Kapatuosian luontopolku – 2,4 km

Viimeksi päivitetty: 15.07.2024

Istutaaj ja annetaam kiiriem mennä ohi

Hollolan kirkonkylällä sukellat satoja vuosia ajassa taaksepäin, mutta pääset samalla nauttimaan nykyaikaisista palveluista. Pienen alueen miljöö tarjoaa suuria hienouksia ja yksittäisiä erikoisuuksia. Vesijärven maisemissa aika pysähtyy. Lähde liikkumaan ja kiipeä Kapatuosian mäelle nauttimaan maisemista. Kulkua Kapatuosian luontopolulla ohjaa näkötornin kuvalla varustetut puutolpat.

Kuva: Taneli Paavoseppä

Hollolan kirkonseutu kuuluu Kastari-Hatsina-Kutajoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Maisemaa jäsentävät Salpausselästä erkaneva harju sekä Vesijärven näkymät. Kylää kehystää tasapainoinen viljelymaisema, jonka avonaisuus on sen tärkeimpiä piirteitä. Aikanaan kirkon itäpuolella avautui laaja Pyhäniemen kartanoon ulottuva viljelymaisema.

  • 2,4 km
  • Keskivaativa reitti
  • Reittimerkkeinä näkötornin kuvalla varustetut puutolpat
  • Näkötorni (avoinna kesäisin)
  • Portti luontoon
  • Salpausselkä Geopark
  • Kauniit maisemat
  • Historiallinen kulttuurimaisema
  • Muinaisjäännöksiä

Reitille pääsee jalan, kävellen, pyörällä tai autolla sekä joukkoliikenteellä.

  • Pysäköi merkitylle alueelle
  • Yksityisalueille meno kielletty
  • Pidä eläimet kytkettyinä
  • Kunnioita luontoa ja siellä kulkijoita
  • Tulen teko alueella kielletty
  • Hätätilanteessa soita 112
  • Nauti luonnosta ja sen puhtaudesta

Salpausselkä Geopark-kohde  

Kapatuosian linnavuori on mannerjäätikön sulamisvesivirtaan noin 12 000 vuotta sitten muodostunut jyrkkärinteinen harju Hollolan kirkonkylässä. Kapatuosian historia on pitkä ja mielenkiintoinen. Kapatuosia on ilmeisesti toiminut linnavuorena viikinkiajalta keskiajan loppuun. Monien muiden kiinnostavien löytöjen ohella alueen arkeologissa tutkimuksissa on löytynyt merkkejä puisista varustuksista. 

Käytössä Kapatuosia oli jo kauan ennen viikinkiaikaa ja vanhimmat jäljet ihmistoiminnasta tällä linnavuorella ovat kivikaudelta, 8000 vuoden takaa. Kivikaudella Itämeren silloisen edeltäjän pinta oli nykyistä korkeammalla ja Kapatuosian linnavuori oli saari. Suurin osa maamme linnavuorista on kallioisia mäkiä, mutta veden muovaamassa maisemamme sopiva paikka linnavuorelle on löytynyt jäätikköjokien kerrostamalta harjulta.

Kaukokaipuu matkablogi , opens in a new tab

Historiallinen Hollolan Kirkonkylä 

Idylliset maalaismaisemat kutsuivat pysähtelemään vähän väliä, kun kultaisena hohtavat pellot kahisivat hiljaa lämpimässä kesätuulessa

Marinella Himari, Kaikokaipuu-bloggaaja

Hollolan keskiaikaista kirkkoa ympäröivä kylä on pienen päiväretken arvoinen. Kuvauksellisen kirkon lisäksi pikkuisesta kylästä löytyy taidetta, ostospaikkoja ja mukavia lounasravintoloita.

Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 

Hollolassa sijaitseva Kastari-Hatsina-Kutajoki on omaleimainen, I Salpausselän pohjoispuolelle muodostunut kulttuurimaisema. Sen maisemakuvaa hallitsevat Salpausselkä ja siihen liittyvät harjut sekä kumpuilevat pellot. Alueen kulttuuriperinnöltään ainutlaatuinen kiintopiste on Hollolan kirkonkylä keskiaikaisine harmaakivikirkkoineen. Kirkon vieressä kohoavalta harjulta, Kapatuosian linnavuorelta, avautuu kaunis näköala Vesijärvelle. Alueella on myös luontoarvoiltaan merkittäviä järviä ja järvenselkiä, kuten Natura 2000- ja Ramsar-verkostoihin kuuluvat Kutajärvi ja Vesijärven Kirkonselkä. Kutajärvi, Kirkonselkä ja Sairakkalanjärvi kuuluvat myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. 

Kuva: Taneli Paavoseppä

Muinaisjäännöksiä Kapatuosilla

Kapatuosian arkeologisia löydöksiä voit tutkia Kulttuuriympäristön palveluikkunassa:  

Museoviraston palveluikkuna , opens in a new tab

Vesijärvisäätiö 

Vesijärvi sijoittuu ensimmäisen ja toisen Salpausselän väliin. Se on muodoltaan epäsäännöllinen ja jakautuu useaan salmien ja matalikkojen erottamaan altaaseen, joista suurimmat ovat Enonselkä, Kajaanselkä, Komonselkä ja Laitialanselkä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Vesijärvisäätiö toimii Lahden kaupungin, Hollolan ja Asikkalan kuntien alueella. Tällä järvirikkaalla seudulla on yli 200 järveä, joista suurin on Vesijärvi. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö on suunnannäyttäjä vesienhoidossa ja vahva esimerkki yhteistyön voimasta luonnon monimuotoisuuden hyväksi toimimisessa.

Vesijärvisäätiö , opens in a new tab