Mittaukset ovat osa Lahden kaupungin, Hollolan kunnan ja alueen ilmapäästöjä aiheuttavan yritystoiminnan solmimaa ilmanlaadun yhteistarkkailusopimusta. Raportti ” Ulkoilman bentso(a)pyreenipitoisuudet pientaloalueilla Lahden seudulla vuonna 2022 ja alkuvuonna 2023” on julkaistu ja se löytyy Lahden nettisivuilta.
PAH-yhdisteet, kuten bentso(a)pyreeni, ovat polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, jotka ovat terveydelle haitallisia yhdisteitä. Niitä on ulkoilmassa kaasumuodossa tai kiinnittyneinä hiukkasiin, esimerkiksi hiili- tai nokipartikkeleiden pinnoille.
Hiukkasiin sitoutunut bentso(a)pyreeni johtuu epätäydellisestä palamisesta. Pitoisuuksien määrään vaikuttaa tutkimusten mukaan eniten kotitalouksien tulisijojen käyttö. Ulkoilman pitoisuustasoihin vaikuttaa tulisijojen määrän ja käytön lisäksi myös monet muut tekijät, kuten ulkoilman lämpötilan ja valon vaikutus PAH-yhdisteiden hajoamisprosessin ja tulisijojen kunto.
PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreenille on annettu ympäristölainsäädännössä enimmäistavoitearvo sekä alempi ja ylempi arviointikynnys. Lahdessa bentso(a)pyreenin vuosikeskiarvo oli vuonna 2020 0,9 ng/m3, 2021 1,1 ng/m3 ja vuonna 2022 1,1 ng/m3. Kaikkina mittausvuosina pitoisuus Lahdessa on ylittänyt bentso(a)pyreenille annetun ylemmän arviointikynnyksen (0,6 ng/m3) ja on sivunnut tavoitekeskiarvoa (1 ng/m3).
Tammi-kesäkuun 2023 mitattujen bentso(a)pyreenipitoisuuksien keskiarvo oli Launeella 1,0 ng/m3 ja Hollolan Kuntotiellä 0,6 ng/m3. Tällä ajanjaksolla pitoisuustasot ylittivät ylemmän arviointikynnyksen tason Lahdessa ja sivusivat sitä Hollolassa. Hollolassa 200 metrin etäisyydellä mittauspisteestä oli n. 60 % vähemmän pientaloasuntoja kuin Lahden Launeella vastaavalla etäisyydellä.
Mittaustulokset osoittavat, että puunpolton vaikutus bentso(a)pyreenipitoisuuksiin on liikennettä suurempi
Kun Lahden tuloksia verrataan pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisillä alueilla samaan aikaan mitattuihin pitoisuuksiin, huomataan, että Lahdessa mitatut bentso(a)pyreenipitoisuudet ovat olleet useina kuukausina varsinkin talviaikana huomattavasti suurempia. Tulokset osoittavat, että liikenteen osuus bentso(a)pyreenin lähteenä on pieni.
Lahden seudulla mitatut bentso(a)pyreenipitoisuudet osoittavat, että omakotitaloalueiden asukkaat käyttävät tulisijojaan paljon. Tuloksista voidaan huomata myös se, että viileämpinä kuukausina bentso(a)pyreenipitoisuudet ovat korkeampia kuin lämpöisempinä kuukausina, mikä liittyy paitsi runsaampaan puunpolttoon kylminä vuodenaikoina, myös PAH-yhdisteiden hajoamisnopeuden hidastumiseen kylmissä olosuhteissa.
Puhdas palaminen säästää savua ja rahaa
Asukkaat voivat vaikuttaa oikeilla polttotottumuksilla ja tulisijojen kunnolla puunpolton hyötysuhteeseen, alueen ilmanlaatuun, ja ihmisten altistumiseen terveydelle haitallisille PAH-yhdisteille.
Asukkaiden on tärkeää huomioida tulisijan kunto, polttoaine ja omat käyttötottumukset erityisesti, jos kodin tulisija on vanha. Uudet tulisijat polttavat puuta usein puhtaammin, kun niitä käyttää oikein.
Palamisprosessi on mahdollisimman tehokas ja vähäpäästöinen, kun sillä on optimaaliset olosuhteet. Tällöin puun sisältämä lämpöenergia saadaan myös tehokkaammin talteen.
Kaikki ilman epäpuhtaudet eivät jää vain ulkoilmaan, vaan päätyvät myös sisälle taloihin, joten pitkäaikaisaltistuminen on entistä todennäköisempää.
Tästä Hollola Ilmanlaatu sivustolle
Linkki raporttiin
Lisätietoja:
Kaarina Kähäri
ympäristö- ja laatuinsinööri, DI
Lahden kaupunki
p. 050 539 1695
