Viime vuonna tarjouskilpailun kautta valittu kehittäjäkumppani WasaGroup Oy yhdessä alihankintakonsertionsa Muuan Arkkitehdit Oy:n ja WSP Finland Oy:n kanssa laatima kehittämissuunnitelma siirtyy hyväksymiskäsittelyyn; elinvoimavaliokunta 4.4, kunnanhallitus 14.4 ja valtuusto 24.4. Samalla päätetään siitä, siirrytäänkö kaavoitusvaiheeseen.
Kehittämissuunnitelma on kunnianhimoinen. Sen laadinnassa on kuultu asukkaiden, henkilöstön ja luottamushenkilöiden tarpeita ja näkemyksiä. Suunnittelussa on ollut kokonaisvaltainen ote. Siinä on yhteensovitettu erilaiset tarpeet: palvelut, toiminta, tapahtumat ja asuminen, torialue, parkkialueet ja liityntäliikenne. Suunnitelma on realistinen ja sen toteutumismahdollisuus järkevässä aikataulussa mahdollinen.
Toteutuessaan suunnitelma uudistaisi Hollolan kuntakeskuksen kokonaisvaltaisesti. Keskeiseksi toiminnoksi muodostuisi kuntalaisille avoimia, viihtyisiä ympäristöjä. Hollola-talo mahdollistaisi paitsi erilaisia kokous- ja kokoontumistiloja, myös monitoimi-auditoriotilan esityksille ja tapahtumille sekä nuorisotilat. Myös kuntien vastuulle siirtyville työllisyyspalveluille on varattu asiakaspalvelutilat. Hollolan kunta vuokraisi tilat 25 vuodeksi.
Kymmenkerroksinen talo profiloisi kuntakeskuksen. Tämän hetken suunnitelmissa talon yläkerroksiin sijoittuisi merkittävä määrä vuokra-asuntoja. Hollola-talon läheisyyteen rakentuisi senioritalo ja omistusasuntoja. Kerrostalojen kivijalkaan tulisi kaupallisia palveluja ja Hollola-talon alakertaan ravintola. Kaikkineen on kysymys yli 50 milj. euron investoinnista.
Hollolan kuntakeskuksen kehittämisellä on vaiheikas historia. Keskustan torialue valmistui 2002. Kirjasto valmistui 2005.
Kaupallisten palvelujen elvyttämistä on edistetty aktiivisesti ainakin vuodesta 2006 lähtien, kun kunnan kaavoitusinsinööri siirtyi vetämään keskustan kehittämisprojektia. Silloin käynnistettiin keskusta-alueen kiinteistönomistajien ja valtakunnallisten kehittäjien väliset neuvottelut, jotka johtivat kaavavarauksiin vuonna 2008.
Finanssikriisin myötä hyvin alkanut hanke kaatui. Varaukset raukesivat ja keskustan keskeisiä kiinteistöjä asetettiin myyntiin. Vuonna 2010 Hämeenmaa Kiinteistöt Oy:stä tuli keskustakiinteistöjen suurin omistaja, jolle kunta erilaisten vaiheiden jälkeen vuonna 2012 hyväksyi kaavan ja hankesopimuksen. Suunnitelman mukaan kuntakeskukseen toteutuisi hypermarket ja kauppakeskus liiketiloineen sekä liiketilojen päälle kolme kerrostaloa. Kunnan päätöksestä valitettiin. Vaikka valitus sittemmin kaatui hallinto-oikeudessa, maailma oli ehtinyt jälleen muuttua uuteen asentoon. Toteutus ei käynnistynyt ja kunta lopulta vuonna 2015 hyväksyi supistetun suunnitelman. Prisma valmistui vuonna 2017.
Keskustan kehittämisen haasteet on matkan varrella tunnistettu hyvin. Salpakangas on nuori kuntakeskus, jonka rakenne nauhataajamana hajauttaa toimintoja. Sille ei ole muodostunut kaupallisesti vahvaa asemaa lyhyen historian ja lähiötyyppisen keskustarakenteen vuoksi. Etäisyys Lahden ja Hollolan keskustojen välillä on lyhyt. Lahden keskustan vahva vetovoima siirtää ostovoimaa Lahteen ja sitä vahvistaa suuri Lahteen suuntautuva työmatkaliikenne. Kun tähän yhtälöön lisätään kaupanalan vahva murros ja siirtymä sähköisiin palveluihin, haastekerroin on vuosien saatossa vain lisääntynyt.
Käsiä ei kuitenkaan ole nostettu pystyyn. Kun kunnanviraston sisäilmaongelmien kautta laaja peruskorjaustarve ilmeni, valtuusto näki vuonna 2018, ettei ole järkevä peruskorjata yli 90 % korjausasteella alle 50 % käyttöasteella olevia tiloja. Tavoitteeksi asetettiin kuntakeskuksen elinvoiman kasvattaminen. Korona-aika hidasti etenemistä, mutta eteenpäin on päästy.
Tällä kertaa keskustan kehittämistä yritetään synnyttää asiointiympäristön laadullisen kehittämisen kautta. Siinä keskustailmeen kokonaisvaltainen ja samanaikainen kehittäminen ja uudistaminen on avainasemassa. Tällä riittävän suurella muutoksella pyritään aikaansaamaan uudenlaista vetovoimaa, mikä houkuttelee ihmisiä lähelle palveluja, keskusta-alueelle asumaan, asioimaan ja viihtymään. Mitä enemmän alueella liikkuu ihmisiä, sitä enemmän syntyy myös kysyntää, mikä puolestaan ylläpitää ja luo edellytyksiä uusille palveluille. Parhaimmillaan saisimme pohjaa myös kiinnostaville, erilaisille ja omaleimaisille palveluille, jotka edelleen lisäisivät positiivista kierrettä.
Kumppanuussopimuksessa on kolme vaihetta: kehitysvaihe, suunnittelu- ja kaavoitusvaihe sekä toteutusvaihe. Nyt testataan päättäjien rohkeutta.
On totta, että suunnitelmat eivät ole riskittömiä; vuokra-aika on pitkä ja maailma voi muuttua seuraavan neljännesvuosisadan aikana vielä moneen kertaan. On kuitenkin pakko todeta, että paikoilleen jääminen sisältää vähintään yhtä suuren riskin. Tyhjenevä keskusta-alue ei säteile tai luo kasvua tai uskoa tulevaisuuteen.
Hollolassa 30. maaliskuuta 2023
Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja
Julkaistu ensimmäisen kerran 30.3.2023
