Mitä tapahtuu, kun puhelin ei yhdistä, netti ei avaudu ja viralliset tiedotteet eivät tavoita kaikkia?

Tai mitä tapahtuu arjessa, kun kylän yhteiset asiat jäävät sosiaalisen median virtaan, jossa kaikki eivät ole mukana? Näihin molempiin kysymyksiin on olemassa yllättävän yksinkertainen vastaus: kyläradio.

Kyläradio ei ole pelkkä tekninen harrastus eikä nostalginen paluu menneisyyteen. Se on yhteisöllinen viestintäjärjestelmä, joka parhaimmillaan yhdistää turvallisuuden, teknologian, yhteisöllisyyden ja paikallisdemokratian. Se on esimerkki siitä, miten yhteisö voi itse rakentaa omaa resilienssiään – kykyä selviytyä häiriöistä ja kriiseistä.

Suomalainen arki on vahvasti riippuvainen toimivista tietoliikenneyhteyksistä. Sähköiset palvelut, pankkiasiat, viranomaistiedotteet ja yhteydenpito läheisiin kulkevat pääosin matkapuhelinverkkojen ja internetin kautta. Samalla järjestelmä on haavoittuva. Myrsky voi katkaista sähköt, tukiasemien varavirta voi loppua ja verkot voivat ruuhkautua. Tieto ei kulje – ja epävarmuus kasvaa nopeasti.

Tällaisessa tilanteessa kyläradio tarjoaa yksinkertaisen ja toimintavarman vaihtoehdon. Se toimii harrastuskäyttöön tarkoitetuilla vapailla radiokanavilla ilman internetiä tai kaupallisia verkkoja. Akkuvarmennettu radiopuhelinjärjestelmä tukiasemineen pitää yhteyden auki silloinkin, kun muu viestintä on poikki. Kysymys ei ole teknisestä hienoudesta, vaan varmuudesta: siitä, että yhteys säilyy.

Turvallisuus ei kuitenkaan ole pelkkää tekniikkaa. Se on myös luottamusta. Kun kriisitilanteessa kuuluu tuttu paikallinen ääni, joka kertoo mitä on tapahtunut ja mitä seuraavaksi tehdään, syntyy tunne hallinnasta. Epävarmuus vähenee. Ihmiset tietävät, etteivät ole yksin.

Suomen kokonaisturvallisuuden mallissa myös kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli. Huoltovarmuuskeskus koordinoi yhteiskunnan varautumista, mutta käytännön kriisinkestävyys syntyy paikallisesti. Kyläradio täydentää viranomaisjärjestelmiä: se voi välittää ohjeita, kerätä tilannetietoa ja toimia yhteytenä kyläläisten ja viranomaisten välillä. Mitä enemmän viestintäverkkoja on, sitä kestävämpi kokonaisuus on.

Kyläradion merkitys ei rajoitu poikkeusoloihin. Arjessa se rakentaa yhteisöllisyyttä. Se voi välittää tietoa tapahtumista, talkoista, liikennetilanteista tai naapuriavun tarpeesta. Samalla se luo yhteyksiä ihmisten välille. Kun viestintä ei ole ulkoisen alustan varassa vaan yhteisön omissa käsissä, syntyy jaettu vastuu ja vahvempi luottamus.

Juuri tässä piilee kyläradion yksi suurimmista vahvuuksista: se tekee teknologiasta paikallista. Radiotekniikka on yksinkertaista, edullista ja toimintavarmaa. Se ei vaadi monimutkaisia järjestelmiä tai jatkuvaa verkkoyhteyttä. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden oppia ja osallistua. Nuoret voivat olla mukana teknisessä toteutuksessa, viestinnässä ja sisällöntuotannossa. Näin kyläradio toimii myös oppimisympäristönä ja osallisuuden väylänä.

Kyläradio on myös paikallisdemokratian väline. Se voi toimia kanavana, jossa kyläkokouksista tiedotetaan, päätöksistä keskustellaan ja päättäjiä tavoitetaan. Toisin kuin sosiaalinen media, kyläradio ei ole algoritmien ohjaama eikä kaupallisten intressien määrittämä. Sen pelisäännöt sovitaan paikallisesti. Se on aidosti yhteisön oma media.

Erityisen merkittävä rooli kyläradiolla voi olla haja-asutusalueilla. Kaikilla ei ole käytössään älypuhelinta tai luotettavaa verkkoyhteyttä. Yksinkertainen radiovastaanotin toimii lähes missä tahansa ja tavoittaa myös ne, jotka muuten jäävät tiedon ulkopuolelle. Tässä mielessä kyläradio on myös tasa-arvokysymys.

Kyläradion rakentaminen ei vaadi suuria investointeja, mutta se vaatii yhteistä tahtoa. On sovittava, kuka ylläpitää järjestelmää, miten viestintä toimii ja miten sitä harjoitellaan. Juuri tämä prosessi on arvokas: se rakentaa yhteisön omaa toimintakykyä.

Kyläradio ei ole vain varajärjestelmä. Se on aktiivinen osa yhteisön arkea ja turvallisuutta. Se yhdistää ihmiset, vahvistaa luottamusta ja luo kanavan, joka toimii silloin, kun muut pettävät.

Digitaalinen yhteiskunta tarvitsee rinnalleen ratkaisuja, jotka eivät ole riippuvaisia yhdestä teknologiasta. Kyläradio edustaa tätä ajattelua parhaimmillaan. Se on pieni, paikallinen ja yksinkertainen – mutta vaikutuksiltaan suuri.

Kun verkot vaikenevat, kyläradio pitää yhteyden elossa. Ja kun arki sujuu normaalisti, se rakentaa jotakin vielä tärkeämpää: yhteisöä, joka on valmis toimimaan yhdessä myös silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Päijät-Hämeen viestikilta ry on asiantuntijana mukana Hollolan kyläturvallisuushankkeessa suunnittelemassa hankkeen kyläradiojärjestelmää, radioasemien kalustohankintoja ja laatimassa viestintäohjeita. Viestikilta on Päijät-Hämeen alueella toimiva radio-, viesti- ja johtamisjärjestelmäalan aselajiyhdistys. Sen tarkoituksena on yhdistää alan toimijoita, tukea poikkeusolojen johtamisvalmiutta, vaalia aselajin perinteitä ja toimia yhteistyössä kokonaisturvallisuuden viranomaisten kanssa.

Kirjoittaja on Päijät-Hämeen viestikillan puheenjohtaja Esko Sutela.