Vuodet voivat lukuina näyttää toistensa kaltaisille, mutta yksikään vuosi tai päivä ei ole ollut edellisen kaltainen. Yllätyksiä ja käänteitä on riittänyt jokaiselle työpäivälle. Se on toisaalta ollut tämän työn ehdoton suola, innostuksen ja kiinnostuksen loputon lähde.
Työ kunnanjohtajana on jatkuvaa tasapainottelua kunnianhimoisten tavoitteiden, talouden realiteettien ja ristiriitaisten odotusten välillä.
Kunta on kamppaillut finanssikriisin jälkeen paikoilleen kymmeneksi vuodeksi pysähtyneen BKT-kasvun, valtionosuusleikkausten, sisäilmaongelmaisten julkisten rakennusten sadan miljoonan euron korvausinvestointitarpeiden, pohjavesialueen muodostamien yritysaluerajoitteiden ja kuntakeskuksen laajentumisesteiden kanssa.
Haasteita on pyritty selättämään määrätietoisesti. Talous on edellyttänyt jatkuvaa uudelleenarviointia ja myös ikäviä ratkaisuja kuten palveluverkkotarkastelua. Tänään oppilaista kuitenkin yli 75 % opiskelee uusissa koulutiloissa, uusi sote-keskus on rakennettu ja uusi Hollola-talo suunnitteluvaiheessa. Strateginen laajenemissuunta on kohti Nostavaa, jossa tavoitteena on rautatieasema ja multimodaaliterminaali. Uusien yritysalueiden kokonaisuus etenee mahdollistaen tulevaisuudessa ison työpaikkakeskittymän. Kunnan vuoden 2024 talous on tasapainossa, kunnallisvero laskee, uutta velkaa ei oteta ja valtuuston priorisoimiin strategisiin hankkeisiin panostetaan yli miljoona euroa.
Usko Hollolan mahdollisuuksiin ei ole horjunut vaikeina päivinäkään.
Hollola on myös viimeisimmässä KuntaSuomen valtakunnallisessa kyselyssä noussut asukkaiden mielipiteiden pohjalta varsin korkealla, kun kilpaillaan parhaasta paikasta asua ja elää, näin vastasi 80 % kuntalaisvastaajista. Se on yli 20 %-yksikköä enemmän kuin saman kokoluokan ja kaikkien kuntien keskiarvo. Kuntalaiset osaavat arvostaa omaa kotikuntaansa.
Myös minä arvostan Hollolan kotipaikkana täyden kympin arvoiseksi. Luonto ja kävelyyn, juoksuun, pyöräilyyn ja hiihtoon houkuttelevat kymmenien kilometrien reitistöt järvien ympärillä ovat vertaansa vailla. Ainutlaatuinen Salpausselän alue on syystä osa maailman Geopark-kohteita.
PRO Hollola-tunnustusta ei ole missään vaiheessa jaettu sisäpiirin kesken, mistä syystä mitalin luovutuksen kohteeksi päätyminen aluksi soti omaa arvomaailmaani vastaan.
Otan tämän PRO-Hollola mitalin nöyränä ja kiitollisena vastaan, mutta haluan kuitenkin ymmärtää, että edustan tässä sitä kahden vuosikymmenen historiaa, jonka aallokossa kunta on myrskyistä huolimatta pysynyt pinnalla ja katsonut eteenpäin. Samalla haluan ymmärtää, että tämä huomion osoitus on tarkoitettu myös kaikille kunnan työntekijöille, jotka joka päivä, vahvasti sitoutuneina pitävät huolta kuntalaisten arjen tärkeistä palveluista ja myös kaikille kunnan luottamushenkilöille, jotka osoittavat merkittävissä määrin omaa vapaa-aikaansa yhteisten asioiden ja kuntalaisten yhteisen tulevaisuuden tekemisen eteen. Haluan jakaa tämän mitalin myös perheeni kanssa; ilman sitä tukea ja rakkautta vuosikymmenten työ kuntajohtajana ei olisi koskaan onnistunut.
Vähän ennen Herralan rajaa suuren suuri joutsenparvi on laskeutunut loppusyksystä lepäämään peltojen keskelle ennen muuttomatkaansa eteenpäin. Niillä ei ole mihinkään kiire. Ja pian Herralan kylänraitti tuleekin mutkan jälkeen vastaan. Oikealle puolelle jää Heikan Jussin suutarintupa. Herralantietä kulkiessa eteenpäin vastaan tulevat Herralan koulu, päiväkoti, koulun kenttä ja leikkipuisto. Eikä Herralan vuonna 1929 valmistunut seurojentalokaan kovin kaukana kylän keskustasta sijaitse. Juna-asemalle on vain kivenheiton matka.
– Herralan sijainti on todella kiva, täältä pääsee helposti Riihimäentielle ja Helsingin suuntaan. Ja sittenhän meiltä kulkee täältä juna, kertoo herralalainen Jarmo Tiihonen, joka toimii aktiivisesti muun muassa Herralan kotiseutuyhdistyksessä sekä Herralan Martoissa. Herrala onkin Hollolan ainoa kylä, josta pääsee junalla muun muassa niin Tampereen, Helsingin kuin Lahden suuntaan. – Tämä on oikeastaan se palvelu, mikä meillä Herralassa on päiväkodin ja koulun lisäksi.
Koulu ja päiväkoti sijaitsevat keskellä kylää.
Oikoradan tultua liikenne radalla hiljeni kovasti. – Pikajunat ja suurin osa tavarajunista siirtyivät oikoradalle ja tämä rataosuus hiljeni kovasti, mutta paikallisjunat kulkevat yhä, hän kertoo. Periaatteessa Herralassa voi asua vaikkei olisikaan autoa, mutta tällöin kauppareissut ja asiointisuunta on pääasiassa Lahdessa, mutta iltaharrastuksiin ja muihin menoihin tarvitsee olla oma kulkuväline. – Julkisia käyttäessä Lahden lisäksi toinen kauppasuunta on Järvelässä. Jos ei halua kulkea koululiikenteen aikataulujen mukaan Salpakankaalle. Omaa kauppaa Herralaan ovat ihmiset kaivanneet, mutta kylällä ei uskota, että sen toteutuminen on enää mahdollista. – Lähimpään kauppaan Okeroisiin on 11 kilometriä ja Salpakankaalle 15 kilometriä.
Yhdistykset ovat aktiivisia
Herralan taajamassa asuu 480 asukasta (Tilastokeskus 2022). Herralassa asuu sekä vanhempia sukupolvia, jotka ovat Herralasta lähtöisin, että viime vuosina kylään muuttaneita uusia asukkaita. -Olen tykännyt asua Herralassa ja olen kotiutunut tänne todella hyvin, lähes 30 vuotta Herralassa asunut Tiihonen kertoo ja lisää, ettei voisi kuvitella, että lähtisi Herralasta pois. – Joku kerran sanoi minulle, että Herralassa voi asua niin, ettet tuskin tuntee ketään, mutta jos haluaa tutustua ihmisiin, niin kannattaa lähteä mukaan yhdistystoimintaan, Tiihonen toteaa. Herralassa toimiikin useita yhdistyksiä kuten muun muassa Herralan Hukat urheiluseura, Herralan Urheilijat, Herralan Martat, Herralan kotiseutuyhdistys, Herralan VPK, Keski-Hollolan Metsästysseura ja seurojentalollakin on pientä toimintaa. – Martat ovat muun muassa aktivoituneet. Itse lähdin toimintaan, kun minua pyydettiin mukaan. Haluan kannattaa paikallisia yhdistyksiä ja olenkin marttojen kautta tutustunut todella paljon uusiin, kivoihin ihmisiin, Tiihonen kertoo.
Herralan seurojentalo on suosittu juhlapaikka, myös yhdistykset järjestävät siellä tapahtumia.
Hollo ja Martta -ilta kiinnosti
Aiemmin hyvin aktiivisen kotiseutuyhdistyksen toiminnan ongelmana on nykyään se, että väki alkaa ikääntymään. – Menneistä ajoista toiminta on hiipunut ja jäänyt muutamien ihmisten harteille. Kylällä on kuitenkin aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat järjestää erilaisia, pieniäkin tapahtumia, Tiihonen kertoo. Lokakuun lopussa kotiseutuyhdistys järjesti Hollo ja Martta -festivaalin liittyvän Georgialaisen ilta -tapahtuman Herralan seurojentalolla. Hollo ja Martta -tapahtumaan liittyvän esiintymisen järjestämiseen Herralassa on jo pitkä perinne. – Martat ovat olleet parina vuonna aiemmin järjestelyvastuussa ja sitä ennen järjestelyistä vastasi Hollolan nuorisoseura. Toisaalta, se kuka järjestää ei ole tärkeintä, vaan se, että joku järjestää ja täällä tapahtuu jotain, Tiihonen sanoo. Kansantanssitapahtuma oli tänäkin vuonna suosittu, kävijöitä oli viitisenkymmentä. Yleisö tykkäsi kovasti railakkaasta tanssiesityksestä.
Jarmo Tiihonen esittelee seurojentalon seinille kehystettyjä kunniakirjoja, jotka kertovat osaltaan kylän historiaa.
Heikan Jussin suutarintuvassa aistii historian havinaa
Kotiseutuyhdistyksen hallinnassa mökkimuseona on myös aiemmin ohitettu Heikan Jussin suutarintupa. -Suutari Juho Mäkäräinen oli aikoinaan kyläoriginelli. Hän kuoli 1960-luvulla ja testamenttasi mökkinsä kotiseutuyhdistykselle. Hän taisi olla myös mukana perustamassa kotiseutuyhdistystä 1950-luvulla, Tiihonen muistelee. Mökki on vaatimaton, siinä on pienen pieni tupa ja lautarakenteinen eteinen ja kesähuone.
Heikan Jussin suutarintupa on kotiseutuyhdistyksen hallinnassa.
– Mökissä on esillä suutarin työkaluja ja kaikkea, mitä kotona on silloin ollut.
Vanhoja esineitä on säilynyt runsaasti.
Heikan Jussin tupaan pääsee tutustumaan muun muassa perinteisesti Jussin päivänä ennen juhannusta, jolloin mökkimuseolla pidetään avoimet ovet kahvittelun merkeissä. Kävijöitä on ollut noin 30-40. Myös elokuussa museoon on päässyt tutustumaan viikonloppuisin.
Mökin takana olevalta kalliolta on löytynyt Heikan Jussin tekemiä kalliopiirustuksia ja -kuvia.
Junalla pääsee Herralaan ja Herralasta
Kierrokseni Herralaan päättyy juna-aseman kulmille. Ratatielle käännyttäessä tienristeyksessä on kyltti, jossa lukee “Rautatieasema”.
Vieraspaikkakuntalainen saattaisi pettyä odottaessaan isoa asemarakennusta ja rautatieaseman hulinaa, sillä vastassa on nykytyyliin vain iso parkkipaikka ja seisakkeet. Asemalaitureita siirrettiin vuonna 2005 lähemmäs Herralan keskustaa. Vanhalla juna-aseman paikalla ollut asemarakennus on nykyään yksityiskäytössä. Seisakkeella näkyy kylteissä junien kulkuaikataulut niin Lahden kuin Helsingin suuntaan. Ja aikatauluja lukiessani juuri samalla hetkellä paikallisjuna pysähtyy ottamaan kyytiin matkustajan Lahden suuntaan.
Paikallisjuna otti kyytiin matkustajan Lahden suuntaan.
Teksti ja kuvat: Outi Sirviö
Kunnan tiedottaja kiertää Hollolan kyliä. Kyläkierrokselta syntyy muun muassa blogiteksti ja valokuvia. Koska kaikkia useita Hollolan kyliä en tunne, niin kuka tahansa voi vinkata, kenen kylään tulen tutustumaan ja mitä kaikkea teiltä löytyy. Kyläpäivän aikana teen vierailuja muutamissa kylän kohteissa: se voi olla yhdistys, jonkun koti, mielenkiintoinen tila tai harrastuspaikka. Myös kylien tärkeät paikat (esim. seurojentalot, retkikohteet, nähtävyydet) ja henkilöt ovat aina kiinnostavia. Ehdotuksia kylistä ja niissä olevista kohteista voit lähettää sähköpostilla: outi.sirvio(a)hollola.fi. Kerro viestissäsi ehdottomasi kylän nimi, suositeltu käyntikohde ja mahdolliset yhteystiedot. Nähdään kylissä! t. Outi
