Hyvinvointialueen vuoden 2023 tulos oli vasta valmistuneiden tilinpäätöstietojen mukaan 45,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloutta rasittivat etenkin palveluiden ja hyödykkeiden isot hintojen nousut, mutta myös sosiaali- ja terveysalan valtakunnalliset palkkaratkaisut. 

Muihin hyvinvointialueisiin nähden Päijät-Häme pärjäsi taloutensa hoidossa verrattain hyvin. Viime vuoden kokonaisalijäämä oli euromääräisesti keskikastia, mutta asukaslukuun suhteutettuna maan neljänneksi pienin. Päijät-Hämeessä on jo pitkään tuotettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut erittäin kustannustehokkaasti eli edullisemmin kuin Suomessa keskimäärin. Kokonaiskulut olivat hyvinvointialueiden vertailussa viidenneksi pienimmät asukaslukuun suhteutettuna. 

– Tulos on kelvollinen torjuntavoitto, jonka kanssa voimme elää. Koska olemme tuottaneet palvelut keskivertoa halvemmalla, rahoitus korjaantuu Päijät-Hämeessä niin sanotun siirtymätasauksen ansiosta vastaamaan paremmin alueen väestön palveluntarvetta, sanoo hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen. 

– Meidän ongelmamme ei olekaan rahoituksen suuruus itsesään, vaan se, miten saamme aiempina vuosina syntyneen alijäämän katettua valtion hyväksymässä aikataulussa, hän jatkaa. 

Päijät-Hämeen pitäisi lain mukaan kattaa taloutensa alijäämät vuoden 2025 loppuun mennessä. Aikataulu on Virolaisen mukaan epärealistinen, ja johtaisi alueella ylimitoitettuun palveluiden alasajoon. Alijäämän kattamisesta realistisemmassa ajassa sekä lisärahoituksesta käydään neuvotteluja valtiovarainministeriön kanssa. Ilman siirtymätasausta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talous olisi jo nyt tasapainossa. 

Valtio rahoitti viime vuonna Päijät-Hämeen hyvinvointialuetta noin 862 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna rahoituksen suuruus on noin 893 miljoonaa euroa. Hyvinvointialue tasapainottaa tänä vuonna 18 miljoonan euron edestä talouttaan pysyäkseen talousarviossa. Lisäsäästöjä etsitään muun muassa toimitiloista vuokrakustannuksia karsimalla sekä vuokrahenkilöstön käyttöä vähentämällä. 

Lisätietoja: 

hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, p. 050 438 3662

talousjohtaja Antti Niemi, p. 044 482 8071 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusyksikkö hälytettiin apuun kaikkiaan viime vuonna yhteensä 4403 kertaa. Yli puolet pelastustehtävistä (2208 kpl) sijoittui Lahteen, 578 Heinolaan,315 Orimattilaan, 219 Asikkalaan, 197 Iittiin, 161 Padasjoelle, 117 Sysmään, 101 Kärkölään ja 91 Hartolaan. 
 
Välittömästä vaarasta pelastettiin 41 henkilöä ja 23 henkilöä evakuoitiin. Onnettomuuksissa oli osallisena yhteensä 1886 henkilöä. Lahdessa tapahtui viime vuoden marraskuussa yksi palokuolema, kun henkilö menehtyi kerrostalohuoneiston tulipalossa. 

Tehtävämäärät yli kymmenen vuoden keskiarvon

Viime vuonna pelastustoimen tehtävien määrä oli 2,6 prosenttia suurempi kuin edellisten kymmenen vuoden tehtävien keskiarvo. Vuosien 2013–2022 keskiarvo on ollut 4291 tehtävää vuodessa. Pelastuslaitos hälytettiin 196 rakennuspaloon tai rakennuspalovaaraan. Rakennuspaloissa pelastetun omaisuuden arvoksi on laskettu n. 111,3 miljoonaa euroa. 
 
Vahingontorjuntatehtävien määrä kasvoi edellisvuoteen nähden ja ylitti edellisen kymmenen vuoden keskiarvon. Viime vuonna hoidettiin 468 vahingontorjuntatehtävää. Tehtävien määrään voivat vaikuttaa esimerkiksi myrskyt ja muut poikkeavat sääolosuhteet. 

Paloautoilla lähes 900 ensivastetehtävää  

Pelastusyksiköt huolehtivat viime vuonna 877:stä ensivastetehtävästä. Ensivastetehtäviä voivat olla esimerkiksi äkilliset henkeä uhkaavat tilanteet, kuten sydänkohtaus. Ensivastetehtävässä lähin pelastusyksikkö aloittaa tehostetun ensiavun ja auttaa ylläpitämään potilaan elintoimintoja, kunnes varsinainen ensihoitoyksikkö saapuu kohteeseen.

Valvontatoiminnan asiakaspalautteen tulos erittäin korkea  

Onnettomuuksien ehkäisyn osastolla oli viime vuonna noin 10 200 valvontatehtävä- ja asiantuntijapalvelun suoritetta. Yleisötapahtumien määrä kasvoi, ja pelastuslaitos ohjasi, neuvoi ja valvoi osaltaan tapahtumien turvallisuutta. Myös riskiasunnoista tehtävien ilmoitusten määrä pysyi korkeana. 
 
Valvonnasta saadun palautteen mukaan yritysten ja laitosten turvallisuushenkilöstö ja -johto olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun.  
 
– Laadukas palvelu saa asiakkaat suhtautumaan turvallisuusasioihin positiivisesti. Se parantaa yh-teistyötä asiakkaan ja pelastuslaitoksen välillä muissakin tilanteissa, kertoo riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen.  

Valvontamäärät kasvoivat etenkin asuinrakennuksissa. Päijät-Hämeen pelastuslaitos valvoo alueensa asuinrakennusten paloturvallisuuden kymmenen vuoden välein.  
 
Pelastustoimen turvallisuusviestintä tavoitti koulutuksissa ja tapahtumissa noin viidenneksen alueen asukkaista. Osallistumisia oli noin 320 erilaiseen tilaisuuteen. Pelastuslaitos teki aktiivista turvallisuusaiheista viestintää myös sosiaalisen median kautta. Asukkaiden väestönsuojelun ja varautumisen kiinnostukseen pyrittiin vastaamaan järjestämällä aiheesta koulutuksia sekä jakamalla tietoa. 
 
Lisätietoja: 
Pelastustoimi – vs. pelastuspäällikkö Jani Aaltonen p. 044 077 3200  
Onnettomuuksien ehkäisy – riskienhallinta päällikkö Marjo Oksanen p. 044 077 3208. 
 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)