seuduilla. Esimerkiksi Oulussa on harmonisoitu lippujen hintoja ja aloitettu tehokkaan joukkoliikenteen selvitys. Turun seudulla on puolestaan toteutettu runkobussilinjaston ensimmäistä vaihetta ja runkolinjaston liikennöinti alkaa heinäkuussa 2025.  

Jyväskylän keskustaajaman alueella on otettu käyttöön tiheän vuorovälin Super-Linkki –linjat, jotka mahdollistavat aikatauluvapaan matkustamisen. Lisäksi seudulle on valmistumassa Suomen ensimmäinen julkinen vedyn tankkausasema, minkä jälkeen seudulla tullaan pilotoimaan vetybusseja.   

Valtion väyläverkon pienet, yhteisrahoitteiset parantamishankkeet sekä muut infrahankkeet etenevät seuduilla. MAL-seuduilla käynnistetään vuoden 2025 aikana sopimuskauden ensimmäisiä väyläverkon pieniä parantamishankkeita, joilla parannetaan turvallisen ja kestävän liikkumisen edellytyksiä. 

Kestävän kaupunkiliikenteen ohjelmat työn alla

Myös muissa MAL-sopimuksiin kirjatuissa, valtion vastuulle osoitetuissa toimenpiteissä edetään suunnitellusti. Tärkeänä on pidetty muun muassa katuverkon valtionavustuskäytäntöjen kehittämistä sekä henkilöjunaliikenteen tulevaisuuteen ja markkinaehtoiseen henkilöjunaliikenteeseen liittyviä toimia.

Seutujen näkökulmasta ajankohtaista on myös kestävän kaupunkiliikenteen SUMP (Sustainable Urban Mobility Plan) -suunnitteluun liittyvä valtakunnallinen työ. Seudullisen kestävän liikennejärjestelmäsuunnittelun tueksi on perustettu kansallinen SUMP-yhteyspiste Traficomiin. Yhteyspisteessä valmistellaan parhaillaan kansallista kestävän kaupunkiliikenteen ohjelmaa, jonka tavoitteena on tukea seutuja SUMP-suunnitelmien laatimisessa ja toimeenpanossa. Myös kaupunkiseuduilla valmistaudutaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelmat kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiksi. Vuonna 2024 uudet kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat valmistuivat Kuopion ja Lahden seuduilla.

Haasteita ratkotaan valtion ja seutujen yhteistyössä 

Sopimusten toimeenpano etenee kokonaisuutena suunnitellusti, mutta jo viime sopimuskaudella tunnistetut haasteet kaipaavat edelleen huomiota. Erityisesti raskaan liikenteen taukopaikkoja koskevat kirjaukset edellyttävät yhteistyötä sopimuskauden aikana. 

Helsingin seudulla ollaan perustamassa seudullisia työryhmiä raskaan liikenteen taukopaikkojen ja lähijunavarikoiden sijaintiin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Taukopaikkoihin ja niiden kehittämistarpeisiin liittyviä valtion toimenpiteitä on suunniteltu myös osana Liikenne 12-suunnitelman valmistelua loppukevään 2025 aikana. MAL-sopimusten konkreettiset toimenpiteet sijoittuvat vuosille 2024–2027 ja pidemmän aikavälin tavoitteet ulottuvat vuoteen 2035. Sopimusten toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain. 

Lähde: Ympäristöministeriö

Hollola on yksi Lahden seudun MAL-sopimuksen kunnista yhdessä Lahden, Asikkalan, Heinolan, Iitin, Kärkölän ja Orimattilan kanssa. Sopimuksen tavoitteena on edistää kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää koko seudulla.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Uudistunut tekoälychatbot opastaa asukkaita sote-palveluissa

Chatbot on paijatha.fi-verkkosivun älykäs virtuaalinen asiakaspalvelija, joka toimii asiakasneuvonnan tukena ja täydentää hyvinvointialueen digitaalista palveluvalikoimaa erityisesti silloin, kun asiointi puhelimitse tai paikan päällä ei ole mahdollista. 

Tekoälychatbotin vastaukset perustuvat rajattuihin ja luotettaviin lähteisiin. Sen pääasiallisena tietolähteenä toimii paijatha.fi-verkkosivusto. Käyttäjä voi siis luottaa siihen, että botti ohjaa suoraan ajantasaiseen ja hyvinvointialueen omiin palveluihin liittyvään tietoon, ei satunnaisiin verkkohakuihin. 

Tekoälychatbotin kielivalikosta löytyy myös englanti, ja botti pystyy tuottamaan englanninkielisiä vastauksia hyödyntämällä suomenkielistä sisältöä. Tämä tukee alueen kansainvälisiä asukkaita ja maahan muuttaneita palveluiden löytämisessä, sillä sivuston englanninkielinen osuus on suppeampi kuin suomenkielinen. 

Uudistunut virtuaalinen asiakasavustaja, chatbot, ohjaa käyttäjää oikean tiedon lähteelle helposti ja nopeasti Päijät-Hämeen verkkosivustolla. (Kuva: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä)

Uudet toiminnot helpottavat käyttöä entisestään 

Tekoälychatbottiin on julkaistu uusia toimintoja, jotka parantavat sen saavutettavuutta ja käytettävyyttä eri käyttäjäryhmille. Chatbotin valikkoon lisätty tekstin suurennustoiminto mahdollistaa keskustelunäkymän tekstin koon säätämisen, mikä tukee erityisesti ikääntyneiden ja heikkonäköisten käyttäjien asiointia.

Lisäksi chatbotin kanssa käydyn keskustelun voi nyt tallentaa omalle laitteelle. Tämä helpottaa ohjeiden ja linkkien säilyttämistä myöhempää käyttöä varten sekä mahdollistaa niiden jakamisen. 

Erityistä huomiota ikääntyneille 

Uudistuksen yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota ikääntyneiden käyttäjien palvelemiseen. Kun chatbotissa valitaan kohderyhmäksi ”ikääntynyt”, rajautuvat vastaukset automaattisesti yli 65-vuotiaille suunnattuihin palveluihin. Tämä yksinkertaistaa tiedonhakua ja auttaa käyttäjiä löytämään juuri senhetkiseen tilanteeseen sopivaa tietoa esimerkiksi kotihoidosta, kuljetuspalveluista tai palveluasumisesta. 

Lisäksi chatbottia on ohjattu tuottamaan vastauksia entistä selkeämmällä suomen kielellä, jotta ne olisivat helposti ymmärrettäviä. 

Chatbot osaa kertoa myös, millä perusteilla ikääntyneiden palveluita myönnetään, esimerkiksi, miten kotihoidon tai kuljetuspalvelun tarve arvioidaan. Tämä auttaa sekä palvelujen hakijoita että heidän omaisiaan ymmärtämään paremmin palvelujen myöntämiskriteerejä. 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille. 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Huolehdimme yli 200 000 asukkaan terveydestä ja turvallisuudesta.