Ohjeet ilmasta uhkaavan vaaran varalle

Ilmasta uhkaava vaara tarkoittaa ylhäältä ilmasta tulevaa uhkaa, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi räjähteitä kuljettava drooni.

Ilmasta uhkaava vaara on aina yllättävä tilanne, johon on vaikea varautua etukäteen. Siksi tärkeintä on tietää, miten viranomaiset varoittavat vaarasta ja miten uhkatilanteessa suojaudutaan.

Opas kokoaa yhteen tiedot siitä, missä kanavissa viranomaiset varoittavat vaarasta ja mistä saa lisätietoja ja ohjeita vaaratilanteen aikana.

Drooniuhkatilanteessa suojaudutaan sisätiloihin

Viranomaiset kehottavat drooniuhkatilanteissa suojautumaan rakennuksen sisätiloihin, koska ulkona liikkuminen ei ole välttämättä turvallista. Opas ohjeistaa myös, miten suojaudut mahdollisimman tehokkaasti tilanteessa, jossa sisätiloihin ei pääse.

Näin varaudut ilmasta uhkaavaan vaaraan:

  • Opettele, miten sisälle suojaudutaan. 
  • Varmista, että tiedät, miten vaarasta varoitetaan ja tiedotetaan.

Toimi näin, jos viranomaiset ilmoittavat ilmasta uhkaavasta vaarasta:

  • Suojaudu sisätiloihin heti, kun saat varoituksen vaaratiedotteella tai kuulet yleisen vaaramerkin.
  • Seuraa vaaratiedotteista viranomaisten antamia ohjeita ja noudata niitä.
  • Pysy sisällä, kunnes vaaran ilmoitetaan olevan ohi.

Tutustu ilmasta uhkaavan vaaran ohjeisiin | suomi.fi
Tutustu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaaseen | suomi.fi
Lisätietoa drooniuhkasta varoittamisesta | pelastustoimi.fi
Lisätietoa vaaratiedotteesta | pelastustoimi.fi

Kanta- ja Päijät-Hämeen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksessa 2025-2026 korostui paikallisten päästöjen vaikutus ympäristöön

Kanta- ja Päijät-Hämeessä toteutettu bioindikaattoritutkimus oli osa kuntien ja ilmapäästöjä aiheuttavien toimintojen lakisääteistä ympäristön tilan seurantaa. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2014.

Tutkimusta koordinoi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja vuoden 2026 alusta Lupa- ja valvontavirasto. Tutkimuksen toteutti Eurofins Ahma Oy ja sen rahoittivat pääosin Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat, maakuntaliitot ja lähes 60 alueella toimivaa, ilmapäästöjä aiheuttavaa laitosta.

Mikä on bioindikaattori

Bioindikaattori on eliö, eliöyhteisö tai sen osa, joka ilmaisee ympäristön ja ekosysteemin tilaa ja niissä tapahtuvia muutoksia. Muutokset ilmenevät muun muassa bioindikaattorin rakenteessa, toiminnassa, kemiallisessa koostumuksessa tai alkuainepitoisuudessa.

Tutkimuksessa käytetyt bioindikaattorit

Kanta- ja Päijät-Hämeen bioindikaattoritutkimuksessa käytettiin ilman epäpuhtauksien vaikutuksien ilmentäjinä männyillä kasvavia runkojäkäliä, sammalta ja humusta. Maastotutkimukset ja näytteenotot toteutettiin kesällä 2025 kaikkien Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kuntien alueella, yhteensä 303 havaintoalalla.

Tutkimuksen keskeiset havainnot

Tulosten perusteella ilmanlaadun bioindikaattorit viittaavat pääosin lievästi heikentyneeseen ympäristön tilaan etenkin taajama-alueilla. Jäkälälajisto oli keskimäärin köyhtynyt ja vaurioitunut, erityisesti taajamien ja teollisuusalueiden läheisyydessä, kun taas tausta-alueilla lajisto oli runsaampaa. Myös sammal- ja humusnäytteiden kohonneet metallipitoisuudet keskittyivät liikenteen ja teollisuuden vaikutusalueille. Sammalen ja humuksen metallipitoisuudet kuvasivat ilmanlaadun vaihtelua jäkälämuuttujia selkeämmin.

Bioindikaattorien mittaama kuormitus heijastaa sekä paikallisia päästöjä että laajempaa alueellista taustatasoa, johon sisältyy myös mm. kaukokulkeuman ja luontaisten tekijöiden vaikutus. Päästöaineistojen tarkastelu osoitti, että typen oksidien, rikkidioksidin ja hiukkasten kokonaispäästöt ovat vähentyneet tutkimusalueella merkittävästi tarkastelujaksolla 2014–2024, mutta paikalliset lähteet, kuten liikenne, energiantuotanto ja teollisuus, vaikuttavat edelleen ilmanlaatuun yhdessä muiden tekijöiden kanssa.

Kanta- ja Päijät-Hämeen tulokset eivät merkittävästi eroa muualla Suomessa aiemmin tehtyjen vastaavien tutkimusten tuloksista.

Tutkimusraportti

Tutkimuksen raportti on julkaistu Lupa- ja valvontaviraston julkaisusarjassa sähköisenä https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-428-014-3

Lisätietoja tutkimuksesta antavat:

  • Lupa- ja valvontavirasto (tutkimuksen koordinointi):

Sinikka Koikkalainen,
Valvontapäällikkö
sinikka.koikkalainen@lvv.fi
0295 254 668

  • Eurofins Ahma Oy (tutkimuksen toteutus ja tulokset):

Milla Yksjärvi
Ympäristöasiantuntija
milla.yksjarvi@etn.eurofins.com
040 660 3835

Anni Maja
Ympäristöasiantuntija, Maastotyöntekijä
anni.maja@etn.eurofins.com
040 351 0581