Salpakierto: Lajitteluasemien asiakkaat tyytyväisiä palveluihin – monet jätteet saa viedä maksutta

Kyselyssä kysyttyjen asioiden keskiarvoksi tuli 4,4 asteikolla 1-5 (5=erittäin hyvä/erittäin hyvin ja 1=erittäin huono/erittäin huonosti). Asiakkaiden tyytyväisyyttä on mitattu vuosittain aina vuodesta 2005 alkaen ja se on pysytellyt jatkuvasti korkealla tasolla.
Kaikkein eniten lajitteluasemilla asioivat asiakkaat arvostavat henkilökunnan palvelualttiutta ja ystävällisyyttä (kyselyssä keskiarvo 4,8). Myös lajitteluaseman sijainti, opasteiden selkeys ja lajittelun helppous saavat korkeat arvosanat (kyselyssä keskiarvo 4,5). Muita kyselyssä arvioituja asioita olivat mm. asiakasturvallisuus, liikennöinnin toimivuus ja aukioloajat.

Vastaajista 96 % oli toimialueen kuntien vakituisia asukkaita ja 4 % toimialueen vapaa-ajan asukkaita. Yksityisasiakkaita vastaajista oli 93 % ja yrityksiä 7 %.

– Olemme iloisia siitä, että asiakkaat ovat tarjottuihin palveluihin näin tyytyväisiä, sanoo lajitteluasemien toiminnasta vastaava palveluesihenkilö Mika Kantele.
Palveluita on vuosien varrella kehitetty asiakaspalautteiden perusteella. Muun muassa aukioloaikoja on vuosien varrella laajennettu. Lajitteluasemilta löytyvää lajiteltavien jätelajien valikoimaa on myös laajennettu ja yhdenmukaistettu eri asemien kesken.
Seuraavia kehityskohteita meillä on asemien opasteiden parantaminen entisestään. Olemme ottamassa käyttöön jätelajikuvakkeet eli piktogrammit
– Lisäksi lähivuosina tullaan kehittämään asemien itsepalvelua, päättää Kantele.

Vuonna 2023 lajitteluasemilla kävi yhteensä noin 173 000 asiakasta. Lajitteluasemien asiakasmäärät ovat tänä vuonna pysytelleet pitkälti viime vuoden lukemissa. Hollolan ja Heinolan lajitteluasemilla asiakasmäärät ovat hieman kasvaneet viime vuodesta vastaavalla ajanjaksolla tarkasteltuna. Orimattilan lajitteluasemalla sen sijaan kävijämäärät ovat hieman laskeneet.   Lahden, Asikkalan ja Padasjoen lajitteluasemilla kävijämäärät ovat viime vuoden tasolla.

Monet jätteet saa viedä lajitteluasemalle maksutta

Monet jätteet otetaan lajitteluasemilla kotitalouksilta vastaan maksutta. Kiinteistön jäteastiat on tarkoitettu vain kotitaloudessa päivittäin syntyvälle talousjätteelle. Lajitteluasemalle tulee sen sijaan toimittaa muutto-, rakennus- ja remonttijätteet, huonekalut, puutarhajätteet, metalliromut, poistotekstiilit, vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet.

  • Olisi erittäin tärkeää muistaa, että sekajätteen joukkoon ei saa koskaan laittaa akkuja, paristoja, varavirtalähteitä, sähkölaitteita tai muita vaarallisiin jätteisiin luokiteltavia, muistuttaa Kantele.
  • Nämäkin kaikki voi tuoda lajitteluasemalle ilmaiseksi.
  • Ne voivat muun jätteen seassa aiheuttaa kuljetuksen ja jätteenkäsittelyn aikana tulipaloja ja vaaratilanteita.

Toimialueen kotitalouksilta otetaan lajitteluasemilla maksutta vastaan:

  • risut ja haravointijätteet (erikseen lajiteltuna ja jätesäkeistä poistettuna)
  • kartonki ja pahvi
  • lasipakkaukset (ei muu lasi)
  • keräyspaperi
  • metalliromut
  • kestopuu
  • puu (myös puiset huonekalut)
  • renkaat (vanteilla ja ilman)
  • kaikenkokoiset sähkölaitteet
  • vaaralliset jätteet (50 kg tai 50 l/talous/vuosi)
  • akut ja paristot
  • poistotekstiilit
  • käyttökelpoiset vaatteet ja kodin tekstiilit (UFF-keräyskonttiin)

Lajittelupulmissa kannattaa hyödyntää verkkosivuilta salpakierto.fi löytyvää jätehaku-toimintoa, joka kertoo, mihin jätelajiin tuote lajitellaan. Myös lajitteluaseman henkilökunta auttaa mielellään.

Lajitteluasemalle tuotava kuorma kannattaa lajitella jo kotona mahdollisimman hyvin, jotta sen purku on asemalla helpompaa. Lajittelemalla säästyy myös rahaa.

Lisätietoja antaa:
palveluesihenkilö Mika Kantele, 050 093 4360

Salpakierto Oy on 9 kunnan omistama osakeyhtiö, joka huolehtii jätelain mukaisista yhdyskuntajätehuollon palvelutehtävistä omistajakuntiensa alueella. Tehtäviin kuuluvat kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden vastaanotto, käsittely, jäteneuvonta, jätehuollon suunnittelu ja kehittäminen sekä jätteenkuljetus kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta. Yhtiö on osa Lahden kaupunkikonsernia.

Työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin 2025 alkaen

Työllisyyttä edistetään jatkossa kuntien toimesta

Työvoimapalvelujen siirtymisestä valtiolta kuntiin linjattiin vuonna 2021 Sanna Marinin hallituksessa. Lakimuutoksen tavoitteena on vahvistaa kuntien vastuuta työllisyyden edistämisessä ja antaa kunnille mahdollisuus vastata juuri oman alueensa tarpeisiin. Useissa kunnissa muutokseen on oltu tyytyväisiä, sillä palveluja voidaan 2025 alkaen järjestää ketterämmin juuri oman alueen elinvoiman vahvistamiseksi.

Päijät-Hämeen työllisyysalueen muodostavat Asikkala, Hartola, Hollola, Heinola, Iitti, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä. Työllisyysalueelle rakennetaan kolme aluetoimistoa, jotka sijaitsevat Heinolassa, Hollolassa ja Orimattilassa. Asiantuntijat tapaavat asiakkaita jokaisen kunnan alueella, joten palvelua saa jatkossa jokaisen omasta kotikunnasta.

Työllisyysalue toimii kuntien kanssa yhteistyössä

Hollola toimii Päijät-Hämeen työvoimapalvelujen vastuukuntana. Kaikki alueen yhdeksän kuntaa ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Työvoimapalvelujen päättävä toimielin on työllisyyslautakunta, jossa jokaisella alueen kunnalla on edustus.

– Olemme tehneet kuntien kanssa tiivistä yhteistyötä jo alkuvuodesta 2023. Alkuun valmistelua tehtiin Päijät-Hämeen liiton AKKE-rahoituksella. Tapaamme kuntien työllisyyspalvelujen edustajia säännöllisesti, jonka lisäksi valmistelua tukee työllisyysalueen kuntajohtajien muodostama ohjausryhmä, työllisyysaluejohtaja Anne Tapaila kertoo.

Kunnat toimivat työvoimaviranomaisen tukena

Vaikka vastuu työllisyyden viranomaistyöstä on työllisyysalueella, kunnat järjestävät myös omia työllistymistä edistäviä palveluja. Kunnilla on hyvät edellytykset luoda vaikuttavia palveluja, sillä niissä tunnetaan oman alueen toiminta ja elinkeinoelämän tarpeet tarkasti.

– Päijät-Hämeen työllisyysalueen valmistelun aikana kunnat ovat ilmaisseet halunsa säilyttää omat työllisyyspalvelunsa. Työllisyysalueen on tarjottava valmennus- ja ohjauspalveluja työnhakijoille. Kunnat voivat tuottaa näitä palveluja itse tai työvoimaviranomainen voi ostaa palvelut yksityiseltä sektorilta. Kunnat maksavat yksityiseltä ostetuista palveluista omien kuntalaistensa osalta. Toki oman kotikunnan työntekijöiden tuottamat palvelut koetaan monesti vaikuttavimmiksi, Tapaila kuvailee.

Kuntien on kannattavaa edistää kuntalaisten työllistymistä, sillä valtio laskuttaa kunnilta jatkossa entistä suurempaa kuntaosuutta työttömyysetuudesta. Tammikuusta alkaen kunnat maksavat työttömyysetuutta portaittain sitä enemmän, mitä kauemmin kuntalainen on työttömänä.

– Työvoimaviranomainen ja kunnat toimivat ensi vuoden alusta samassa kuntaekosysteemissä, mahdollistaen tiiviimmän yhteistyön ja elinvoiman kasvun kunnissa ja alueella, Tapaila summaa.

Lisätietoja antaa:
Anne Tapaila, työllisyysaluejohtaja
Hollolan kunta
044 780 1118
anne.tapaila@hollola.fi

Lisää aiheesta: Päijät-Hämeen työllisyysalue 1.1.2025 alkaen