Salpakierto:Lajitteluasemilla siirrytään kesäkauden laajennettuihin aukioloaikoihin huhtikuun alussa

Aikaisempien vuosien tapaan lauantaiaukioloaikoja lisätään kesäkaudella Asikkalan, Heinolan ja Hollolan lajitteluasemille. Orimattilan lajitteluasemalle aukioloaikoja lisätään maanantaille ja perjantaille ja Padasjoen lajitteluasemalle perjantaille.

Lahden lajitteluasema PILLERI on kattavasti avoinna ympäri vuoden jokaisena arkipäivänä sekä arkilauantaisin, joten kesäkauden alkamisella ei ole vaikutusta sen toimintaan.

Lajitteluasemien kesäkauden aukioloajat ajalla huhtikuu-lokakuu 2025

• Asikkalan lajitteluasema avoinna ti ja to klo 12 – 18, la klo 10 – 14
• Heinolan lajitteluasema avoinna ma, ke ja pe klo 12 – 18, parittoman viikon la klo 10 – 14
• Hollolan lajitteluasema avoinna ma, ke ja pe klo 12 – 18, parillisen viikon la klo 10 – 14
• Lahden lajitteluasema PILLERI, ma – pe klo 7 – 20, la 10 – 15
• Orimattilan lajitteluasema ma, ti, to, pe klo 12 – 18, la 10 – 14
• Padasjoen lajitteluasema ke ja pe klo 12 – 18, la klo 10 – 14

Jos ilmoitetulle aukiolopäivälle sattuu pyhäpäivä, ovat lajitteluasemat suljettuna.

Lajitteluasemilla otetaan vastaan muut kuin kotitaloudessa syntyvät päivittäisjätteet. Tarkistathan ennen kuorman tekoa lajittelu- ja vastaanotto-ohjeet osoitteesta salpakierto.fi

Lajitteluasemien asiakkaat tyytyväisiä palveluihin

Lajitteluasemilla kävi vuonna 2024 noin 171 000 asiakasta, joista hieman alle 90 000 asiakasta kävi Lahden lajitteluasema PILLERIllä. Kävijämäärä laski hieman edellisestä vuodesta. Asiakkaat olivat aiempien vuosien tapaan tyytyväisiä lajitteluasemien palveluihin.

Lajitteluasemilla otettiin vuonna 2024 jätteitä vastaan kaikkiaan noin 27 716 tonnia, mikä oli hieman enemmän kuin edellisenä vuotena.

Lisätietoja:
palveluesihenkilö Mika Kantele, puh. 050 093 4360

Salpakierto Oy on 9 kunnan omistama osakeyhtiö, joka huolehtii jätelain mukaisista yhdyskuntajätehuollon palvelutehtävistä omistajakuntiensa alueella. Tehtäviin kuuluvat kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden vastaanotto, käsittely, jäteneuvonta, jätehuollon suunnittelu ja kehittäminen sekä jätteenkuljetus kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta. Yhtiö on osa Lahden kaupunkikonsernia. 

Vesijärven tilan laaja seuranta on todellinen ylpeyden aihe

Vesijärven tilan seuranta kattaa laajasti vedenlaadun lisäksi eri eliöryhmien, kuten kasviplanktonin, eläinplanktonin, että kalaston tilan seurantaa. Seurantakokonaisuus koostuu velvoitetarkkailusta ja erillisrahoituksella tehtävistä täydentävistä seurannoista. Vesijärven tilan seuranta on laajuudeltaan sekä kestoltaan harvinaista ja poikkeuksellista Suomessa, mutta myös kansainvälisesti. Vesijärven eri altaat eroavat toisistaan rehevyyden ja ravintoverkon suhteen ja seurantaa onkin tehtävä eri altailla erikseen.

Kesällä 2024 lämmin jakso toi muutoksia ravintoverkkoon

Vesijärven tilan seurannassa vuonna 2024 ei ilmennyt suuria yllätyksiä aiempiin vuosiin verrattuna. Velvoitetarkkailun lisäksi tehtiin täydentävää vesinäytteenottoa, automaattista vedenlaadun seurantaa, eläinplanktonseurantaa, kuorekannan tilan seurantaa sekä Laitalanselän koekalastus.

Vesijärven eri altaiden rehevyystaso pienenee pohjoiseen mentäessä.  Fosfori on tärkein rehevyystasoa määrittävä tekijä. Syvillä selkäalueilla happitilanne pohjan lähellä etenkin Enonselän alusvedessä heikkeni nopeasti lämpötilakerrostuneisuuden muodostumisen jälkeen. Myös Kajaanselän alusvedessä happi kävi kesän aikana vähiin, mutta ei loppunut kokonaan.

Yhtenä vuoden 2024 erityispiirteenä voidaan nostaa heinä-elokuun taitteessa pitkään jatkunut lämmin jakso, joka yhdessä alusveden happiongelmien kanssa aiheutti Enonselällä kuorekannan romahduksen. Kuoreen häviäminen ulapalta vahvisti eläinplanktonyhteisöä kesän aikana. Lämpö suosi myös ahvenen poikasia, joista kasvoi vahva vuosiluokka. Pitkään lämpimänä jatkunut syksy suosi leviä pitkälle syksyyn. Sinileviä oli Enonselän kasviplanktonissa runsaasti elokuussa ja biomassan huippu vasta lokakuussa.

Pitkä seuranta nostaa sekä ilon että huolenaiheita

Yli 30-vuotisen seurannan aikana Vesijärven veden pintakerroksen fosforipitoisuus on parantunut hyvälle tasolle Enonselällä, Kajaanselällä ja Komonselällä. Typpipitoisuus on hyvällä tai erinomaisella tasolla ja sen kehityssuunta on paraneva. Toisaalta levän määrää kuvaavan klorofyllipitoisuuden sekä veden kirkkautta kuvaavan näkösyvyyden kehitys on ollut vähitellen heikkenevä. Klorofyllipitoisuus on Kajaanselällä hyvällä tasolla, Enonselällä ja Komonselällä tyydyttävällä tasolla. Kasviplanktonnäytteisiin perustuvan levälaskennan perusteella levien määrä on kuitenkin pysynyt Enonselällä keskimäärin vakiona 30 vuoden ajan, Komonselällä ja Kajaanselällä jopa hieman laskenut.

Tavoitteena Vesijärven tilan parantaminen

Kesän lämmöstä ja isoista etenkin talvikuukausiin painottuvista valunnoista huolimatta Vesijärven tilan kehitys etenee monilla mittareilla edelleen suotuisaan suuntaan, eli kohti hyvää tilaa. Tämä on myös vesienhoidon tavoite. Yhä useammin muuttuvassa ilmastossa tavoitteena on vallitsevan tilan ylläpito, mutta Vesijärven tilaa on edelleen tarkoitus parantaa. Intensiivinen seuranta on tarpeen, jotta nähdään, eteneekö kehitys haluttuun suuntaan.

Vesijärven velvoitetarkkailusta vastaavat Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy. Vesijärvisäätiö yhdistää yksityistä ja julkista rahoitusta Vesijärven sekä Lahden, Hollolan ja Asikkalan muiden järvien hyväksi. Säätiö edistää vesien kunnossapitoa, seurantaa, tutkimusta ja niistä tiedottamista. Vesijärven tila 2024 -raportin on koonnut KVVY Tutkimus Oy Vesijärvisäätiön toimeksiannosta.

Vuonna 2024 tehdyn Vesijärven tilan seurannan tulokset on koottu yhteen Vesijärven tila 2024 -raportiksi, joka julkaistaan YK:n Maailman vesipäivän (la 22.3.2025) alla. YK:n vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Tutustu Vesijärven tila 2024 -raporttiin!