Salpakierto: Risut ja haravointijätteet maksutta puutarhajätteiden vastaanottopisteille

Risut ja oksat kannattaa hakettaa ja käyttää katteena pensaiden ja istutusten juurilla. Hake toimii myös kompostorin seosaineena. Puutarhajätettä kannattaakin kompostoida kiinteistöllä ja näin saada niiden sisältämät arvokkaat ravinteet oman puutarhan hyödyksi.

Puutarhajätteiden hävittäminen polttamalla tai maahan hautaamalla on Lahden seudun jätelautakunnan antamien jätehuoltomääräysten mukaan kielletty. Puutarhajätettä ei saa myöskään kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille.

Salpakierto vastaanottaa risu- ja haravointijätteitä jokaisessa toimialueen kunnassa

Mikäli puutarhajätteitä ei pysty omalla kiinteistöllä hyödyntämään, voi kotitalouksien risu- ja haravointijätteitä viedä ympäri vuoden maksutta Salpakierto Oy:n lajitteluasemille niiden aukioloaikojen puitteissa. Lajitteluasemien aukioloaikaa on pidennetty lauantain osalta kaikkien lajitteluasemien ollessa kesäkaudella avoinna joka arkilauantai klo 9–15. Sunnuntaisin lajitteluasemat ovat suljettuna. Muistathan tarkistaa aukioloajan ja jätteiden vastaanotto-ohjeistuksen ennen kuin lähdet liikkeelle!

Kärkölässä, Myrskylässä ja Pukkilassa on omat lumettomaan aikaan toiminnassa olevat vastaanottopisteet risu- ja haravointijätteille. Näihin pisteisiin ei saa viedä vieraslajeja, kuten kurtturuusuja ja lupiineja, vaan nämä tulee toimittaa lajitteluasemille.

Ajantasaisen tilanteen puutarhajätteiden vastaanottopisteiden tilanteesta ja lajitteluasemien aukioloajoista voi aina käydä tarkistamassa osoitteesta salpakierto.fi.

Lajittele risut ja haravointijätteet erikseen

Risut ja haravointijätteet tulee lajitella erikseen, koska niiden jatkokäsittely on erilainen. Risut ja oksat murskataan ja hake hyödynnetään energiantuotannossa, kun taas haravointijätteet ohjataan hyödynnettäväksi biokaasu- ja kompostointilaitokseen, jossa niistä tuotetaan raakabiokaasua ja maanparannusainetta.

Risujätteeksi lajitellaan kaikki puiden ja pensaiden oksat sekä alasleikatut pensasaidat. Myös pensaiden juurakot, joista on ravisteltu mullat tarkkaan pois, lajitellaan risujätteisiin.

Haravointijätettä ovat puiden ja pensaiden lehtien tai neulasten sekä nurmikon haravoinnista kertyvä jäte. Ruohovartiset kasvit, rikkaruohot, kävyt sekä pensaiden ja pensasaitojen leikkuusilppu ovat myös haravointijätettä, samoin perennojen juuripaakut.

Muovisäkkeihin pakatut haravointijätteet tulee tyhjentää säkeistä paikan päällä. Vain haittakasvien lisääntymiskykyiset osat, kuten siemenet tulee jättää säkkiin pakattuna lajitteluasemalle. Lupiinin siemenet tai siemeniä sisältävät kasvinosat tulee pakata aina säkkiin ja lajitella sekajätteeseen.

Salpakierto Oy on 9 kunnan omistama osakeyhtiö, joka huolehtii jätelain mukaisista yhdyskuntajätehuollon palvelutehtävistä omistajakuntiensa alueella. Tehtäviin kuuluvat kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden vastaanotto, käsittely, jäteneuvonta, jätehuollon suunnittelu ja kehittäminen sekä jätteenkuljetus kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta. Yhtiö on osa Lahden kaupunkikonsernia. 

Liikunnallisen elämäntavan edistäminen koulussa – huoltajien ja oppilaiden näkemykset

Kiitos kaikille huoltajille ja oppilaille kyselyihin vastaamisesta!

Vastauksia kertyi runsaasti, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten koulupäivä tukee lasten liikkumista ja hyvinvointia ja missä voimme vielä kehittyä. (Vastaajat: 561 huoltajaa, 835 oppilasta 5.-8 luokilta sekä lisäksi kyselyyn vastasi kootusti opettajan johdolla 40 opetusryhmää 1.-4. luokilta.)

Mitä toimii jo hyvin?

Huoltajien vastauksissa nousi esiin useita vahvuuksia:

  • Koulun ympäristö tukee liikkumista koulupäivän aikana.
  • Koulumatkaliikkumiseen kannustetaan aktiivisesti kotona, ja moni lapsi kulkee kouluun kävellen tai pyörällä silloin, kun se on mahdollista.
  • Koulu edistää myönteistä suhtautumista liikkumiseen, ja koulun toiminnan nähdään edistävän lasten hyvinvointia liikkumisen kautta.

Oppilaiden vastaukset tukevat tätä kuvaa: välitunneilla liikutaan jo paljon, erityisesti leikkien, pallopelien, keinumisen ja kavereiden kanssa olemisen kautta.

Missä on kehitettävää?

Huoltajien ja oppilaiden vastauksissa nousi esiin muutamia toistuvia kehittämiskohteita:

  • huoltajat kaipaavat enemmän tietoa, joka auttaisi tukemaan lapsen liikkumista myös kotona,
  • välituntitoimintaa toivottiin monipuolisemmaksi ja liikunnallisemmaksi,
  • liikunnallisten kerhojen tarjonta ja saavutettavuus koulupäivän jälkeen herätti ajatuksia – erityisesti kuljetusoppilaiden ja eri-ikäisten lasten näkökulmasta.

Oppilaat puolestaan toivoivat:

  • lisää ja monipuolisempia välituntivälineitä ja piha-alueiden mahdollisuuksia,
  • ohjattua, matalan kynnyksen välituntitoimintaa,
  • avoimissa vastauksissa noin kolmannes 5.–8.-luokkalaisten vastauksista oli ”en tiedä / ei ehdotusta”, mikä ei ole poikkeuksellista: kaikille ei ole helppoa sanoa etukäteen, mikä innostaisi liikkumaan.

Liikunnan iloa ja riemua Hollolassa

Hollolassa oppilaiden liikkumista ja hyvinvointia on tuettu Heinsuon ja Salpakankaan kouluilla Liikunnan iloa ja riemua Hollolaan hankkeilla. Näissä hankkeissa on kehitetty koko kunnan Move!‑mittaus kokonaisuutta ja koulujen liikunnallista toimintakulttuuria sekä hankittu kouluille uusia välituntivälineitä. Koulu‑PT‑toiminnan kautta oppilaille on tarjottu matalan kynnyksen ohjausta liikkumiseen, tukea kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, toiminnallisia välitunteja sekä välkkäri-koulutusta.

Perusopetuslakia on uudistettu siten, että esi‑ ja perusopetuksen tehtävänä on edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa osana koulun arkea. Lakimuutos astuu voimaan 1.8.2026, ja sen tavoitteena on vahvistaa liikkumista koulupäivän aikana, tukea oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä kehittää koulujen toimintakulttuuria entistä liikunnallisemmaksi.

Lisätietoja tulevasta lakimuutoksesta: Opetushallitus: Perusopetuslaki muuttuu – liikunnallisen elämäntavan edistäminen velvoittavaksi
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/perusopetuslaki-muuttuu-liikunnallisen-elamantavan-edistaminen-velvoittavaksi

Tavoitteenamme on koulupäivä, jossa liike on luonteva osa kouluarkea, jokaiselle löytyy oma tapa osallistua ja jossa liikkuminen tukee oppimista, hyvinvointia ja iloa.

Miten huoltaja voi tukea lasta liikkumaan koulupäivän aikana?

Huoltajien rooli on tärkeä. Pienilläkin teoilla on merkitystä:

  • Kannusta lasta kokeilemaan uusia tapoja liikkua välitunneilla.
  • Huolehdi säänmukaisista varusteista, jotta ulkona liikkuminen on mukavaa ja mahdollista ympäri vuoden.
  • Kysy lapselta, mikä koulupäivässä on liikkumisen kannalta kivointa, ja mitä hän on välitunneilla tehnyt.

Kiitos vielä kaikille vastaajille! Palaute auttaa tekemään koulun arjesta entistä liikunnallisemman, osallistavamman ja hyvinvointia tukevamman. 💚