Kalliomettä – meiläm mettä

”Shhh, kattokaa, tuolt se tulee.”

Käpytikka lehahtaa yhteen polun lähellä kasvavaan suureen haapaan ja jähmettyy sen runkoa vasten paikalleen useaksi sekunniksi. Lapset hiljenevät ja suut auki yrittävät saada lintua kiikareihinsa. Osa saa ja huomaa kuinka linnun nokka on täynnä hyönteisiä ja matoja. Vastavuoroisesti myös käpytikka näyttää ihmettelevän meidän ryhmäämme, mutta lyhyen pohdinnan jälkeen uskaltaa kuitenkin jatkaa matkaa muutamien metrien päähän seuraavaan haapaan ja livahtaa siellä korkealla olevaan pesäreikään sisälle. Äänestä päätellen alkaa ruuan jako poikasille.

”Noni, jatketaan matkaan niin ei häiritä enempää.”

Kalliomettä on Hollolan kunnan omistama maa-alue ja nyt sitä on tarkoitus kehittää keskeisen sijainnin johdosta perus- ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristönä sekä laajemmin kyläläisten virkistysmetsänä. Projektia edistetään kuntaorganisaation sisällä laajalla yhteistyöllä. Nuorisotyö on mm. raivannut reitistöä, torjunut vieraslajeja ja rakentanut sekä ripustanut parikymmentä linnunpönttöä alueelle lasten ja nuorten kanssa. Linnunpönttötalkoisiin olemme saaneet rakennusapua myös koulun puukäsityökerholta ja BirdLife Päijät-Hämeeltä. Kalliomettä-projektiin on osallistunut myös kunnan työllisyyspalveluiden Kunnontiimi tekemällä kukkulan huipulle puunrungoista tukkipenkit sekä rakentamalla ja ripustamalla lepakonpönttöjä puihin.

Nuorisotyö on rakentanut sekä ripustanut metsään parikymmentä linnunpönttöä alueelle lasten ja nuorten kanssa.

Maastokäynneillä olemme hyödyntäneet Hollolan kunnan metsäasiantuntijan sekä projektiasiantuntijan lisäksi Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin asiantuntijan näkemyksiä alueen tulevista hoitotoimenpiteistä. Nyt suunnitelmissa onkin tehdä vielä loppuvuoden aikana alueelle taimien istutusta niin ulkopuolisen urakoitsijan toimesta kuin koulun oppilasryhmien kanssa.

Vesikansan vanhemmat ry haki ja sai viime talvena avustusta Mestan Tuki ry:ltä (tukee Hollolan kunnan alueella tehtävää erityisnuorisotyötä) lasten kiikareiden ja kaukoputken hankintaa varten. Lasten kiikarit ovatkin olleet kevään ja alkukesän aikana kovassa käytössä, kun teimme useita linturetkiä Kalliomettään eri lapsiryhmillä. Kiikareiden avulla lapset ja nuoret saivat tarkkailla luontoa ja huomata, kuinka Kalliomettässä asustivat mm. kirjosieppo, käpytikka, sinitiainen, puukiipijä ja talitiainen. Tuulihaukallekin yksi pönttö pellonlaitaan asennettiin, mutta tälle kesälle ei asukkia siihen saatu. Kalliomettää on hyödyntänyt monet päiväkotiryhmät sekä luokat liikunnan, seikkailun ja leikkien lisäksi myös ympäristökasvatuksen alustana. Kalliomettässä onkin muutamia ”luontohuoneita”, joihin voi koulupäivän aikana sään salliessa mennä oppilasryhmän kanssa opiskelemaan vaikka sanaluokkia!

Tulevaisuuden suunnitelmissa Kalliomettään on lisäksi kaavailtu mm. laavua ja juoksuportaita sekä lisää penkkejä. Aika näyttää mitä kaikkea pystymme alueelle toteuttamaan.

Mahtavaa kesää koko Hollolaan,
nuorisotyöntekijä Teemu Laine

Kunnan työllisyyspalveluiden Kunnontiimi rakensi kukkulan huipulle puunrungoista tukkipenkit.

Kunnan henkilöstökyselystä nousi myönteisiä havaintoja ja kehittämiskohteita

Avoimia palautteita annettiin kyselyssä runsaasti. Yli puolet palautteista oli positiivisia. Monissa kommenteissa korostettiin kunnan hyvää työnantajakuvaa ja työyhteisön positiivista ilmapiiriä. Kyselyyn vastattiin anonyymisti.

”Hollolan kunta on hyvä työnantaja monella tavalla mm. tarjoamalla monipuolisia, vaihtelevia tehtäviä ja huolehtimalla hyvin työntekijöistään.”
”Hollolassa kaikki toimii hyvin, hyvä työyhteisö kaiken kaikkiaan. Täällä ollaan ystävällistä, iloista ja ammattitaitoista porukkaa.”
”On kiva olla Hollolan kunnalla töissä!”

Vastausten perusteella henkilöstö kokee työnsä olevan tärkeää ja arvokasta. Suurin osa vastaajista kertoi tietävänsä, mitä työltään odotetaan. Lisäksi henkilöstö kokee pystyvänsä asettamaan itselleen selkeitä tavoitteita työssään.
Esihenkilötyö sai kiitosta, sillä henkilöstön on helppo kääntyä esihenkilön puoleen ja moni kokee nauttivansa esihenkilön luottamusta.
Nämä tekijät tukevat työhyvinvointia ja vahvistavat luottamusta työyhteisöissä.

Työ koetaan merkitykselliseksi

Kyselyn tulokset osoittivat, että henkilöstön kokemus työyhteisöstä ja työnantajasta on säilynyt myönteisenä, vaikka organisaatiossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia kuten työllisyysalueen käynnistyminen ja järjestelmäuudistukset.
Tulokset kertovat myös vakaasta tilanteesta ja siitä, että henkilöstö kokee työnsä merkitykselliseksi ja työyhteisön toimivaksi. Tämä antaa hyvän pohjan jatkaa kehittämistyötä ja vahvistaa entisestään työhyvinvointia tukevia käytäntöjä.
Kehittämiskohteista esiin nousi tiedonkulku ja palvelualueen johdon näkyvyys. Näihin toiveisiin reagoidaan muun muassa lisäämällä johdon vierailuja palvelualueiden kokouksissa ja kehittämällä viestintäkäytäntöjä.
Esihenkilöiden vuorovaikutus ja lähestyttävyys koettiin monessa vastauksessa tärkeiksi, samoin kuin riittävä tiedottaminen muutostilanteissa.

– Korkea vastausaste on tärkeä viesti siitä, että henkilöstö haluaa vaikuttaa asioihin. Oli ilo lukea lukuisia myönteisiä kommentteja, mutta myös kriittiset palautteet ohjaavat kehittämistä. Kehittämistyö jatkuu joka ikinen päivä ja jokainen voi vaikuttaa oman työyhteisön hyvinvointiin omilla teoilla ja toimilla, toteaa kunnanjohtaja Päivi Rahkonen.