Miekkiön kyläyhdistyksen omistuksessa oleva, vuonna 1911 Raittiusseura Aate II:n rakennuttama, seurantalo Kisala löytyy kätevästi Miekkiö-talon vierestä.
Kisalan uudella katetulla terassilla kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Laitinen ja hallituksen jäsen Kari Aaltonen irrottelevat jouluvaloja seuraavan joulukauden odottelua varten.
– Kisalan remontti valmistui viime vuonna ja talo on nyt valmis heräämään jälleen erilaisiin kokouksiin, tapahtumiin ja juhlatilaisuuksiin, Laitinen iloitsee.
Kisalan ulkokuori sai talkooporukan käsissä uuden maalipinnan ja sisäpuolelta löytyvät nykyään myös vessat, jotka sinne remontin myötä rakennettiin. Samalla rakennuksen ulko-ovet uusittiin.
Remonttityöt alkoivat jo vuonna 2018. Korona-aika toi omat haasteensa remontin edistymiselle, kun isommalla porukalla ei töitä voinut enää tehdä.
– Meillä oli ennen koronaa tiistaitalkoot, joissa kävi mukavasti talkoolaisia. Onneksi saimme työt hyvälle mallille, niin korona-aikana pystyimme edistämään remonttia pienemmällä porukalla.
Remontin valmistuminen viivästyi vuoden verran koronan vuoksi.

Kyläläisten tärkeä kokoontumispaikka

Vaikka rakennuksessa on tehty remonttitöitä niin sisä- kuin ulkopuolelle, on esimerkiksi noin 80 hengelle mitoitetussa juhlasalissa edelleen aistittavissa lempeää vanhanajan tunnelmaa.
– Kyläläiset kokoontuvat tänne erilaisiin tapahtumiin ja kokoontumisiin. Salissa järjestetään muun muassa Wellamo-opiston järjestämää kuntojumppaa, jossa käy todella mukavasti jumppaajia. Lisäksi seurakunnan perhekerho kokoontuu keskiviikkoisin ja kyläyhdistys järjestää erilaisia tapahtumia, Laitinen kertoo.

– Taloa voi vuokrata myös erilaisiin perhejuhliin ja tapahtumiin.
Seuraava tapahtuma on tulossa jo huhtikuussa, kun Miekkiön kyläyhdistys järjestää Kisalassa 1.4.23 juhlamessut.

Keittiö remontoitiin kokonaan

Remontin myötä myös Miekkiön ainoan ”ravintolan” eli Kisalan pienemmän salin keittiö uusittiin asentamalla sinne uudet koneet ja laitteet.
– Keittiö ei kokonsa vuoksi ihan valmistuskeittiöksi sovellu, joten panostimme kylmätilaan, jotta pitoja järjestävät voivat tuoda mukanaan valmiit ruuat ja niiden säilytykselle on varattu hyvin tilaa.
Astioita juhliin ja tapahtumiin voi vuokrata esimerkiksi Miekkiön Martoilta.
Marttojen lisäksi Miekkiössä toimii aktiivisesti Miekkiön Metsästysseura sekä Miekkiön Maamiesseura.

Koulu muuttui Miekkiö-taloksi

Kisalan vieressä sijaitsee entinen koulu.
– Kun koulu loppui Miekkiöstä vuonna 2013, osti kyläyhdistys rakennuksen kunnalta. Koulusta tuli Miekkiö-talo, Laitinen kertoo.
Tällä hetkellä Miekkiö-talossa sijaitsee yksityinen päiväkoti ja toinen puoli taloa palvelee kyläläisiä muun muassa puutyöluokan käyttömahdollisuuden kautta.
Miekkiö-talon vierestä löytyy vuonna 1973 perustettu kylämuseo, jonka kokoelmassa on kattavasti vanhaa maatalous- ja käsityöesineistöä. Museo on avoinna muun muassa kylätapahtumien yhteydessä.

Luistelukenttä tärkeä henkireikä

Noin 500 talouden kokoisessa Miekkiössä tehdään talkoilla paljon kylän hyväksi. Kyläläiset huolehtivat myös muun muassa Miekkiö-talon takana sijaitsevan jääkentän hoidosta, joka toimii kesäaikana urheilukenttänä.
– Saimme valtuustoalusteen kautta tänne rahaa jääntekemistä varten. Nyt kentällä on jää ja se onkin aika lailla ainoa henkireikä täällä Miekkiössä, Aaltonen kertoo.
Kenttä on hyvin suosittu aina, kun jää on luisteltavassa kunnossa. Jääkenttää käyttää kyläläisten lisäksi myös päiväkotilapset.
– Tämä talvi on tosin ollut haastava jäiden tekemisen kannalta, harmittelee Aaltonen.
Kesällä kenttä toimii myös matalan kynnyksen liikuntapaikkana muun muassa jalkapallon pelaajien kesken.

Talkoohenki on voimissaan

– Talkoohenki on kylällä todella hyvä. Se nähtiin Kisalan remontinkin kohdalla, kiittelee Laitinen.
Henkilötalkootunteja Kisalan remontissa kertyi kaikkiaan 3 071 ja konetalkootunteja kertyi noin 184. Talkoolaisia saatiin mukaan mukavasti. Muutama talkoolainen lähes asui talolla remontin ajan, ja toisinaan Laitinen joutui ystäviä ja yhteisökumppaneita kyselemään mukaan talkoisiin.
– Ensimmäisenä kesänä, kun taloa pestiin ja maalattiin, mukana oli useita kymmeniä talkoolaisia,  kertoo hankkeen vetäjänä toiminut Laitinen.
Avustusta remonttikuluihin kyläyhdistys sai Etpähältä noin 50 prosenttia.

Kyläyhditys ylläpitää myös kylän kierrätyspistettä, joka on tarkoitettu kotitalouksille.
– Jonkun verran kierrätyspisteellä on ollut ilkivaltaa ja jätteitä on jätetty säiliöiden ulkopuolelle. Nämä kaikki lisäävät kyläyhdistyksen kustannuksia, mikä harmittaa kovasti, Laitinen ja Aaltonen sanovat ja toivovat, että kierrätyspistettä pystytään edelleen ylläpitämään kyläyhdistyksen voimin.

Luonto ja palvelut ovat lähellä

Vaikka Miekkiö sijaitsee vain noin 10 kilometrin päässä Lahden torista, niin kysymys ”tunnetteko olevanne enemmän lahtelaisia vai hollolalaisia” saa yhdestä suusta vastauksen ennen kysymyksen loppua:
– Hollolaisia ollaan, ja se johtuu muun muassa lähellämme olevasta luonnosta sekä laajasta eläinkirjosta, joka liikkuu lähimetsissä, Aaltonen kertoo.
– Jos totta puhutaan, niin meidän mielestä Miekkiö on Hollolan paras paikka. Sen me miekkiöläiset olemme todistaneet asuessamme täällä. Kylän sijainti on erinomainen, täältä on lyhyt matka kaupoille ja työmatkojen kannalta moottoritielle tai junalle on myös lyhyt matka, Laitinen ja Aaltonen listaavat.

Teksti ja kuvat:
Outi Sirviö

Jos haluat ehdottaa omaa kylääsi kyläkierroksen vierailukohteeksi, lähetä sähköpostia outi.sirvio@hollola.fi
Julkaistu ensimmäisen kerran: 3.3.2023

Kirkon ympäriltä löytyy niin asutusta, vanha kunnantupa, kotiseutumuseon alue kuin uimaranta ja kauppakin. Myös Hollolan Kirkonseudun kylät ry:n yrittäjälle vuokraama kioski sijaitsee aivan kirkon lähettyvillä.
– Etsimme parasta aikaa kioskille uutta yrittäjää, kertoo yhdistyksen hallituksessa toimiva Eila Karhu tammikuussa.
Uudelle yrittäjälle on tarjolla ainutlaatuinen mahdollisuus sekä kioski- että ravintola- ja pitopalvelutoimintaan, sillä samalla kerralla etsitään Hollolan Kotiseutuyhdistyksen omistamalle Hollolan Vanhalle Kunnantuvalle jatkajaa.
– Etsimme yhdessä yrittäjää, joka ottaa hoitoon molemmat paikat eli niin kioskin kuin Vanhan Kunnantuvan. Olisi mahtavaa, jos uusi yrittäjä innostuisi olemaan mukana ideoimassa ja järjestämässä erilaisia tapahtumia muiden kylän yrittäjien kanssa, Karhu kertoo.
Vanhan Kunnantuvan alakerta on vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin, kokouksiin ja muihin tapahtumiin. Vuokrauksesta vastaa toistaiseksi Hollolan kotiseutuyhdistys ry.
(Päivitys: uusi kioskiyrittäjä sekä Vanhan Kunnantuvan uudet yrittäjät aloittivat elokuun 2023 lopussa).

Kioski on kyläläisten kohtauspaikka

Erilaisten tapahtumien ja erilaisten tempausten järjestämiset ovat olleet kyläyhdistyksen näkyvin toimintamuoto. Kyläyhdistys sai kioskin lahjoituksena Hollolan Kirkonseudun maatalousnaisilta vuonna 2015.
– Yhdistys uudisti kioskin täysin vuonna 2017 tekemällä tilalle uuden kioskirakennuksen. Vanha kioski oli valmistunut vuonna 1959. Kioski on aina ollut, ja on edelleen, kyläläisten tärkeä kohtaamispaikka, Elina Isotalo kertoo.

Yksi perheille tärkeä hetki on kokoontua uudenvuodenaattona kioskin ympärille ja ampua yhdessä muiden perheiden ja paikalla olevien kanssa raketteja.
– Muihinkin tapahtumiin toivotetaan tervetulleeksi yhtä suurta osanottoa kaikenikäisistä, Isotalo toteaa.
Kioskin ympärille levittäytyvässä kirkonseudun miljöössä on mukava esimerkiksi kuunnella vaikka elävää musiikkia ja nauttia kesäillan tunnelmasta.
Museovirasto on määritellyt kirkonseudun ympäristön, johon kuuluu kunnantupa ja kyläasutus viljelymaisemineen, valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kokonaisuus on myös osa Kastarin-Hatsinan-Kutajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Sekä alkuperäisasukkaita että muualta tulleita

– Kirkonkylälle on muuttanut nuoria perheitä todella mukavasti. Myyntiin tulevat tontitkin taitavat käydä nopeasti kaupaksi, Karhu pohtii.
Ihmisiä houkuttaa kirkonkylälle luonto, vanha kivikirkko, Kapatuosian mäki, Hollolan kotiseutumuseon alue, uimaranta ja ihan jo pelkkä kylän idyllisyys, luettelevat Karhu ja Isotalo.

Kirkonseudun alueella, joka koostuu Laitialan, Hammonpohjan, Uskilan ja Kirkonkylän tilastoalueista, asuu 1 067 asukasta, joista Kirkonkylällä asuu hetkellä noin 700.
– Aika paljon täällä asuu myös alkuperäisasukkaita, jotka ovat jääneet tänne asumaan, Karhu kertoo.
– Ja on runsaasti myös sellaisia, jotka ovat opiskelleet ehkä muualla, mutta palanneet oman perheensä kanssa takaisin, Isotalo lisää.
Kirkonkylälle on toki muuttanut heitäkin, jotka ovat tulleet muualta.
– Näen kirkonkylän valtin siinä, että me olemme maalla, mutta meiltä on tosi lyhyt matka palvelujen ääreen. Salpakankaalle ajaa vartissa ja Lahteenkin vain noin puoli tuntia. Emme ole eristyksissä, Isotalo sanoo.
– Sijaitsemme oikeastaan hyvin keskeisellä paikalla ajateltuna erilaisia tapahtumia, jotka kulkevat kirkonkylän kautta. Täältä pääsee kätevästi muun muassa Vesijärven ympäri. Kylän läpi kulkee myös Ironman-kisa sekä erilaisia mopo- ja vanhojen autojen ajeluja, Karhu kertoo.
Kyläyhdistys on haaveillut kioskin saamista esimerkiksi motoristien tapahtumapaikaksi.

Ketään ei jätetä pulaan

Jos huonoja puolia oikein etsitään, niin oma auto pitäisi olla, jotta liikkuminen olisi vaivatonta.
– Koululaiskuljetukset kyllä liikkuvat, joilla kyydeillä neljältä töistä pääsevät työläiset pääsevät kulkemaan. Mutta ne ovatkin ainoat iltapäivän vuorot. Julkisilla ei ole mitään toivoa päästä kulkemaan kaupunkiin tai pois muina aikoina, se on harmillista, Karhu toteaa.
– Jos joku asia ajaa jonkun muuttamaan pois täältä, niin se on julkiset kulkuyhteydet, Isotalo pohtii.
Karhu ja Isotalo kuitenkin toteavat, että rauhallinen ja turvallinen ympäristö lapsille sekä luontoa arvostavan arvot nousevat monella julkisen liikkumisen edelle.
– Ja yksi tietty asia mikä täällä maaseudulla on todella upeaa, on yhteisöllisyys. Täällä yhteistyö ja avunanto toimii. Se on sitä, että et ole ikinä sellaisessa pulassa, jotta et saisi joltain apua. Oli sitten kyseessä koneapu, sinun pitää siirtää kivi tai olet jumissa lumipenkassa. Aina löytyy joku, joka auttaa. Toista autetaan, puolin ja toisin. Ketään ei jätetä pulaan, Karhu ja Isotalo sanovat yhdestä suusta.

Teksti ja kuvat: Outi Sirviö

Kunnan tiedottaja kiertää Hollolan kyliä. Kyläkierrokselta syntyy muun muassa blogiteksti ja valokuvia. Koska ihan kaikkia kymmeniä Hollolan kyliä ei valitettavasti ehdi kiertämään, niin kuka tahansa kyläläinen voi vinkata, kenen kylään tullaan tutustumaan ja mitä kaikkea teiltä löytyy.
Kyläpäivän aikana tehdään vierailuja muutamissa kylän kohteissa, se voi olla yhdistys, jonkun koti, mielenkiintoinen tila tai harrastuspaikka. Myös kylien tärkeät paikat (esim. seurojentalot, retkikohteet, nähtävyydet) ja henkilöt ovat aina kiinnostavia.
Ehdotuksia kylistä ja niissä olevista kohteista voit lähettää suoraan: outi.sirvio(a)hollola.fi.
Kerro viestissäsi ehdottomasi kylän nimi, suositeltu käyntikohde ja mahdolliset yhteystiedot. Nähdään kylissä!
t. Outi
Julkaistu ensimmäisen kerran: 24.1.2023