Kunnan tulos oli ylijäämäinen

Tilinpäätös mahdollisti yhteensä 10,6 miljoonan euron investointivarausten kirjaukset, jotka kohdennettiin kuntatekniikan investointihankkeille. Investointivarausten jälkeen tulos on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Vuoden 2023 tilinpäätöstä leimaa historiallinen uudistus: sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja rahoitus siirtyi kunnilta hyvinvointialueille.

Kunnan tulot (verotulot, valtionosuudet ja toimintatuotot yht.) olivat yhteensä noin 95 miljoonaa euroa, vähennystä edellisvuoteen oli yhteensä 72 miljoonaa euroa (76,5 prosenttia). Toimintakulut olivat 74,0 miljoonaa euroa. Toimintakulut pienenivät yhteensä 75,1 miljoonaa euroa (50,4 prosenttia) vuodesta 2022.

Toimintakuluissa kasvua oli erityisesti henkilöstökuluissa (39,7 miljoonaa euroa ja 12 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna). Selittävät tekijät ovat Päijät-Hämeen ympäristöterveydenhuollosta Hollolan kuntaan siirtyneet 35 henkilöä, kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin kohdennetut palkankorotukset sekä strategisiin hankkeisiin tehdyt henkilöstöpanostukset. Kunnan henkilöstömäärä oli 813 henkilöä eli 45 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.

Toimintakuluja kasvatti myös joukkoliikenne (0,4 miljoonaa euroa) ja  varhaiskasvatuksen kysynnän kasvu, mikä johtui lakimuutoksista: 0-maksuluokan laajentumisesta sekä kolmiportaisen tuen mallin käyttöönotosta. Muutos lisäsi varhaiskasvatuksen käyttöastetta edellytti mm. uuden päiväkodin perustamista.

Toteutuneiden investointikustannusten loppusumma oli 8,2 miljoonaa euroa ja siitä vesihuoltolaitoksen osuus noin 1,8 miljoonaa euroa, kuntatekniikan ja talonrakennuksen osuus, kummankin osalta 2,4 miljoonaa euroa ja maa-alueiden hankinta 1,2 miljoonaa euroa.

Lainojen kokonaismäärä 31.12.2023 oli 23,9 miljoonaa euroa eli 1 043 euroa / asukas (1 289 euroa / asukas vuonna 2022). Lainakanta pieneni vuodesta 2022. 

Hollolan kunnan asukasmäärä oli 22 887, missä vähennystä edellisvuoteen -56 henkilöä. Kun kuolleiden ja syntyneiden välinen erotus oli -102 tarkoitti vuosi 2023 nettomuuton lisäystä kuntaan.

Vuoden työttömyysasteen keskiarvo 7,06 % on matalin ajalla 1991–2023, lukuun ottamatta vuotta 2008 (6,5 %).. Työllisyyspalvelujen perustoiminta kuntakokeilun toiminnan osalta sujui suunnitellusti.

Vuonna 2023 keskeisiä strategisiin ohjelmiin liittyviä toimenpiteitä olivat mm. hallintolakimiehen-, kehityspäällikön- ja  osallisuuskoordinaattorin palkkaaminen, keskuskortteleiden kehittäminen (kehittämissuunnitelma ja kaavoitusvaiheeseen siirtyminen hyväksytty valtuustossa), vetovoimaisten yritysalueiden kehittämissuunnitelma, kunnan kotisivu-uudistus, kunnan markkinointisuunnitelma, luonnon virkistyskäytön kehittämissuunnitelma, kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, elämyksellinen järvien kierros, tonttien sähköisen varauspalvelun ja kartta-aineistojen myyntipalvelun käyttöönotto sekä monta luontoa-varhaiskasvatuksen opintopolun käynnistyminen, kiusaamisen vastainen toimintamalli ml. someturvan käyttöönotto, perhekeskusmanuaalin jalkautus, kohtaamispaikkatoiminnan jatkokehittäminen ja avoin varhaiskasvatustoiminta.

Kunnanhallituksen päätöksellä 17.10.2022 Hollolan kunta osallistui valtakunnalliseen ”astetta alemmas” kampanjaan ja jolla pyrittiin estämään valtakunnallinen energiapula. Asetettu säästötavoite oli n. 2400 MWh ja 15 prosentin vuosisäästöt energiankäytössä. Kunnanhallituksen asettama säästötavoite ylitettiin yli puolitoistakertaisesti. Hollolan Tilapalvelu Oy toteutti myös useita energiatehokkuushankkeita. Kunnan käytössä oleva rakennuskanta kaikkineen on ollut uusiutuvan energian piirissä 1.8.2023 alkaen.

Kunnan vuosien 2021-2023 tilinpäätösten poikkeuksellisen vahvat tulokset ovat olleet seurausta kertaluonteisista eristä, eivät pysyvistä talouden elementeistä. Vuodesta 2024 eteenpäin kunnan on pärjättävä vähenevän valtionosuuden ja niukan verotulokasvun varassa. Valtionosuudet vähenevät, kun lasten määrä vähenee ja rahoitussiirrot hyvinvointialueille toteutetaan lain edellyttämällä tavalla. Valtiontalouden tila on synkkä, eikä lisärahoitusta ole kunnille luvassa. Verotulojen kasvu on riippuvainen talouskasvusta ja suhdanteista. Tehdyt investointivaraukset auttavat tasapainotustyössä.

Kunta vie eteenpäin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia hankkeita; kuntakeskuksen keskuskortteleiden rakentumista ja uuden keskuksen suuntaa kohti Nostavaa, jonne selvitetään asemaseisakkeen ja multimodaaliterminaalin sijoittamista.

Hollolassa 27. maaliskuuta 2024

Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja

Pro Hollola -mitalisti kiittää

Vuodet voivat lukuina näyttää toistensa kaltaisille, mutta yksikään vuosi tai päivä ei ole ollut edellisen kaltainen. Yllätyksiä ja käänteitä on riittänyt jokaiselle työpäivälle. Se on toisaalta ollut tämän työn ehdoton suola, innostuksen ja kiinnostuksen loputon lähde.

Työ kunnanjohtajana on jatkuvaa tasapainottelua kunnianhimoisten tavoitteiden, talouden realiteettien ja ristiriitaisten odotusten välillä.

Kunta on kamppaillut finanssikriisin jälkeen paikoilleen kymmeneksi vuodeksi pysähtyneen BKT-kasvun, valtionosuusleikkausten, sisäilmaongelmaisten julkisten rakennusten sadan miljoonan euron korvausinvestointitarpeiden, pohjavesialueen muodostamien yritysaluerajoitteiden ja kuntakeskuksen laajentumisesteiden kanssa.

Haasteita on pyritty selättämään määrätietoisesti. Talous on edellyttänyt jatkuvaa uudelleenarviointia ja myös ikäviä ratkaisuja kuten palveluverkkotarkastelua. Tänään oppilaista kuitenkin yli 75 % opiskelee uusissa koulutiloissa, uusi sote-keskus on rakennettu ja uusi Hollola-talo suunnitteluvaiheessa. Strateginen laajenemissuunta on kohti Nostavaa, jossa tavoitteena on rautatieasema ja multimodaaliterminaali. Uusien yritysalueiden kokonaisuus etenee mahdollistaen tulevaisuudessa ison työpaikkakeskittymän. Kunnan vuoden 2024 talous on tasapainossa, kunnallisvero laskee, uutta velkaa ei oteta ja valtuuston priorisoimiin strategisiin hankkeisiin panostetaan yli miljoona euroa.

Usko Hollolan mahdollisuuksiin ei ole horjunut vaikeina päivinäkään.

Hollola on myös viimeisimmässä KuntaSuomen valtakunnallisessa kyselyssä noussut asukkaiden mielipiteiden pohjalta varsin korkealla, kun kilpaillaan parhaasta paikasta asua ja elää, näin vastasi 80 % kuntalaisvastaajista. Se on yli 20 %-yksikköä enemmän kuin saman kokoluokan ja kaikkien kuntien keskiarvo. Kuntalaiset osaavat arvostaa omaa kotikuntaansa.

Myös minä arvostan Hollolan kotipaikkana täyden kympin arvoiseksi. Luonto ja kävelyyn, juoksuun, pyöräilyyn ja hiihtoon houkuttelevat kymmenien kilometrien reitistöt järvien ympärillä ovat vertaansa vailla. Ainutlaatuinen Salpausselän alue on syystä osa maailman Geopark-kohteita.

PRO Hollola-tunnustusta ei ole missään vaiheessa jaettu sisäpiirin kesken, mistä syystä mitalin luovutuksen kohteeksi päätyminen aluksi soti omaa arvomaailmaani vastaan.

Otan tämän PRO-Hollola mitalin nöyränä ja kiitollisena vastaan, mutta haluan kuitenkin ymmärtää, että edustan tässä sitä kahden vuosikymmenen historiaa, jonka aallokossa kunta on myrskyistä huolimatta pysynyt pinnalla ja katsonut eteenpäin. Samalla haluan ymmärtää, että tämä huomion osoitus on tarkoitettu myös kaikille kunnan työntekijöille, jotka joka päivä, vahvasti sitoutuneina pitävät huolta kuntalaisten arjen tärkeistä palveluista ja myös kaikille kunnan luottamushenkilöille, jotka osoittavat merkittävissä määrin omaa vapaa-aikaansa yhteisten asioiden ja kuntalaisten yhteisen tulevaisuuden tekemisen eteen.
Haluan jakaa tämän mitalin myös perheeni kanssa; ilman sitä tukea ja rakkautta vuosikymmenten työ kuntajohtajana ei olisi koskaan onnistunut.

Hollolassa 7. joulukuuta 2023

Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja