Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusyksikkö hälytettiin apuun kaikkiaan viime vuonna yhteensä 4403 kertaa. Yli puolet pelastustehtävistä (2208 kpl) sijoittui Lahteen, 578 Heinolaan,315 Orimattilaan, 219 Asikkalaan, 197 Iittiin, 161 Padasjoelle, 117 Sysmään, 101 Kärkölään ja 91 Hartolaan. 
 
Välittömästä vaarasta pelastettiin 41 henkilöä ja 23 henkilöä evakuoitiin. Onnettomuuksissa oli osallisena yhteensä 1886 henkilöä. Lahdessa tapahtui viime vuoden marraskuussa yksi palokuolema, kun henkilö menehtyi kerrostalohuoneiston tulipalossa. 

Tehtävämäärät yli kymmenen vuoden keskiarvon

Viime vuonna pelastustoimen tehtävien määrä oli 2,6 prosenttia suurempi kuin edellisten kymmenen vuoden tehtävien keskiarvo. Vuosien 2013–2022 keskiarvo on ollut 4291 tehtävää vuodessa. Pelastuslaitos hälytettiin 196 rakennuspaloon tai rakennuspalovaaraan. Rakennuspaloissa pelastetun omaisuuden arvoksi on laskettu n. 111,3 miljoonaa euroa. 
 
Vahingontorjuntatehtävien määrä kasvoi edellisvuoteen nähden ja ylitti edellisen kymmenen vuoden keskiarvon. Viime vuonna hoidettiin 468 vahingontorjuntatehtävää. Tehtävien määrään voivat vaikuttaa esimerkiksi myrskyt ja muut poikkeavat sääolosuhteet. 

Paloautoilla lähes 900 ensivastetehtävää  

Pelastusyksiköt huolehtivat viime vuonna 877:stä ensivastetehtävästä. Ensivastetehtäviä voivat olla esimerkiksi äkilliset henkeä uhkaavat tilanteet, kuten sydänkohtaus. Ensivastetehtävässä lähin pelastusyksikkö aloittaa tehostetun ensiavun ja auttaa ylläpitämään potilaan elintoimintoja, kunnes varsinainen ensihoitoyksikkö saapuu kohteeseen.

Valvontatoiminnan asiakaspalautteen tulos erittäin korkea  

Onnettomuuksien ehkäisyn osastolla oli viime vuonna noin 10 200 valvontatehtävä- ja asiantuntijapalvelun suoritetta. Yleisötapahtumien määrä kasvoi, ja pelastuslaitos ohjasi, neuvoi ja valvoi osaltaan tapahtumien turvallisuutta. Myös riskiasunnoista tehtävien ilmoitusten määrä pysyi korkeana. 
 
Valvonnasta saadun palautteen mukaan yritysten ja laitosten turvallisuushenkilöstö ja -johto olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun.  
 
– Laadukas palvelu saa asiakkaat suhtautumaan turvallisuusasioihin positiivisesti. Se parantaa yh-teistyötä asiakkaan ja pelastuslaitoksen välillä muissakin tilanteissa, kertoo riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen.  

Valvontamäärät kasvoivat etenkin asuinrakennuksissa. Päijät-Hämeen pelastuslaitos valvoo alueensa asuinrakennusten paloturvallisuuden kymmenen vuoden välein.  
 
Pelastustoimen turvallisuusviestintä tavoitti koulutuksissa ja tapahtumissa noin viidenneksen alueen asukkaista. Osallistumisia oli noin 320 erilaiseen tilaisuuteen. Pelastuslaitos teki aktiivista turvallisuusaiheista viestintää myös sosiaalisen median kautta. Asukkaiden väestönsuojelun ja varautumisen kiinnostukseen pyrittiin vastaamaan järjestämällä aiheesta koulutuksia sekä jakamalla tietoa. 
 
Lisätietoja: 
Pelastustoimi – vs. pelastuspäällikkö Jani Aaltonen p. 044 077 3200  
Onnettomuuksien ehkäisy – riskienhallinta päällikkö Marjo Oksanen p. 044 077 3208. 
 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Viesti lähtee Harjun terveyden toiminta-alueella asuville, jotka ovat antaneet luvan tekstiviestin lähettämiseen.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Harjun terveys lähettävät huomenna 18. tammikuuta tekstiviestin, jolla kerrotaan asukkaiden käytössä olevista digipalveluista. Viestin lähettäjänä näkyy Harjun terveys. Päijät-Sote-sovelluksen lataamisohjeet saa painamalla viestissä olevaa linkkiä. Muuten viestiin ei tarvitse reagoida.
 
– Haluamme välittää tietoa asukkaille heidän käytössään olevista palveluista. Samalla on tärkeä tiedottaa itse tekstiviestistä, jotta ihmiset eivät suotta ihmettelisi asiaa tai ottaisi turhaan yhteyttä terveydenhuoltoon kysyäkseen tekstiviestistä, kertoo Harjun terveyden toimitusjohtaja Petja Orre.

Tekstiviesti kertoo, että Harjun terveyden toiminta-alueen asukkailla on mahdollisuus hoitaa terveysasioita myös etänä. Sovelluksen lataaminen ja käyttäminen on maksutonta. Digiklinikan vastaanotoista ja chat-palvelusta hyvinvointialue laskuttaa normaalin asiakaskäyntihinnaston mukaisesti.
Vaikka henkilö ei itse mahdollisesti tarvitsisi digiklinikkaa, sovelluksesta löytyy paljon muita hyödyllisiä ominaisuuksia: voi tarkistaa varatut ajat, nähdä laboratoriotulokset ja omat potilasasiakirjamerkinnät, lähettää kiireettömiä viestejä ja hyödyntää jatkuvasti lisääntyvää valikoimaa itsehoito-ohjeita ja valmennuksia.

– Viime keväänä julkaistun uuden Päijät-Sote-sovelluksen on ladannut jo yli 40 000 päijäthämäläistä. Huhtikuun 2023 jälkeen digiklinikan vastaanotolla on käyty yli 53 000 kertaa, sanoo Orre.
Sovelluksen käyttöönotossa kysytään myös lupaa ennakoivan hoidon toimintamallin käyttöönottoon.
– Toivomme, että mahdollisimman moni antaisi luvan. Ennakoivan hoidon eli AINO-toiminnallisuuden kehittäminen mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa sote-ammattilaiset voivat ottaa yhteyttä potilaaseen, jos havaitsemme että hoitotasapaino on heikentynyt tai potilaan riski uusille kansansairauksille on pahentunut. Malli on saanut lääkinnällisen laitteen sertifioinnin,  Orre kertoo.

Tekstiviesti sisältö:

“Hei, olemme kehittäneet digipalvelujamme ja voit asioida kanssamme myös etänä. Lataa Päijät-Sote-sovellus täältä paijatsote.suomisote.fi 
Lähettäjä: Harjun terveys”

Lisätietoja:
toimitusjohtaja, erikoislääkäri Petja Orre, Harjun terveys, petja.orre@harjunterveys.fi, p. 040 125 6053

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)