Päivän tarkoituksena on kunnioittaa niitä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa sodan vuoksi, joko pysyvästi tai väliaikaisesti.
Evakkojen liputuspäivän vietto nostaa esiin useita tärkeitä teemoja:
Rauhan merkitys epävakaassa maailmassa.
Evakkojen työ Suomen jälleenrakentamisessa.
Historiatiedon ylläpitäminen Suomen sodista ja evakoista tuleville sukupolville.
Kunnioitus kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa vasten tahtoaan eri syistä.
Toisen maailmansodan aikana Suomi menetti laajoja alueita, joista pysyvästi evakuoitiin noin 440 000 ja väliaikaisesti lähes 200 000 ihmistä. Heidän joukossaan oli yli 200 000 lasta.. Kunnilla ja seurakunnilla oli merkittävä rooli evakkojen auttamisessa, asuttamisessa ja tukemisessa.
Evakkojen liputuspäivän vietto on aloitettu Karjalan Liiton aloitteesta. Mukaan ovat liittyneet muun muassa Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen ortodoksikirkko ja useat maakuntien liitot.
Liputtamalla evakkojen päivänä kunnioitamme heidän muistoaan ja työtään, sekä ylläpidetään tärkeää historiatietoa tuleville sukupolville.
Erityisesti särkeen kohdistuvaa keväistä hoitokalastusta tehtiin jo viime vuonna katiskakalastuksen lisäksi rysäpyynnillä ja kokemukset olivat hyviä. Vesalan kalaveden osakaskunnan tekemä keväinen katiskakalastus jatkuu rysäpyynnin rinnalla.
Ammattikalastaja aloitta rysäkalastuksen tällä viikolla
Tällä viikolla Vähä-Tiilijärvelle ilmaantuu näkyviin kohoja. Järvelle viritetään pyyntiin kolme rysää, joiden merkkinä kohot ovat. Ammattikalastaja Ilkka Tonteri virittää rysät pyyntiin keskiviikon ja torstain aikana (16.–17.4.). Rysät koetaan päivittäin. Tavoitteena on saada saaliiksi etenkin särkeä. Särki liikkuu eniten kutuaikaan, mikä pyritään pyynnillä tavoittamaan. Myös pienet ahvenet otetaan, mutta suuremmat ahvenet sekä hauet vapautetaan takaisin järveen.
Rysäkalastus pyydysten virittämisineen ja purkuineen kestää noin kaksi viikkoa. Työssään kalastaja käyttää moottorivenettä, jonka käytöstä on pyydetty lausunto Traficomilta. Hoitokalastus vertautuu työkäyttöön, minkä vuoksi moottoriveneen käyttö on sallittu, vaikka järvellä muutoin on moottoriajoneuvokielto.
Myös katiskakalastus jatkuu
Vesalan kalaveden osakaskunta on tehnyt hoitokalastusta katiskoilla keväisenä kutupyyntinä vuodesta 2020 lähtien. Kehitys oli alkuun hyvä, kunnes kesällä 2021 syntyi erittäin vahva särjen vuosiluokka. Tämä todettiin kesän 2022 koekalastuksessa, jolla seurattiin hoitokalastuksen vaikutuksia. Sen jälkeen hoitokalastusta päätettiin tehostaa. Rysäkalastuksen ohella myös
Hoitokalastuksella tavoitellaan parempaa järven tilaa
Hoitokalastus perustuu järvelle laadittuun hoitosuunnitelmaan. Järvellä oli vuonna 2018 massiivinen sinileväkukinta, minkä jälkeen järven tilaa tutkittiin tarkoin. Järven todettiin rehevöityneen hitaasti vuosien saatossa ja särkikannan kasvaneen. Pääosin varsin pienikokoisista särjistä koostuva kalasto pitää yllä ravinnetasoon nähden korkeita levämääriä. Eläinplankton on kalojen saalistuksesta johtuen erittäin pienikokoista, eikä pysty säätelemään järven levämääriä. Särkikalojen tehokkaalla pyynnillä pyritään vaikuttamaan ravintoverkon rakenteen kautta Vähä-Tiilijärven tilaan.
Mirva Ketola Vesistöasiantuntija Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö p. 044-973 5137 e. mirva.ketola@vesijarvi.fi