Turvallinen koulu syntyy yhdessä – Skididialogissa keskusteltiin kiusaamisen puuttumisen tärkeydestä Heinsuolla

Skididialogissa korostuvat tunne- ja vuorovaikutustaidot, yhteinen vastuu ja ymmärryksen lisääminen. Tavoitteena on rakentaa turvallinen ja tasa-arvoinen kouluyhteisö, jossa jokainen tulee kuulluksi.
Heinsuon ja Salpakankaan kouluilla toimivan hyvinvointitutor Anne Katajamäen työtehtäviin kuuluu yhteisöllinen työ, jota tehdään yhdessä muun kouluhenkilöstön kanssa.
– Keväällä Heinsuon koululla järjestettiin aiheesta skididialogi, joka pidettiin verso-oppilaiden toiveesta, Katajamäki kertoo.
– Skididialogi on menetelmä, jota hyödyntäen ollaan eri kouluilla juteltu oppilaiden kanssa monenlaisista aiheista kuten työrauhasta, toisten kunnioittavasta kohtelusta, erilaisuudesta ja kouluviihtyvyydestä.
Pienimmät skididialogiin osallistuvat ovat olleet eskareita.
– Verso-oppilaat ovat koulutettuja vertaissovittelijoita, jotka auttavat ratkaisemaan arjen ristiriitoja rakentavalla tavalla osana Verso-ohjelmaa.

Yhteinen keskustelu toi esiin oivalluksia

Keväällä järjestettyyn tilaisuuteen osallistui 24 osallistujaa, joista puolet oli aikuisia, mukana oli muun muassa rehtori, kuraattori, terveydenhoitaja ja opettajia. Oppilasosallistujat koostuivat  7.–9. -luokkien  verso-oppilaista sekä 5.–9.-luokkien oppilaskunnan hallituksen jäsenistä.

-Keskustelu oli monipuolista ja vilkasta. Sen aikana tehtiin paljon erilaisia huomioita ja esiin nousi hienoja oivalluksia, kertoo Katajamäki, joka toimi keskustelussa kirjurina yhdessä perusopetuksen suunnittelija Henna Holman kanssa. Osallisuuskoordinaattori Hanna Ruokamo toimi fasilitaattorina.
Keskusteluissa nousi esiin kaksi pääteemaa: miksi kiusaamiseen puuttuminen on vaikeaa ja miten siihen voidaan puuttua onnistuneesti.
– Matalan kynnyksen puuttuminen koettiin kaikkien yhteiseksi vastuuksi, Katajamäki summaa.

Osallistujat nostivat esiin ajatuksia siitä, mitä kiusaamiseen puuttuminen onnistuneesti vaatii. Siihen liittyi matalalla kynnyksellä puuttuminen, tilanteiden läpikäynti eri näkökulmista, ymmärryksen lisääminen molemmin puolin sekä yhteistyö kodin ja koulun välillä.

Heinsuon ja Salpakankaan kouluilla toimiva hyvinvointitutor Anne Katajamäki hyödyntää mielellään skididialogi-menetelmää.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot tukevat ehkäisytyötä

Kiusaamisen ehkäisyä tuetaan kouluissa monin tavoin. Esimerkiksi 5.-luokkalaisten kompassitunneilla opetetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jotka auttavat ennaltaehkäisemään ristiriitoja.
– Koulun tehtävä on antaa tasavertaisia mahdollisuuksia ja poistaa epätasa-arvoisuutta. Yksi keino tähän on tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen, Katajamäki sanoo.

Myös 7. luokkien kanssa tehtävät ryhmäytysprosessit luovat pohjan hyvälle vuorovaikutukselle ja turvalliselle ilmapiirille.

Arkisten havaintojen lisäksi tukea ja tietoa koulun hyvinvointityöhön saadaan esimerkiksi kouluterveyskyselyistä ja luokkakohtaisista kyselyistä jne.

Uusin kouluterveyskysely on toteutettu tänä keväänä ja sen tulokset julkaistaan ensi syksynä.

Hollolassa osallistutaan luonnon monimuotoisuuden suojeluun mobiilipelin avulla

Hollolan joukkoistettu vieraslajitorjunta käynnistyy 2. kesäkuuta. Vahingolliset vieraslajit ovat kasvi- ja eläinlajeja, jotka kulkeutuvat alueelta toiselle ihmisen myötävaikutuksella – joko tarkoituksella tai vahingossa – ja aiheuttavat merkittävää haittaa alkuperäisluonnolle.

Jokainen kuntalainen tai alueella matkaileva voi osallistua torjuntamissioon lataamalla Crowdsorsa-mobiilipelin omaan puhelimeensa. Peli tekee luonnon monimuotoisuuden suojelusta hauskan ja palkitsevan aktiviteetin.

Kun pelaaja löytää jo kartalle merkittyjä tai itse havaittuja vieraslajeja, hän videoi esiintymän ennen ja jälkeen kitkemisen. Videot ladataan Crowdsorsan tarkistettaviksi, ja hyväksytyistä videoista saa palkkion, jonka voi pyytää sovelluksesta pankkitililleen.

– Aikaisempina vuosina on ollut ilahduttavaa huomata, kuinka niin monen ikäiset ovat innostuneet tarttumaan toimeen. Kitkemiseen voi käyttää viikatetta, puutarhasaksia tai raakaa käsivoimaa. Tyyli on vapaa. Aktiivisimmat ovat ostaneet jopa siimaleikkurin ja tehneet pelistä kesätyön itselleen, naurahtaa Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.

Tänä kesänä Hollolassa on peliin osallistuville jaossa yhteensä 2 000 euroa palkkioina. Pelaajat voivat ansaita jopa 20 euroa tunnissa. Peli laskee palkkion automaattisesti esiintymän pinta-alan, tiheyden ja lajin perusteella.

Peliaikaa on niin kauan kuin palkkiobudjettia riittää. Torjuntamission edistymistä voi seurata sovelluksesta. Tänä kesänä torjuttavien lajien joukossa on lupiineja ja jättipalsameja. Pelin aloitus on ajoitettu kasvien kukinta-aikaan, jotta lajit olisivat helposti tunnistettavissa.

Lupin (Lupinus)

Mikä Crowdsorsa on

Crowdsorsa on kansainvälisesti palkittu, tamperelainen startup-yritys. Sen konsepti on otettu käyttöön Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

Crowdsorsa-mobiilipeli on kehitetty kuva- ja videodatan joukkoistettuun keräämiseen. Osallistujat saavat palkkioita pelatessaan ja auttaessaan samalla parantamaan ympäristöä.

Vieraslajien lisäksi pelillä on kartoitettu ennätysvauhtia kaupunkien esteettömyyttä, katujen ja pyöräteiden kuntoa, kaivonkansia ja puistonpenkkejä sekä torjuttu espanjansiruetanoita.

Crowdsorsa kehittää jatkuvasti uusia tapoja parantaa ympäristöä yhdessä pelaamalla.

Lisätietoja:
Annariina Keto
projektiasiantuntija, Hollolan kunta
044 780 1225
annariina.keto@hollola.fi

Toni Paju
Toimitusjohtaja, Crowdsorsa
040 661 0072
toni.paju@crowdsorsa.com