Kanta- ja Päijät-Hämeen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksessa 2025-2026 korostui paikallisten päästöjen vaikutus ympäristöön

Kanta- ja Päijät-Hämeessä toteutettu bioindikaattoritutkimus oli osa kuntien ja ilmapäästöjä aiheuttavien toimintojen lakisääteistä ympäristön tilan seurantaa. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2014.

Tutkimusta koordinoi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja vuoden 2026 alusta Lupa- ja valvontavirasto. Tutkimuksen toteutti Eurofins Ahma Oy ja sen rahoittivat pääosin Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat, maakuntaliitot ja lähes 60 alueella toimivaa, ilmapäästöjä aiheuttavaa laitosta.

Mikä on bioindikaattori

Bioindikaattori on eliö, eliöyhteisö tai sen osa, joka ilmaisee ympäristön ja ekosysteemin tilaa ja niissä tapahtuvia muutoksia. Muutokset ilmenevät muun muassa bioindikaattorin rakenteessa, toiminnassa, kemiallisessa koostumuksessa tai alkuainepitoisuudessa.

Tutkimuksessa käytetyt bioindikaattorit

Kanta- ja Päijät-Hämeen bioindikaattoritutkimuksessa käytettiin ilman epäpuhtauksien vaikutuksien ilmentäjinä männyillä kasvavia runkojäkäliä, sammalta ja humusta. Maastotutkimukset ja näytteenotot toteutettiin kesällä 2025 kaikkien Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kuntien alueella, yhteensä 303 havaintoalalla.

Tutkimuksen keskeiset havainnot

Tulosten perusteella ilmanlaadun bioindikaattorit viittaavat pääosin lievästi heikentyneeseen ympäristön tilaan etenkin taajama-alueilla. Jäkälälajisto oli keskimäärin köyhtynyt ja vaurioitunut, erityisesti taajamien ja teollisuusalueiden läheisyydessä, kun taas tausta-alueilla lajisto oli runsaampaa. Myös sammal- ja humusnäytteiden kohonneet metallipitoisuudet keskittyivät liikenteen ja teollisuuden vaikutusalueille. Sammalen ja humuksen metallipitoisuudet kuvasivat ilmanlaadun vaihtelua jäkälämuuttujia selkeämmin.

Bioindikaattorien mittaama kuormitus heijastaa sekä paikallisia päästöjä että laajempaa alueellista taustatasoa, johon sisältyy myös mm. kaukokulkeuman ja luontaisten tekijöiden vaikutus. Päästöaineistojen tarkastelu osoitti, että typen oksidien, rikkidioksidin ja hiukkasten kokonaispäästöt ovat vähentyneet tutkimusalueella merkittävästi tarkastelujaksolla 2014–2024, mutta paikalliset lähteet, kuten liikenne, energiantuotanto ja teollisuus, vaikuttavat edelleen ilmanlaatuun yhdessä muiden tekijöiden kanssa.

Kanta- ja Päijät-Hämeen tulokset eivät merkittävästi eroa muualla Suomessa aiemmin tehtyjen vastaavien tutkimusten tuloksista.

Tutkimusraportti

Tutkimuksen raportti on julkaistu Lupa- ja valvontaviraston julkaisusarjassa sähköisenä https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-428-014-3

Lisätietoja tutkimuksesta antavat:

  • Lupa- ja valvontavirasto (tutkimuksen koordinointi):

Sinikka Koikkalainen,
Valvontapäällikkö
sinikka.koikkalainen@lvv.fi
0295 254 668

  • Eurofins Ahma Oy (tutkimuksen toteutus ja tulokset):

Milla Yksjärvi
Ympäristöasiantuntija
milla.yksjarvi@etn.eurofins.com
040 660 3835

Anni Maja
Ympäristöasiantuntija, Maastotyöntekijä
anni.maja@etn.eurofins.com  
040 351 0581

Melontaolosuhteet paranevat Teuronjoella Hämeenkoskella

Teuronjoen yli 40 kilometrin pituinen melontareitti kulkee Lammilta Hausjärvelle ja sijoittuu pääosin Hollolan Hämeenkosken ja Kärkölän alueille.
Kunnostustyöt sisältävät jokiuoman raivausta sekä tauko- ja rantautumispaikkojen rakentamista ja parantamista. Samalla reiteille lisätään opastusta, kuten infotauluja.

Parannuksia taukopaikkoihin ja rantautumiseen

Hankkeessa kunnostetaan ja rakennetaan useita taukopaikkoja ja rantautumispaikkoja eri puolilla reittiä.

Hankkeessa parannetaan Hämeenkosken keskustan patojen yhteydessä olevien Sahakosken, Hämeenkosken kosken ja Jokelankosken nousu- ja laskupaikkoja. Pellavaloukun alavirran puoleista laskupaikkaa kunnostetaan.
Huljalassa rakennetaan uusi kotalaavu, nuotiopaikka, puucee ja halkovaja. Samalla parannetaan melojien rantautumis- ja nousupaikkoja.

Kärkölässä Myllykylän taukopaikalla kunnostetaan vanha puolikota ja tehdään puolikodan yhteyteen uusi tulisija ja penkit. Lisäksi kunnostetaan halkovaja ja puucee. Myös padon ylä- ja alavirran puolella olevat nousu- ja laskupaikat kunnostetaan. Mahdollisesti myös laajennetaan paikoitusaluetta.
Kärkölän puolelle Koskelantien sillan läheisyyteen rakennetaan taukopaikka. Lisäksi parannetaan nousu- ja laskupaikkaa.

Työt ajoittuvat kesään ja syksyyn 2026

Teuronjoen kunnostustyöt toteutetaan kesän ja syksyn 2026 aikana.
Jokiuomassa tehtävät raivaukset toteutetaan 16.7.–31.8. Taukopaikkojen rakentaminen ja kunnostus ajoittuvat 1.6.–15.7. sekä 1.9. alkaen.
Reittiopasteet ja infotaulut asennetaan syys–lokakuussa.

Kesä–heinäkuussa työt keskittyvät Huljalan kylänrantaan Hämeenkoskella ja Myllykylän taukopaikkaan Kärkölässä. Heinäkuun puolivälistä alkaen toteutetaan jokiuoman raivaukset, jotka valmistuvat elokuun loppuun mennessä.

Hanke toteutetaan 2025–2026, ja sen kesto on noin 14 kuukautta.

Rahoituksesta vastaavat Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskuksen maaseuturahasto, Lahden kaupunki sekä Hollolan että Kärkölän kunnat. Toteuttajana toimii Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU).

Lisätietoja:
Hankekoordinaattori Arto Virtanen (PHLU),
puh. 040 582 1092, arto.virtanen@phlu.fi.