Metsäohjelma konkretisoituu talousmetsän ensiharvennuksessa

Hakkuun tavoitteena oli parantaa kasvatettavaksi jäävän puuston elinvoimaisuutta ja kasvuedellytyksiä sekä samalla lisätä metsän rakenteellista ja lajistollista monimuotoisuutta.
Kyseiseltä kohteelta Hollolan kunta on myynyt hakkuuoikeuden Stora Ensolle pystykaupalla. Stora Enson korjuutyö alkoi kuviolla tällä viikolla.

Metsäohjelma ohjaa talousmetsien hoitoa

Kunnan metsäohjelman mukaisesti talousmetsissä kasvatetaan elinvoimaista ja taloudellisesti arvokasta puustoa hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Taloudellisten tavoitteiden rinnalla talousmetsissä edistetään aktiivisesti myös luonnonhoitoa.

Harvennuksessa rauduskoivujen rinnalle jätettiin ylempään jaksoon haapoja, harmaaleppää, pihlajia ja kuusia. Näin metsikkö säilyy puulajistoltaan monipuolisena myös hakkuun jälkeen.

Metsäohjelmassa puuston monilajisuuden edistäminen on yksi ekologisen metsänhoidon keskeisistä tavoitteista, sillä monipuolisen puuston tavoitteena on samalla vahvistaa metsien vastustuskykyä erilaisia tuhoja ja muuttuvia olosuhteita vastaan.

Tekopökkelö nuoren kuusen vieressä.

Lahopuun lisääminen vahvistaa luonnonhoitoa

Luonnonhoito näkyi hakkuussa myös lahopuun määrällisenä ja laadullisena lisäämisenä. Kuviolle tehtiin motolla tekopökkelöitä eri puulajeista sekä maalahopuita.
Tarkoituksena on, että alueelle muodostuu ajan myötä useista puulajeista koostuva, eri vaiheissa etenevä lahopuusto.

Tämä toteuttaa metsäohjelman tavoitetta monilajisen lahopuujatkumon lisäämisestä sekä tekopökkelöiden ja lahopuun lisäämisestä hakkuiden yhteydessä.

Maapuuksi hakkuukoneella tehty laho pihlarunko.

Kerroksellinen metsärakenne säilyy

Metsikössä kasvaa lisäksi kuusta alemmassa puustojaksossa. Ennakkoraivauksessa ja varsinaisessa hakkuussa tätä alikasvosta pyrittiin mahdollisuuksien mukaan säästämään.
Tavoitteena ei siten ole muodostaa tasarakenteista yhden puulajin metsikköä, vaan säilyttää ja kehittää alueelle kerroksellista metsärakennetta. Samalla metsään jää eri kokoisia ja eri-ikäisiä puita sekä vaihtelua puuston tiheydessä.

Alemmassa jaksossa kuusia, ylemmässä jaksossa rauduskoivuja + tekopökkelö.

Puuntuotanto ja luonnonhoito samalla kuviolla

Kohde on käytännön esimerkki siitä, kuinka puuntuotantoa ja luonnonhoitoa voidaan sovittaa yhteen myös tavanomaisessa talousmetsässä. Ensiharvennuksella turvataan kasvatettavan puuston kasvu ja tuleva taloudellinen arvo, mutta samalla metsään jätetään monipuolista puustoa, kerroksellisuutta sekä pysty- ja maalahopuuta. Näin taloudelliset ja ekologiset tavoitteet toteutuvat samalla metsäkuviolla Hollolan kunnan metsäohjelman mukaisesti.

Talousmetsien luonnonhoitotöiden edistäminen on yksi Hollolan kunnan metsäohjelman vuosien 2026–2029 painopisteistä.

Lisätietoja Hollolan kunnan metsäohjelmasta ja hakkuiden toteutuksesta antaa:
Karri Eerikäinen
metsäasiantuntija, Hollolan kunta
karri.eerikainen@hollola.fi

Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Maakunnallinen varautuminen vahvistuu Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen logo.


Malli kytkeytyy kansallisen varautumisen ja maakuntien välisen yhteistyön rakenteisiin. Se vahvistaa alueen kykyä toimia häiriö- ja poikkeustilanteissa sekä tukee koko maakunnan kattavaa tilannekuvaa ja päätöksenteon ennakoivuutta.

– Jatkossa lisäämme yhteistyötä ja tiedonkulkua yhteisen tilannetietoisuuden parantamiseksi ja tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi. Tavoitteena on, että tiedonjako olisi mahdollisimman tehokasta maakunnallisen varautumistyön tukemiseksi, kertoo sihteeristön puheenjohtajaksi valittu hyvinvointialueen riskienhallinnan ja turvallisuuden tulosaluejohtaja Maija Lagerstam-Kittelä.

Verkoston puheenjohtajana toimii hyvinvointialueen tukipalvelujen toimialajohtaja Ismo Rautiainen. Tavoitteena on välttämättömien toimintojen, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen, vesihuollon, kuntien palvelujen, viranomaisviestinnän, kyberturvallisuuden ja elinkeinoelämän yhteistyön turvaaminen saumattomana kaikissa tilanteissa. Työskentely huomioi normaaliolojen häiriötilanteet ja poikkeusolot.

Verkoston alatyöryhmät valmistelevat ratkaisuja muun muassa yhdenmukaisiin toimintamalleihin, tilannekuvaan ja viestintään, säännölliseen valmiusharjoitteluun ja asukkaiden ja yhteisöjen resilienssin vahvistamiseen.
Laajat harjoitukset tuottavat tietoa yhteistyön jatkuvan parantamisen tueksi ja ovat keskeinen osa valmiuden vahvistamista. Verkosto harjoittelee yhteistoimintaa Lupa- ja valvontaviraston järjestämässä LVV26-valmiusharjoituksessa syys-lokakuun vaihteessa.

Hyvinvointialueen valmiussuunnitelmaa päivitetty vastaamaan uutta lainsäädäntöä

Varautumista sekä valmiussuunnittelua koskeva lainsäädäntö ja ohjaus on tarkentunut. Tämä on huomioitu hyvinvointialueen valmiussuunnitelmassa, joka päivitettiin kesäkuussa. Hyvinvointialue on varautunut hyvin kaikkiin tilanteisiin, ja varautumista kehitetään aktiivisesti.

Yhteyshenkilö:
Ismo Rautiainen
toimiajajohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja PHTURVA:n puheenjohtaja
p. 044 729 7982

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille. Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Huolehdimme yli 200 000 asukkaan terveydestä ja turvallisuudesta.