Kirkon ympäriltä löytyy niin asutusta, vanha kunnantupa, kotiseutumuseon alue kuin uimaranta ja kauppakin. Myös Hollolan Kirkonseudun kylät ry:n yrittäjälle vuokraama kioski sijaitsee aivan kirkon lähettyvillä.
– Etsimme parasta aikaa kioskille uutta yrittäjää, kertoo yhdistyksen hallituksessa toimiva Eila Karhu tammikuussa.
Uudelle yrittäjälle on tarjolla ainutlaatuinen mahdollisuus sekä kioski- että ravintola- ja pitopalvelutoimintaan, sillä samalla kerralla etsitään Hollolan Kotiseutuyhdistyksen omistamalle Hollolan Vanhalle Kunnantuvalle jatkajaa.
– Etsimme yhdessä yrittäjää, joka ottaa hoitoon molemmat paikat eli niin kioskin kuin Vanhan Kunnantuvan. Olisi mahtavaa, jos uusi yrittäjä innostuisi olemaan mukana ideoimassa ja järjestämässä erilaisia tapahtumia muiden kylän yrittäjien kanssa, Karhu kertoo.
Vanhan Kunnantuvan alakerta on vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin, kokouksiin ja muihin tapahtumiin. Vuokrauksesta vastaa toistaiseksi Hollolan kotiseutuyhdistys ry.
(Päivitys: uusi kioskiyrittäjä sekä Vanhan Kunnantuvan uudet yrittäjät aloittivat elokuun 2023 lopussa).

Kioski on kyläläisten kohtauspaikka

Erilaisten tapahtumien ja erilaisten tempausten järjestämiset ovat olleet kyläyhdistyksen näkyvin toimintamuoto. Kyläyhdistys sai kioskin lahjoituksena Hollolan Kirkonseudun maatalousnaisilta vuonna 2015.
– Yhdistys uudisti kioskin täysin vuonna 2017 tekemällä tilalle uuden kioskirakennuksen. Vanha kioski oli valmistunut vuonna 1959. Kioski on aina ollut, ja on edelleen, kyläläisten tärkeä kohtaamispaikka, Elina Isotalo kertoo.

Yksi perheille tärkeä hetki on kokoontua uudenvuodenaattona kioskin ympärille ja ampua yhdessä muiden perheiden ja paikalla olevien kanssa raketteja.
– Muihinkin tapahtumiin toivotetaan tervetulleeksi yhtä suurta osanottoa kaikenikäisistä, Isotalo toteaa.
Kioskin ympärille levittäytyvässä kirkonseudun miljöössä on mukava esimerkiksi kuunnella vaikka elävää musiikkia ja nauttia kesäillan tunnelmasta.
Museovirasto on määritellyt kirkonseudun ympäristön, johon kuuluu kunnantupa ja kyläasutus viljelymaisemineen, valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kokonaisuus on myös osa Kastarin-Hatsinan-Kutajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Sekä alkuperäisasukkaita että muualta tulleita

– Kirkonkylälle on muuttanut nuoria perheitä todella mukavasti. Myyntiin tulevat tontitkin taitavat käydä nopeasti kaupaksi, Karhu pohtii.
Ihmisiä houkuttaa kirkonkylälle luonto, vanha kivikirkko, Kapatuosian mäki, Hollolan kotiseutumuseon alue, uimaranta ja ihan jo pelkkä kylän idyllisyys, luettelevat Karhu ja Isotalo.

Kirkonseudun alueella, joka koostuu Laitialan, Hammonpohjan, Uskilan ja Kirkonkylän tilastoalueista, asuu 1 067 asukasta, joista Kirkonkylällä asuu hetkellä noin 700.
– Aika paljon täällä asuu myös alkuperäisasukkaita, jotka ovat jääneet tänne asumaan, Karhu kertoo.
– Ja on runsaasti myös sellaisia, jotka ovat opiskelleet ehkä muualla, mutta palanneet oman perheensä kanssa takaisin, Isotalo lisää.
Kirkonkylälle on toki muuttanut heitäkin, jotka ovat tulleet muualta.
– Näen kirkonkylän valtin siinä, että me olemme maalla, mutta meiltä on tosi lyhyt matka palvelujen ääreen. Salpakankaalle ajaa vartissa ja Lahteenkin vain noin puoli tuntia. Emme ole eristyksissä, Isotalo sanoo.
– Sijaitsemme oikeastaan hyvin keskeisellä paikalla ajateltuna erilaisia tapahtumia, jotka kulkevat kirkonkylän kautta. Täältä pääsee kätevästi muun muassa Vesijärven ympäri. Kylän läpi kulkee myös Ironman-kisa sekä erilaisia mopo- ja vanhojen autojen ajeluja, Karhu kertoo.
Kyläyhdistys on haaveillut kioskin saamista esimerkiksi motoristien tapahtumapaikaksi.

Ketään ei jätetä pulaan

Jos huonoja puolia oikein etsitään, niin oma auto pitäisi olla, jotta liikkuminen olisi vaivatonta.
– Koululaiskuljetukset kyllä liikkuvat, joilla kyydeillä neljältä töistä pääsevät työläiset pääsevät kulkemaan. Mutta ne ovatkin ainoat iltapäivän vuorot. Julkisilla ei ole mitään toivoa päästä kulkemaan kaupunkiin tai pois muina aikoina, se on harmillista, Karhu toteaa.
– Jos joku asia ajaa jonkun muuttamaan pois täältä, niin se on julkiset kulkuyhteydet, Isotalo pohtii.
Karhu ja Isotalo kuitenkin toteavat, että rauhallinen ja turvallinen ympäristö lapsille sekä luontoa arvostavan arvot nousevat monella julkisen liikkumisen edelle.
– Ja yksi tietty asia mikä täällä maaseudulla on todella upeaa, on yhteisöllisyys. Täällä yhteistyö ja avunanto toimii. Se on sitä, että et ole ikinä sellaisessa pulassa, jotta et saisi joltain apua. Oli sitten kyseessä koneapu, sinun pitää siirtää kivi tai olet jumissa lumipenkassa. Aina löytyy joku, joka auttaa. Toista autetaan, puolin ja toisin. Ketään ei jätetä pulaan, Karhu ja Isotalo sanovat yhdestä suusta.

Teksti ja kuvat: Outi Sirviö

Kunnan tiedottaja kiertää Hollolan kyliä. Kyläkierrokselta syntyy muun muassa blogiteksti ja valokuvia. Koska ihan kaikkia kymmeniä Hollolan kyliä ei valitettavasti ehdi kiertämään, niin kuka tahansa kyläläinen voi vinkata, kenen kylään tullaan tutustumaan ja mitä kaikkea teiltä löytyy.
Kyläpäivän aikana tehdään vierailuja muutamissa kylän kohteissa, se voi olla yhdistys, jonkun koti, mielenkiintoinen tila tai harrastuspaikka. Myös kylien tärkeät paikat (esim. seurojentalot, retkikohteet, nähtävyydet) ja henkilöt ovat aina kiinnostavia.
Ehdotuksia kylistä ja niissä olevista kohteista voit lähettää suoraan: outi.sirvio(a)hollola.fi.
Kerro viestissäsi ehdottomasi kylän nimi, suositeltu käyntikohde ja mahdolliset yhteystiedot. Nähdään kylissä!
t. Outi
Julkaistu ensimmäisen kerran: 24.1.2023

Aihe herätti ihan syystäkin runsaasti kiinnostusta, sijaitseehan Paimelankin alueella monia upeita luontokohteita, kuten muun muassa Paimelanvuori, joka muuten on nimestään huolimatta viime jääkauden lopulla, noin 12 000 vuotta sitten, syntynyt harju.
Komulaisen lisäksi Hollolan kunnan projektikoordinaattori Annariina Keto kertoi paikalle saapuneille lisää Hollolan ja Paimelan alueen kiinnostavista luontokohteista. Yleisö kuunteli kiinnostuneena myös maisema-arkkitehti Sonja Semeriä, joka sukelsi esityksessään Paimelan maisemien mielenkiintoiseen historiaan ja sen nykytilaan.

Kyläyhdistyksessä reilut 50 jäsentä

Luontoillan järjesti Paimelan kyläyhdistys, joka on perustettu vuonna 2020.
– Jäseniä yhdistyksellä on nyt 52. Lisäksi mukana on kymmenkunta kannatusyritystä, kertoo Paimelan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Minna Nieminen.
Yhdistys järjestää hallituksen kokouksia noin kerran kuukaudessa Paimelan koulun ruokasalissa. Samassa paikassa pidetään keväisin vuosikokous.
– Toivomme, että mahdollisimman moni kyläläinen pääsisi osallistumaan vuosikokouksiin, jotta saisimme lisää raikkaita ideoita sekä uusia jäseniä yhdistykseen ja hallitukseen, Nieminen kertoo kyläyhdistyksen hallituksen toiveista.

Koulu on kylän sydän

Alkusysäyksen kyläyhdistyksen perustamiseen sai Paimelan koulun lopettamisen uhka.
– Koulun lakkautusuhka sai meidät ymmärtämään, kuinka tärkeää on saada pidettyä kylällä oma koulu, joka on todellinen kylämme sydän. Tosin kyläyhdistyksen perustamisesta olimme kyllä puhuneet jo useamman vuoden ajan.
Yhdistyksen perustaminen syksyllä 2020 oli kovin haastavaa koronan vuoksi, joka vaikeutti hieman yhdistyksen alkutaivalta.
– Emme silti luovuttaneet, Nieminen hymyilee.

Tapahtumien kirjo on laaja

Kyläyhdistys järjestää muun muassa erilaisia tapahtumia kyläläisille. Ensimmäisenä tapahtumana järjestettiin metallin- ja akkujen keräykset. Tämä tapahtuma oli menestys.
– Ilahduimme siitä kuinka paljon tapahtuma sai suosiota. Huomasimme, että ihmiset haluavat kierrättää. Olemme yrittäneet saada kylälle pysyvää kierrätyspistettä. Tällä hetkellä Paimelassa on vain paperinkeräys, harmittelee Nieminen.
Keväisin ja syksyisin järjestetään myös isommat tapahtumat. Tänä keväänä koulun kentällä kevätriehassa vaihdettiin muun muassa perennoja ja kierrätettiin peräkonttikirppiksen voimin. Viime vuoden joulukuussa yhdistys järjesteti lyhtykulkueen, jota kuritti harmittavasti kipakka pakkaskeli.
– Viime talven lyhtykulkueeseen saatiin mukaan kuitenkin 20 henkilöä, vaikka tapahtumapäivän illaksi osui todella jäätävä pakkanen. Pienelläkin väellä saimme hienon kulkueen aikaiseksi, iloitsee Nieminen.

Mielekästä tekemistä kaikille

Seuraava isompi tapahtuma on luvassa jo lauantaina 3. joulukuuta, kun kyläyhdistys järjestää yhdessä Vesikansan Nuorisoseuran kanssa yhteisen pikkujoulujuhlan Vesikansan Nuorisoseuran talolla. Pikkujoulujen ohjelmassa on mm. tanssiesityksiä, näytelmiä ja tietenkin joulupukki
– Tarjolla on myös joulupuuroa, glögiä ja torttuja, jotta jaksetaan koko ilta seurustella ja seurata hienoja ohjelmanumeroita, joita esittävät niin lapset kuin aikuisetkin, kaikille on tarjolla jotakin, Nieminen sanoo ja toivottaa kyläläiset tervetulleeksi mukavaan yhteiseen jouluiseen tapahtumaan.

– Tavoitteena meillä on yleisesti saada järjestettyä mielekästä tekemistä kaikille kyläläisille, ei pelkästään lapsiperheille, jotta pysyisimme elinvoimaisena ja haluttuna kylänä asua.

Luonto ja rauhallisuus miellyttävät

Parasta kyläläisten mielestä Vesikansassa sijaitsevassa Paimelassa ovat luonto ja rauhallisuus, sekä kylän erinomainen sijainti lähellä palveluja.
Kylän vetovoimasta kertoo sekin, että Paimelaan tulee harvoin taloja myyntiin.
– Ja jos niitä tulee myyntiin, niin ne menevät nopeasti kaupaksi, tietää Nieminen.
Tontteja toivottaisiin enemmän myyntiin Paimelan alueelle. Tulijoita olisi selvästi enemmän kuin tarjontaa.

– Itse muutimme tänne 22 vuotta sitten, emmekä tunteneet entuudestaan ketään. Olo oli kuitenkin alusta lähtien todella tervetullut, naapurit tulivat heti tervehtimän meitä. Kuullessaan minun olevan kotoisin Etelä-Karjalasta, niin jokaisen lapsen syntymän jälkeen meille on tuotu rotinoita. Tämä tuntui todella hyvältä vauva-arjen keskellä, Nieminen kertoo kiitollisena.
Naapureilta saa aina apua, jos sitä on tarvinnut.
– Se ei ole tänä päivänä itsestäänselvyys ihan kaikkialla, mutta täällä se on.

Vauvatapaamisia halutaan herätellä

Paimelan kylällä on järjestetty myös aiemmin vauvatapaamisia, joita olisi mukava saada uudestaan eloon.
– Viime vuonna Paimelaan syntyi 11 vauvaa. Yritimme etsiä kaikki vauvat antaaksemme heille ihanat vauvabodyt Paimela-logolla. Valitettavasti ihan kaikkia vauvoja emme saaneet tietoon. Bodeja on vielä, joten tämänkin vuoden vauvat saavat omansa.
Vauvojen vanhemmat voivat ottaa yhteyttä Minna Niemiseen. Hän toimittaa bodyt mielellään vauvoille. Kyläyhdistyksen sähköposti: paimelankyla@gmail.com.

Teksti ja kuvat: Outi Sirviö

Kunnan tiedottaja kiertää Hollolan kyliä. Kyläkierrokselta syntyy muun muassa blogiteksti, valokuvia ja somepäivitys.
Koska ihan kaikkia kymmeniä Hollolan kyliä ei valitettavasti ehdi kiertämään, niin kuka tahansa kyläläinen voi vinkata, kenen kylään tullaan tutustumaan ja mitä kaikkea sieltä teiltä löytyy.
Kyläpäivän aikana tehdään vierailuja muutamissa kylän kohteissa, se voi olla yhdistys, jonkun koti, mielenkiintoinen tila tai harrastuspaikka. Myös kylien tärkeät paikat (esim. seurojentalot, retkikohteet, nähtävyydet) ja henkilöt ovat kiinnostavia.
Ehdotuksia kylistä ja niissä olevista kohteista voit lähettää suoraan: outi.sirvio(a)hollola.fi.
Kerro viestissäsi ehdottomasi kylän nimi, suositeltu käyntikohde ja mahdolliset yhteystiedot.
Nähdään kylissä! t. Outi

Julkaistu ensimmäisen kerran: 25.10.2022 08.40