Suomessa talousveden laatua valvotaan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti säännöllisesti viranomaisvalvonnassa, jonka lisäksi tehdään jatkuvaa vesihuoltolaitosten omavalvontaa. Suomen lainsäädäntö (Talousvesiasetus) määrittää talousveden laadulle terveysperusteisesti eri muuttujien laatuvaatimukset, jotka on asetettu asiantuntijoiden toimesta. Laatuvaatimukset noudattavat EU:n juomavesidirektiivin vaatimuksia, joissa PFAS- aineiden summapitoisuus on lisättävä kansalliseen talousveden viranomaisvalvontaan ja tutkittava viimeistään tammikuussa 2026
Per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS-yhdisteet) päätyvät talousveteen vedenhankintaan käytettävistä raakavesistä. Talousveden tämänhetkiseen kansalliseen raja-arvoon verrattuna merkityksellisiä määriä PFAS-yhdisteitä on kansainvälisen kokemuksen perusteella päätynyt raakavesiin paloharjoitusalueilta, lentokentiltä ja teollisuudesta.
Hollola osallistui valtakunnalliseen Vesilaitosyhdistyksen raakaveden omavalvonnan tutkimukseen, jossa kartoitettiin erityisesti sellaisia aineita, joista kansallinen tietopohja on ollut puutteellinen ja jotka voivat aiheuttaa riskin talousveden laadulle. Tutkittuja aineita olivat PFAS-aineet, 17-beeta-estradioli, nonyylifenoli, bisfenoli A ja somaattiset kolifaagit.
Kaikissa tutkimuksen raakavesinäytteissä talousvesiasetuksen PFAS-aineiden laatuvaatimus täyttyi eli 20 PFAS-yhdisteen summan pitoisuudet olivat alle laatuvaatimuksen (100 ng/L). Hankkeessa tutkittiin myös kuuden Hollolassa sijaitsevan vedenottamon raakavettä, joiden PFAS24 -summapitoisuudet olivat myös alle tiukemman Euroopan komission ehdottaman pinta- ja pohjaveden laatunormin (4,4 ng/L). Myös muiden tutkimuksessa tutkittujen aineiden pitoisuudet olivat hyvin pieniä tai alittivat laboratorion määritysrajan.