Tutkimukset suoritettiin vuosina 2022 ja 2023. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää Koivusillanjoen nykytila ja joen kuormitusvaikutusta alapuolisiin vesistöihin. Tutkimushankkeeseen saatiin rahoitusta Hämeen ELY-keskukselta.

Hollolan Koivusillanjoki on yksi Vähäjoen kolmesta latvahaarasta. Koivusillanjoen vedet päätyvät Vähäjoen ja Porvoonjoen kautta aina Suomenlahteen asti. Vähäjoella elää Porvoonjoen luontainen taimenkanta, joka on herkkä esimerkiksi kiintoainekuormitukselle.

Koivusillanjoen valuma-alueen maankäyttö on pääasiallisesti metsämaata, mutta alue sisältää myös asuinalueita ja viljelymaata. Hollolan keskustan hulevedet johdetaan myös suurelta osin Koivusillanjokeen laskeviin puroihin Vanhatalon ja Hedelmätarhan alueilta. Koivusillanjoen luonnontilaisuus on kärsinyt esimerkiksi ojituksista ja uoman muokkauksista.

Tutustu tuloksiin raportista täällä.

Vuonna 2023 seurannan kohteena olivat Arkiomaanjärvi, Valkjärvi, Työtjärvi, Vähä-Tiilijärvi, Iso-Tiilijärvi, Keski-Tiilijärvi, Kalliojärvi, Likojärvet ja Hedelmätarhan lampi. Raportissa on tarkasteltu vuoden 2023 näytteenottojen tulokset ja vedenlaadun ajallista kehitystä 2000-luvulla mainituissa yhdeksässä Hollolan järvessä.

Tänä vuonna pienjärvien vedenlaatuseurannassa tarkkaillaan Arkiomaanjärveä, Valkjärveä, Työtjärveä, Vähä-Tiilijärveä, Kutajärveä, Matjärveä, Leppälammia, Iso-Lanoa, Sairakkalanjärveä, Soltinjärveä ja Hahmajärveä.  Seurannan toteuttaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry.

Linkki raporttiin:  https://hollola.fi/wp-content/uploads/2024/02/Hollolan-pienvedet-raportti-2023.pdf