Nuorten kesätyöllistämiseen jaossa 75 kesätyöseteliä

Elinvoimavaliokunta päätti nostaa kesätyösetelin arvon 300 eurosta 100 eurolla. Kesätyöseteleitä on jaossa 75 kappaletta.
Kesätyösetelin voi saada hollolalainen, joka on 31.5.25 mennessä täyttänyt 15, mutta ei 18 vuotta tai on Hollolassa perusopetuksen päättävä 9. luokkalainen nuori.

Nuori hakee kesätyöseteliä yhdessä kesätyönantajan kanssa, joka voi olla hollolalainen tai ulkopaikkakuntalainen yritys tai ulkopaikkakuntalainen yhdistys. Ei kuitenkaan hyvinvointialue, säätiö, kunta, valtio tai yksityistalous.
Hollolalaisille yhdistyksille on mahdollisuus myöntää 600 euron arvoinen kesätyöseteli samoilla ehdoilla kuin nuorten kesätyöseteli yrityksiin.
Yksi työnantaja voi käyttää enintään kolme kesätyöseteliä ja töitä tulee olla tehty vähintään 50 tuntia 1.6.―31.8.2025.

Hollola-lisä työnhakijoiden työllistämisen tukena

Hollola-lisä on työnantajalle myönnettävä harkinnanvarainen tuki, jota voidaan käyttää hollolaisen työnhakijan palkka- tai palkkauskustannuksiin.
Elinvoimavaliokunta päivitti Hollola-lisän ehtoja kunnan siirtyessä työllisyysalueen vastuun alaisuuteen liittyen työvoimahallinnon viranomaistyöhön.

Hollola-lisän suuruus määräytyy aina harkintaperusteisesti, mutta pääsääntöisesti sitä voi saada enintään 500 euroa kuukaudessa puolen vuoden ajaksi tai maksimissaan 1 000 euroa kuukaudessa vuoden ajaksi, jos myöntämisen ehdot täyttyvät.
Hollola-lisä myönnetään viranhaltijapäätöksellä, joka tehdään harkinnanvaraisesti arvioiden työnhakijan, että haettavan yrityksen tai yhdistyksen kokonaistilanne. 

Harkinnanvaraisen Hollola-lisän pääsääntöiset kohderyhmät ovat:
–    nuoret alle 30-vuotiaat työnhakijat
–    työnhakijat, joiden työttömyys on venynyt yli 12kk mittaiseksi (pitkäaikaistyötön)
–    oppisopimusperusteiseen työsuhteeseen palkattavat työnhakijat
–    vieraskieliset ja maahanmuuttajataustaiset työnhakijana olevat.

Elinvoimavaliokunnan päätös on luettavissa täällä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Kotitalouksien varautuminen turvaa myös hyvinvointialueen toimintaa

Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

– Kotoa tulisi löytyä vettä, ruokaa ja lääkkeitä minimissään kolmeksi vuorokaudeksi, valmiuspäällikkö Mika Nevalainen huomauttaa.

Hän korostaa, että omatoiminen varautuminen on iso apu ihmiselle itselleen mutta myös yhteiskunnan toimivuudelle. Lisäksi on tärkeä tietää, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa. Varautumiseen liittyviä ohjeita on koottu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) ja Huoltovarmuuskeskuksen yhdessä luomalle sivustolle 72tuntia.fi sekä sisäministeriön Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaaseen (Suomi.fi/varautuminen). 

Pullovesi puuttuu suomalaisten kaapeista

Heikoiten suomalaisten kaapeista löytyy vettä. SPEK:n tuore tutkimus osoitti, että vain joka kolmannella kyselyyn vastanneista oli varastossa niin paljon pullovettä, että se riittäisi kolmeksi päiväksi.

– Vettä tulisi varata pelkästään juomiseen kaksi litraa jokaiselle henkilölle joka päivälle, Nevalainen huomauttaa. 

Kotiin tulisi hankkia myös puhdas, kannellinen ämpäri tai kanisteri, jolla vettä voi tarvittaessa hakea. Varavedenjakelu järjestetään kuitenkin yleensä vasta pidemmissä vesikatkoissa. 

Resurssit kiireellisen toimintaan 

Valmiuspäällikkö Jani Mäkinen muistuttaa tuoreessa blogikirjoituksessaan, että jokaisen kansalaisen oma varautuminen auttaa hyvinvointialueen toimimista häiriötilanteissa. 

– Laajassa häiriötilanteessa hyvinvointialueiden tehtävät lisääntyisivät ja palveluverkko kuormittuisi ainakin hetkellisesti. Resurssit häiriötilanteessa suunnattaisiin ensisijaiseen ja kiireelliseen toimintaan ja varmistettaisiin heikoimmassa asemassa olevien pärjääminen.

–  Ajattelen, että hyvinvointialueellamme on 200 000 kriittistä yhteistyökumppania eli jokainen alueen asukas. Jokaisen toimintakyky ja mahdollisuus selviytyä itsenäisesti erilaisista häiriötilanteista on tärkeää myös hyvinvointialueen toiminnan kannalta. Erityisen tärkeää siis on, että me, joilla on mahdollisuus selvitä itsenäisesti erilaisissa häiriötilanteissa, varaudumme niihin.

Varautumispäivä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Vesilaitosyhdistyksen yhteistyössä järjestämä.

Linkit

Varautumissuositus kotitalouksille

Blogi: Miten päijäthämäläinen voi auttaa hyvinvointialuetta varautumaan?

Lisätiedot
Jani Mäkinen, valmiuspäällikkö 0444 823 398
Mika Nevalainen, valmiuspäällikkö 0440 773 123
Päijät-Hämeen hyvinvointialue 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille. 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Huolehdimme yli 200 000 asukkaan terveydestä ja turvallisuudesta.