Koululaiset pohtivat koulutiensä liikenneturvallisuutta

Koululaiset olivat valmistelleet ja selvittäneet etukäteen koulujensa vaaranpaikkoja Liikenneturvan vaaranpaikkakartoitusohjeiden mukaan. Vaaranpaikkakartoitusten perusteella voidaan tunnistaa hankaliksi tai vaarallisiksi koettuja paikkoja sekä pohtia parannusehdotuksia.
Ja vaaranpaikkoja koululaiset olivat löytäneet. Monessa esityksessä nousi esille nopeusrajoituksista piittaamattomat autot. Myös koulujen välituntipihoilla oleva saattoliikenne huolettaa niin koululaisia kuin aikuisia useammassakin koulussa.
– Moni koululainen joutuu tulemaan taksilla kouluun, koska 12-tien ylitys on vaarallinen. Alikulku lisäisi turvallisuutta, Hämeenkosken koululaiset vihjasivat.
Taksilla liikkuvat ovat koululaisten mukaan kokeneet turvattomuutta myös taksissa, jossa pitäisi muistaa huolehtia turvavyön käytöstä sekä omalla paikalla olemista ajon aikana.

Pyhäniemessä yli 30 vaaranpaikkaa

Pyhäniemessä oltiin kyselty muilta koululaisilta liikenteen vaaranpaikoista ja kyselyn perusteella tietoon tuli peräti yli 30 vaarallista paikkaa.
Tällaisia paikkoja ovat muun muassa Pyhäniemen koulun lähellä oleva jyrkkä mäki, koulun piha-alueella kulkevat linja-autot ja henkilöautot. Lisäksi vaaralliseksi paikaksi koettiin Hollolan kotiseutumuseon esinemuseon kulman mutka, josta tuleva auto voi yllättää kulkijan.
Paimelan koululaiset olivat kyselleet myös vanhemmilta vaaranpaikkoja ja esille nousivat liian lujaa ajavat linja-autot sekä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä liian läheltä ohittavat koulukyydit.
Heinsuon koululaiset toivoivat suojateiden eteen töyssyjä, liian nopeiden ajonopeuksien hillitsemiseksi.
– Myös jalkakäytävillä ajelevat mopoilijat pitäisi saada kuriin, Heinsuolla toivotaan.

Kovaa ajavat autot huolestuttava

Kalliolan sekä Salpakankaan koululaisten havaitsemissa vaaranpaikoissa on risteyksissä isoja pensaita ja puskia, jotka estävät autoilijoilta näkemästä kulkijoita. Sekä Kalliolassa että Salpakankaan koulun lähellä ajetaan kovaa ja koululaiset toivovatkin varoitusmerkkejä lisää lapsista ja puskien poistoja risteyksistä.
Tiilikankaalla koetaan rekkarallin olevan niin kovaa, että koulumatkalla kulkeminen ei tunnu turvalliselta.
Paikalla olleet viranhaltijat kiittivät koululaisia huomioista ja vaaranpaikkojen listaamisesta.
– Muun muassa pihasuunnittelun tärkeys jäi pohdituttamaan, sillä välituntialueelle ei saisi muodostua yhtään vaaranpaikkoja, totesi kunnanjohtaja Päivi Rahkonen esityksestä.
Samaa mieltä oli kiinteistöpäällikkö Arto Nuuttila.
– Autot eivät kuulu lasten piha-alueille, tähän täytyy kiinnittää huomiota.
– Kiitos oppilaille ja opettajille hyvistä huomioista liikenneturvallisuuteen liittyen, esitykset toivat meille tärkeää tietoa, sivistys- ja hyvinvointijohtaja Kim Strömmer totesi.

112-sovellus on hyödyllinen
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen koulutuspäällikkö Mari Ukkonen kertoi, mitä turvallinen koulutie sisältää.

Suurin osa Ukkosen kertomista asioista oli hyvin koululaisten hallussa.
– Kuka tietää, mitä kuuluu turvalliseen koulumatkaan, Ukkonen kysyi ja kaikki paikalle saapuneet koululaiset nostivat käden ylös.
– Saa sanoa ihan vapaasti, Ukkonen kehotti koululaisia.
– Heijastin, valot polkupyörässä ja pyöräilykypärä ja tarkkavaisuus, koululaiset luettelivat.
Näiden lisäksi liikenneturvallisuuteen vaikuttavat raskas liikenne ja hälytysajoneuvot. Myös kännykät vievät paljon huomiota liikenteestä.
– Kännykkään liittyy kuitenkin positiivisesti se, että 112-sovellus puhelimissa lisää turvallisuutta esimerkiksi, jos on eksynyt, niin sovelluksen kautta voi lähettää vanhemmille karttatiedon, Ukkonen sanoi ja kehotti kaikkia lataamaan vanhempien luvalla sovelluksen puhelimiin.
Ukkonen muistutti myös auttamisvelvollisuudesta, joka on lain mukaan jokaisella hätätilanteen sattuessa.

Lahden kaupunkiseutusuunnitelma ja Päijät-Hämeen rakennemalli on hyväksytty

Lahden kaupunkiseutu on tehnyt maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisen niin sanotun  MAL-sopimuksen valtion kanssa. Sopimuksen piiriin kuuluvat Lahden kaupungin lisäksi Orimattilan ja Heinolan kaupungit sekä Hollolan, Asikkalan, Kärkölän ja Iitin kunnat. MAL-sopimus velvoittaa laatimaan alueelle kaupunkiseutusuunnitelman, joka hyväksytään kunnissa.
Kaupunkiseutusuunnitelmalla on määrä sovittaa yhteen seudun yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän ja viherrakenteen kehittämisen periaatteet pitkällä aikavälillä. Myös lyhyemmän aikavälin konkreettisia toimenpiteitä voidaan osoittaa kaupunkiseutusuunnitelmassa.

Rakennemallia ja kaupunkiseutusuunnitelmaa on valmisteltu kahden vuoden ajan yhteistyössä kuntien kanssa ja nyt työ on saatu päätökseen.
Kaupunkiseutusuunnitelma toimii pohjana MAL-neuvotteluissa sovittaville toimenpiteille.
Rakennemallia ja kaupunkiseutusuunnitelmaa hyödynnetään sekä kuntien yleiskaavojen laadinnassa että Päijät-Hämeen kokonaismaakuntakaavan uudistamisessa.

Lisätietoja Päijät-Hämeen liiton verkkosivuilta