Energiantuotanto, liikenne ja puun poltto ovat merkittävimmät ulkoilman epäpuhtauksien lähteet Lahden seudulla. Lisäksi alueella on liuottimia käyttävää teollisuutta, kivenmurskaamoja, betonituotetehtaita, asfalttiasemia ja krematorio, jotka aiheuttavat jonkin verran päästöjä.
Mittaustulosten mukaan ilmanlaatu on hyvää tai vähintään tyydyttävää suurimman osan ajasta. Maailman terveysjärjestön WHO:n terveysperusteiset ohjearvot ylittyvät edelleen Lahden seudulla laajoilla alueilla, mikä tarkoittaa, että ilman epäpuhtauspitoisuudet ovat terveysvaikutuksia aiheuttavalla tasolla. Epäpuhtauspitoisuudet vaihtelevat vuosittain. Niihin vaikuttavat muun muassa kevään säätilanteet, talvella käytetyn hiekoitushiekan määrä ja liikenteen rytmi vilkasliikenteisillä alueilla.
Puun pienpolton aiheuttamiin ilmanlaatuvaikutuksiin on syytä kiinnittää huomiota. Ensisijainen keino on pientulisijojen oikeanlainen käyttö. Puun poltosta saa lisätietoa esimerkiksi Lahden kaupungin nettisivuilta Polta puuta viisaasti – Lahti
Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan tulee valvoa ja edistää ilmansuojelua alueellaan, sekä huolehtia ilmanlaadunseurannasta. Toiminnanharjoittajia velvoitetaan huolehtimaan ilman pilaantumisen ehkäisemisestä ja toimintansa vaikutuksista ilmanlaatuun. Lain määrittelemien velvoitteiden täyttämiseksi on solmittu yhteistarkkailusopimuksia. Viimeisin sopimus on solmittu vuosiksi 2021–2026. Sopimuksen osapuolina ovat Hollolan kunta, Lahden kaupunki ja alueella sijaitsevat ympäristölupa-, ympäristöilmoitus- tai ympäristörekisteröintivelvolliset laitokset, joiden toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan. Lahden kaupunki tekee yhteistarkkailusopimuksen mukaiset mittaukset Hollolassa ja Lahdessa.
Vuoteen 2007 verrattuna kokonaispäästöt ovat pienentyneet -48 prosenttia, mikä kertoo Hollolassa tehdystä pitkäjänteisestä työstä ilmaston hyväksi. Tämä kehitys heijastaa koko Suomen kuntien yleistä suuntaa (-43 prosenttia), jossa erityisesti energiasektorin puhdistuminen on ollut keskeinen tekijä päästöjen vähenemisessä. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tuoreiden tietojen mukaan kaikkien kuntien kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2023 noin 9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hollolan kokonaispäästöt ovat muuttuneet -6 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen (2022). Myönteinen kehitys johtuu pääosin energiasektorin eli sähkön- ja kaukolämmöntuotannon puhdistumisesta.
Hollola osana kansallista ilmastotyötä
Hollolan päästökehitys tukee Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vaikka suunta on oikea, tarvitaan edelleen lisätoimia erityisesti liikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämiseksi. Hollolan kunta kuuluu Hiilineutraalit kunnat – verkostoon, jossa kuntien tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2030 verrattuna vuoteen 2007 -Energiasektorin päästöjen pienentyessä muiden päästösektorien kuten tieliikenteen, työkoneiden ja maatalouden merkitys päästöissä korostuu. Näiden sektorien päästöjen pienentämiseen tulisikin jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, jotta kunnat, maakunnat ja Suomi saavuttaisivat päästötavoitteensa, toteaa erikoissuunnittelija Jari Rantsi Suomen ympäristökeskuksesta. Vuonna 2023 kolme suurinta päästösektoria Hollolassa olivat tieliikenne, maatalous ja työkoneet. Näiden sektorien päästöt ovat muuttuneet suhteellisesti seuraavasti:
Tieliikenne: -30 % suhteessa vertailuvuoteen, mikä tarkoittaa -16.8 tuhatta tonnia.
Maatalous: -22 % suhteessa vertailuvuoteen, mikä tarkoittaa -6.5 tuhatta tonnia.
Työkoneet: -21 % suhteessa vertailuvuoteen, mikä tarkoittaa -2.7 tuhatta tonnia.
Hollolan ilmastosuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin valtuustossa muutamin lisäyksin joulukuussa 2024. Suunnitelma siirtyi kohti konkreettisia tavoitteita heti julkistamisen jälkeen. Lisää voit lukea TÄÄLTÄ
Asukkailla on suuri vaikutus päästöjen vähentämisessä ja Hollola haastaakin ilmastosuunnitelmassaan kuntalaiset ja yritykset toimimaan paremman ilmaston puolesta.
Hiilineutraalisuomi.fi, jolla päästötietopalvelu sijaitsee, on uudistunut toukokuussa 2025. Uusi osoite sivustolle on hiilineutraalisuomi.syke.fi. Suomen ympäristökeskus Syke laskee vuosittain käyttöperusteisten ilmastopäästöjen määrän kaikille Suomen kunnille, maakunnille ja ELY-alueille. Päästöt lasketaan kaikille kunnille yhdenmukaisella kansainvälisiä ohjeistuksia noudattavalla laskentamenetelmällä.