Yhteistoimintamenettely etenee Hollolassa

Hollolan kunnassa käynnistynyt yhteistoimintamenettely etenee suunnitellusti. Ensimmäinen neuvottelu käytiin ennen juhannusta. Siinä linjattiin valmistelun keskeisistä periaatteista sekä henkilöstön osallistamisesta.

Neuvottelussa sovittiin henkilöstölle toteutettavasta kyselystä vaihtoehtoisista säästökeinoista. Henkilöstökyselyn tuloksia hyödynnetään jatkovalmistelussa.

Yt-menettelyn kokonaisvaikutuksiksi on arvioitu enintään 40 henkilötyövuotta. Vähennysten arvioidaan toteutuvan asteittain vuoden 2026 syksystä vuoden 2028 loppuun muun muassa kysynnän muutosten, eläköitymisen sekä määräaikaisten hankkeiden päättymisen seurauksena.

Rekrytointia ja täyttölupamenettelyä on tiukennettu eikä lomautuksia tässä vaiheessa esitetä säästökeinoksi, koska talouden tasapainottaminen edellyttää pysyviä ratkaisuja.

Yhteistoimintamenettely liittyy kunnan talouden tasapainottamiseen ja palvelujen tulevaan järjestämiseen. Neuvotteluissa tarkastellaan kunnan taloudellista tilannetta, toiminnan kehittämismahdollisuuksia sekä mahdollisia henkilöstövaikutuksia ja niiden vaihtoehtoja.
Talouden tasapainottamistoimenpiteille on tarvetta, sillä vuoden 2027 talousarvion laadintaohjeen mukainen raami on noin 3,1 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Neuvottelut jatkuvat kesätauon jälkeen elo–syyskuussa. Tässä vaiheessa lopullisia päätöksiä ei ole tehty ja valmistelua jatketaan yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Kyläturvallisuus rakentuu yhdessä Hollolassa

Hollolassa rakennetaan kyläturvallisuutta yhdessä asukkaiden kanssa. Kysymykset arjen toimivuudesta esimerkiksi sähkökatkojen tai häiriötilanteiden aikana ovat nousseet keskiöön, ja niihin etsitään ratkaisuja käytännönläheisesti kylissä.

Kyläturvallisuushanke on edennyt suunnitelmallisesti, ja mukana on neljä kyläyhdistystä: Hämeenkoski, kirkonseutu, Paimela ja Miekkiö. Hanke jatkuu EU:n maaseuturahoituksella vuoden 2026 loppuun.

Toimintaan on lähtenyt vahvasti mukaan paikallisia asukkaita. Syksyllä toteutettu turvallisuuskysely keräsi lähes 200 vastausta, ja kylissä toimii nyt noin 40 vapaaehtoisen muodostamia kyläturvallisuusryhmiä. Ryhmissä kehitetään oman alueen turvallisuutta käytännössä ja matalalla kynnyksellä.

Varautumista on vahvistettu konkreettisella koulutuksella. Kylissä on järjestetty muun muassa 72 tuntia -varautumiskursseja, ensiapu- ja alkusammutuskoulutuksia sekä Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun koulutustilaisuuksia. Osallistujia on ollut jo yli 250, mikä kertoo kasvavasta kiinnostuksesta arjen turvallisuuteen.

Hankkeessa on myös kehitetty käytännön työkaluja. Kyläkohtaiset varautumiskortit tarjoavat selkeitä toimintaohjeita erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten sähkökatkoihin, myrskyihin ja helleaaltojen tuomiin häiriöihin. Samalla on selkeytetty kylien, kunnan ja viranomaisten välistä työnjakoa.

Yhteistyötä on rakennettu laajasti kunnan, viranomaisten ja järjestöjen kesken. Mukana ovat olleet muun muassa pelastuslaitos, poliisi ja seurakunta. Hankkeessa on laadittu myös tapahtumaturvallisuusopas sekä malli kylätason turvallisuussuunnitteluun, joita voidaan hyödyntää jatkossa.

– Kyläturvallisuushanke on osoittanut, miten paljon voidaan saavuttaa, kun asukkaat, yhdistykset ja viranomaiset tekevät yhteistyötä. Haluan erityisesti kiittää kyläturvallisuusryhmien vapaaehtoisia – heidän työnsä vahvistaa turvallisuutta konkreettisesti arjessa. On upeaa nähdä, miten aktiivisesti kyläläiset ovat lähteneet mukaan kehittämään oman alueensa toimintaa yhdessä, toteaa kunnanjohtaja Päivi Rahkonen.

Hankkeen keskeinen viesti on selkeä: turvallisuus syntyy yhdessä tekemällä. Kun ihmiset tuntevat toisensa ja osaavat toimia häiriötilanteissa, kylien arki on sujuvampaa ja yhteisöt vahvempia. Syksyn aikana kyläturvallisuusryhmät jatkavat toimintaansa yhä itsenäisemmin, ja hankkeen opit kootaan tukemaan pitkäjänteistä yhteistyötä myös tulevaisuudessa.