Ala-Soramäen alueen kevyen liikenteen väylän suunnitteluprosessi etenee suunnitelmien mukaan

Soramäen omakotiyhdistys ry lähestyi kuntaa tammikuun lopussa yhteistyöehdotuksella, jossa ehdotettiin rakennettavaksi pihakatualueet Paloasemantielle, Yli-Eerolantielle ja muulle Ala-Soramäeksi kutsutulle alueelle.
Omakotiyhdistys pyysi 239 henkilön allekirjoittamalla kirjelmällä muun muassa kuntaa keskeyttämään katualueiden lunastuksen sekä teiden saneeraussuunnitelman alueella. Lisäksi kirjelmässä esitettiin alueen laittamista rakennuskieltoon ja esitettiin kaavan avaamista sekä Ala-Soramäkeen pihakatualueen suunnittelua.

Kunnanhallitus on aikaisemmalla päätöksellään todennut, että alueen asemakaava vastaa asuinalueen tilannetta ja maankäytön ohjaustarvetta eikä kaavoituksen käynnistämiselle ole riittäviä perusteita. Rakennuskielto liittyy kaavaprosessiin, jolloin sille ei myöskään ole perusteita. Asemakaavan toteuttamisen olennaisena osana on katualueiden toteuttaminen kaavan mukaisina ja tämä edellyttää, että ne kuuluvat kunnan omistukseen. Käynnistetty kiinteistönmuodostusprosessi saattaa katualueet kunnan omistukseen ja on edellytys alueen asukkaiden esittämän kadun saneerauksen ja kunnostuksen toteuttamiseksi.

Kaikki Soramäen omakotiyhdistyksen kirjelmässä olleet kysymykset on purettu ja ne on vastattu kunnanhallituksen päätöstekstiin. Kysymykset ja vastaukset voi lukea täältä.

Kunnanhallitus päätti 3. maaliskuuta pidetyssä kokouksessaan, että Paloasemantien, Pätkätien ja Lehmustien sekä Muottikujan ja Yli-Eerolantien välisen kevyen liikenteen väylän suunnitteluprosessia edistetään kunnassa tehtyjen suunnitelmien mukaan.
Suunnitelmiin sisältyy myös katurakenteiden parantaminen.

Puolueeton toimija laskee korvaukset

Kunnan toimissa huomioidaan kaikkia kuntalaisia kohtaan oikeudenmukaisuus ja puolueettomuus.

Lunastuskorvausten hinnat laskee puolueeton toimija eli Maanmittauslaitos. Kunta maksaa korvaukset.
Tonttien rakennusoikeus lasketaan 1970-luvulla hyväksytystä kaavasta ja silloin tehdyn kaavan mukaisesta tontista, joten tonttien rakennusoikeus ei muutu vaan säilyy ennallaan.

Seuraavaksi hyväksytään katusuunnitelmat. 

Kunnanhallituksen päätös löytyy täältä.

Hollolan kuntavaaleissa 121 ehdokasta

Hakemusten määrä pieneni edellisistä kuntavaaleista, jotka pidettiin vuonna 2021, jolloin ehdokkaita oli 148.

Keskusvaalilautakunta käsittelee ehdokashakemuksia 10. maaliskuuta. Ehdokaslistojen yhdistelmä vahvistetaan torstaina 13. maaliskuuta, jolloin myös ehdokkaiden äänestysnumerot julkistetaan.

Ehdokashakemuksen ovat jättäneet:

Kansallinen Kokoomus r.p., 30 ehdokasta
Perussuomalaiset r.p., 26 ehdokasta
Suomen Keskusta r.p., 21 ehdokasta
Suomen Kristillisdemokraatit r.p., 4 ehdokasta
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p., 26 ehdokasta
Vasemmistoliitto r.p., 8 ehdokasta
Vihreä liitto r.p., 5 ehdokasta
Valitsijayhdistys, 1 ehdokas

Keskeisiä muutoksia uudelle vaalikaudelle 2025—2029

Uusilta päättäjiltä vaaditaan nyt rohkeutta ja valintoja muun muassa näissä kuntaamme keskeisesti koskevissa muutoksissa.

Kuntakeskuksen kehittäminen

Miten sovitetaan yhteen erilaiset tarpeet; palvelut, toiminta, tapahtumat ja asuminen, torialue, parkkialueet ja liityntäliikenne? Keskeisenä toimintona on luoda kuntalaisille avoimia ja viihtyisiä ympäristöjä. Hollola-talo mahdollistaisi paitsi erilaisia kokous- ja kokoontumistiloja, myös monitoimi-auditoriotilan esityksille ja tapahtumille sekä nuorisotilat.

Kuntakeskus on muodostunut rajatulle alueelle, missä luontaisia laajenemissuuntia ei käytännössä ole. Minne asumisen ja yrittämisen alueita jatkossa kaavoitetaan?

Kuntatalous isossa murroksessa tulevina vuosina

Kunnan keskeisimmät tulot koostuvat verotuloista ja valtionosuuksista. Valtionosuusuudistuksen mukanaan tuomat muutokset kuntien rahanjakoon voivat olla suuria. Miten kuntapalveluja arvotetaan, jos rahat niukkenevat? Mihin panostetaan, mistä säästetään? Mihin investointeihin kunnan rahkeet riittävät?

Lisätietoa alue- ja kuntavaaleista saat https://hollola.fi/kunta-ja-hallinto/vaalit/