Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Maastopalojen vaara kasvaa sunnuntaista 5.5. alkaen

– Tulenkäytön kanssa kannattaa olla nyt erittäin tarkkana, kun maasto alkaa olla kuivaa. Kevät on aina hyvin otollista aikaa paloille, päivystävä palomestari Tuukka Aaltonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta sanoo.

Pienikin kipinä tai sytyke, esim. tupakka, voi sytyttää kuivan ruohon tai maaston. Jos tuulee, tuli myös leviää nopeasti.

Viikon sisällä pieniä maastopalon alkuja on ollut Hollolassa, Lahden Nastolassa ja Orimattilassa.

Avotulen teko on maastopalovaroituksen aikana ehdottomasti kielletty.

– Tuli leviää polttopaikan läheisyydessä olevaan ruohikkoon ja rakennuksiin yhtä helposti kuin metsäänkin, riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen huomauttaa.

Pelastuslain mukaan avotulta on kaikki tulenkäyttö, josta tuli voi päästä irti joko maapohjan tai kipinöinnin vuoksi. Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on sallittu ainoastaan rakennusten tulisijoissa (esim. takka tai saunankiuas), hormillisissa ja katetuissa tulentekopaikoissa sekä erityistä varovaisuutta noudattaen maapohjasta eristetyissä grilleissä, jos tuli ei pääse leviämään niistä kipinöinnin vuoksi.

Avotulen tekoon tarvitaan aina maanomistajan lupa.

– Vaikka sytyttäisit nuotion katettuun tulentekopaikkaan, pidä sammutusvälineet lähellä, Oksanen korostaa.

Varoitukset voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.

Huomaa myös, että puutarhajätteen poltto on kielletty lähes kaikkialla Päijät-Hämeessä. Kodin tai mökin piha-alueen risuja ja oksia hävitettäessä on huomioitava Päijät-Hämeen kunnissa voimassa olevat jätehuolto- ja ympäristömääräykset. 

Lisätiedot:
Marjo Oksanen, riskienhallintapäällikkö 0440 773 208
Päivystävä palomestari 0440 773 210 (Lahti), 0440 773 128 (Heinola)

Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Lapsiperhepalveluilla vireä toiminnan ja kehittämisen vuosi

Lapsiperhepalveluissa työskentelee noin 600 alan ammattilaista eri toimipisteissä. Kolme tulosyksikköä ovat lasten ja nuorten hyvinvointi, opiskeluhuoltopalvelut sekä perhesosiaalityö ja lastensuojelu. Tulosyksiköt pitävät sisällään esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, alaikäisten mielenterveyspalvelut, sosiaalihuollon palvelutarpeenarvioinnin, kasvatus- ja perheneuvonnan ja lastensuojelulain mukaisen palvelukokonaisuuden.

Viime vuonna hyvinvointialueen aloituksen ja toiminnan yhtenäistämisen lisäksi lapsiperhepalveluissa kehitettiin perhekeskustoimintaa ja alaikäisten mielenterveyspalveluita, tehtiin panostuksia lapsiperheiden varhaiseen tukeen ja laadittiin alueelliset neuvola- ja opiskeluhuoltosuunnitelmat.

– Lapsiperhepalvelujen henkilöstö on tehnyt hyvää työtä ja osallistunut aktiivisesti kehittämiseen, tulosaluejohtaja Eija Kallio kiittää.

Sähköinen perhekeskus käyttöön

Lapsiperhepalveluissa tärkeäksi koetaan kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja sote-toimijoiden monialainen yhteistyö, jota on jatkuvasti kehitetty hyvinvointialueen ja toimijoiden yhteistyönä. Esimerkiksi perhekeskustoimintamallia on viety eteenpäin verkostomaisesti ja fyysisissä perhekeskuksissa.

Perhekeskuksella tarkoitetaan yhteensovitettua lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avuntarpeisiin vastaavaa palveluverkostoa, joka toimii yhtenä kokonaisuutena.

Hyvinvointialue on osallistunut sähköisen perhekeskuksen kansalliseen kehittämiseen ja valmistellut sen käyttöönottoa RRP-hankerahoituksella. Luotettavaa tietoa ja perhekeskuspalveluita kokoava Omaperhe.fi otettiin käyttöön maaliskuussa 2024.

Perhekeskusverkostossa on koottu myös maahanmuuttajatoimijoiden verkostoa.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluille toimenpideohjelma

Muun muassa alaikäisten perustason mielenterveyspalvelujen jonoa kyettiin lyhentämään ja erityinen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisen toimenpideohjelma laadittiin keväällä 2023. Henkilöstö osallistui kehittämiseen erilaisissa työpajoissa ja vastaamalla kyselyihin.

Esimerkkinä monialaisesta yhteistyöstä toteutettiin alaikäisten mielenterveyspalveluiden sairaanhoitajan jalkautuminen koulun tiloihin -pilotti.

Lasten ja nuorten huonovointisuus on kuitenkin edelleen lisääntynyt ja palvelupyyntöjen määrä alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluihin kasvanut yli 20 prosentilla. Myös lastensuojelun määräajat ja suunnitelmallinen perhesosiaalityö tavoitteineen ovat suuria haasteita hyvinvointialueella.

Lapsiperhepalveluiden tärkeänä tavoitteena on tukea aktiivisesti lapsiperheasiakkaita itsenäiseen ja tasapainoiseen arkeen heidän omassa elinympäristössään.

Lisätiedot:
Tulosaluejohtaja Eija Kallio, lapsiperhepalvelut ja perhe- ja sosiaalipalvelut, p. 044 77801 310

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)