Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Lapsiperhepalveluilla vireä toiminnan ja kehittämisen vuosi

Lapsiperhepalveluissa työskentelee noin 600 alan ammattilaista eri toimipisteissä. Kolme tulosyksikköä ovat lasten ja nuorten hyvinvointi, opiskeluhuoltopalvelut sekä perhesosiaalityö ja lastensuojelu. Tulosyksiköt pitävät sisällään esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, alaikäisten mielenterveyspalvelut, sosiaalihuollon palvelutarpeenarvioinnin, kasvatus- ja perheneuvonnan ja lastensuojelulain mukaisen palvelukokonaisuuden.

Viime vuonna hyvinvointialueen aloituksen ja toiminnan yhtenäistämisen lisäksi lapsiperhepalveluissa kehitettiin perhekeskustoimintaa ja alaikäisten mielenterveyspalveluita, tehtiin panostuksia lapsiperheiden varhaiseen tukeen ja laadittiin alueelliset neuvola- ja opiskeluhuoltosuunnitelmat.

– Lapsiperhepalvelujen henkilöstö on tehnyt hyvää työtä ja osallistunut aktiivisesti kehittämiseen, tulosaluejohtaja Eija Kallio kiittää.

Sähköinen perhekeskus käyttöön

Lapsiperhepalveluissa tärkeäksi koetaan kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja sote-toimijoiden monialainen yhteistyö, jota on jatkuvasti kehitetty hyvinvointialueen ja toimijoiden yhteistyönä. Esimerkiksi perhekeskustoimintamallia on viety eteenpäin verkostomaisesti ja fyysisissä perhekeskuksissa.

Perhekeskuksella tarkoitetaan yhteensovitettua lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avuntarpeisiin vastaavaa palveluverkostoa, joka toimii yhtenä kokonaisuutena.

Hyvinvointialue on osallistunut sähköisen perhekeskuksen kansalliseen kehittämiseen ja valmistellut sen käyttöönottoa RRP-hankerahoituksella. Luotettavaa tietoa ja perhekeskuspalveluita kokoava Omaperhe.fi otettiin käyttöön maaliskuussa 2024.

Perhekeskusverkostossa on koottu myös maahanmuuttajatoimijoiden verkostoa.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluille toimenpideohjelma

Muun muassa alaikäisten perustason mielenterveyspalvelujen jonoa kyettiin lyhentämään ja erityinen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisen toimenpideohjelma laadittiin keväällä 2023. Henkilöstö osallistui kehittämiseen erilaisissa työpajoissa ja vastaamalla kyselyihin.

Esimerkkinä monialaisesta yhteistyöstä toteutettiin alaikäisten mielenterveyspalveluiden sairaanhoitajan jalkautuminen koulun tiloihin -pilotti.

Lasten ja nuorten huonovointisuus on kuitenkin edelleen lisääntynyt ja palvelupyyntöjen määrä alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluihin kasvanut yli 20 prosentilla. Myös lastensuojelun määräajat ja suunnitelmallinen perhesosiaalityö tavoitteineen ovat suuria haasteita hyvinvointialueella.

Lapsiperhepalveluiden tärkeänä tavoitteena on tukea aktiivisesti lapsiperheasiakkaita itsenäiseen ja tasapainoiseen arkeen heidän omassa elinympäristössään.

Lisätiedot:
Tulosaluejohtaja Eija Kallio, lapsiperhepalvelut ja perhe- ja sosiaalipalvelut, p. 044 77801 310

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Kuntalaisten suhtautumista kuntiin selvitetään laajalla kyselyllä

Kaikkiaan 32 900 kansalaista ympäri Suomea saa lähiviikon aikana postitse kyselylomakkeen, jossa kysytään vastaanottajan käsityksiä omasta asuinkunnastaan ja sen tavasta hoitaa asioita. Samalla selvitetään, mitä vastaajat ajattelevat kunnallisista palveluista ja miten he osallistuvat kuntansa päätöksentekoon. Kyselyn postitukset on aloitettu.

Nyt toteutettava kysely on yksi laajimmista kuntalaisten näkemyksiä kartoittavista selvityksistä. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavia ja vastaavan laajuisia kuntalaiskyselyitä säännöllisesti aina 1990-luvulta lähtien. Viimeisin vastaava kuntalaiskysely toteutettiin keväällä 2020.

Kysely tarjoaa kunnille tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja toiminnan kehittämiseksi. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa alkusyksyllä 2024.

Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan on äärimmäisen tärkeää, että ne kuntalaiset, jotka saavat kyselylomakkeen, tuntevat asian omakseen ja vastaavat aktiivisesti kyselyyn.

– Tutkimuksen kattavuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi kyselyn vastausprosentti olisi hyvä saada mahdollisimman korkeaksi. Edellisessä vastaavassa kyselyssämme vastausprosentti oli 35,4, Pekola-Sjöblom sanoo.

Mukana 46 kuntaa – edustava otos Suomen kuntakentästä

Kysely lähetetään Väestörekisterikeskuksen otoksen avulla kaikkiaan 32 900 täysi-ikäiselle kuntalaiselle. Kuntakohtaiset otokset vaihtelevat 300:sta 2 200 henkilöön. Kuntakohtaiset otokset määräytyvät pääosin kuntakoon mukaan.

Kuntalaistutkimuksessa 2024 on mukana 46 kuntaa, jotka muodostavat edustavan otoksen erikokoisista ja erityyppisistä kunnista eri puolilta Suomea. Mukana ovat Asikkala, Askola, Espoo, Hamina, Hattula, Hirvensalmi, Hollola Hämeenlinna, Ilomantsi, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kirkkonummi, Kitee, Kuusamo, Lappajärvi, Lappeenranta, Lapua, Mikkeli, Mustasaari, Naantali, Nivala, Oulainen, Parkano, Petäjävesi, Pielavesi, Pirkkala, Pudasjärvi, Puolanka, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Toholampi, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Virolahti, Virrat ja Vöyri.

Kysely lähetetään suomen- ja ruotsinkielisenä. Postikyselyn saavat voivat vastata kyselyyn myös sähköisesti.

Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(a)kuntaliitto.fi